Kiinteistökaupat vähentyneet viime vuodesta – näin paljon hinnat vaihtelivat eri maakunnissa
Suomessa on kesäkuun alkuun mennessä tehty vähemmän kiinteistökauppoja kuin vuonna 2021, tiedottaa Maanmittauslaitos.
Syyksi laitos katsoo Venäjän hyökkäyssodan alulle sysäämän elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun. Se on kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun.
− Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin 24 700 kiinteistökauppaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä kertoo tiedotteessa.
Kiinteistökauppojen määrissä ollaan nyt suunnilleen vuoden 2020 kevään tasolla. Silloin kauppojen määrää kutisti koronapandemia.
Pientalokauppoja Suomessa tehtiin tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä 5 671. Lukuun sisältyvät sekä asemakaava-alueilla että haja-asutusalueilla tehdyt kaupat. Se on 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Asemakaava-alueilla kauppahinnat olivat perinteisesti korkeampia: asemakaavoissa sijaitsevien talojen mediaanihinta oli noin 190 000 euroa, haja-asutusalueilla puolestaan 125 000. Ero edellisvuoteen ei ole suuri suuntaan saati toiseen: ensimmäisessä laskua tuli prosentin, jälkimmäisessä taas nousua kolmen prosentin verran viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna.
Uudellamaalla on yhä kalleinta. Siellä kaava-alueella sijaitsevan omakotitalon sai 325 000 euron mediaanihinnalla. Toiseksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla, keskimäärin 215 000, ja kolmanneksi eniten Varsinais-Suomessa, keskimäärin 210 000.
Maan kalleimmat omakotitalot löytyvät Espoosta, missä mediaanihinta oli 565 000 euroa. Sekin tosin on laskenut edellisvuodesta viisi prosenttia. Helsingissä omakotitalo maksoi keskimäärin 495 000 euroa (kolmen prosentin lasku), Vantaalla 350 000 (- 15 %), Tampereella 330 000 (+ 2 %) ja Kuopiossa 290 000 (+ 6 %).
Suomen hintavimmat omakotitalokaupat on toistaiseksi tehty Kauniaisissa 945 000. Lukuarvo perustuu kolmen kaupan mediaaniin.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä siten asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Rantamökkikauppojen määrä sitä vastoin on edellisvuodesta jopa romahtanut, Maanmittauslaitos kertoo. Tänä vuonna on toistaiseksi tehty 718 rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa. Se on jopa 38 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Loma-asuntojen mediaanihinnaksi asettui oli noin 105 tuhatta euroa, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kalleimmat mökit olivat jälleen Uudellamaalla.
Metsätilojen hehtaarihinnat ovat jatkaneet nousuaan. Hehtaari maksoi alkuvuodesta noin 3 500 euroa, mikä on 15 prosentin nousu edelliseen. Uudellamaalla metsä maksoi jopa 6 700 euroa hehtaarilta, eli hinta on kallistunut siellä huimat 51 prosenttia.
Metsätilakauppoja tehtiin viime vuonna kuitenkin 12 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Trendi oli sama myös peltokaupassa. Kauppojen kokonaismäärä väheni kymmenyksellä, mutta pellon mediaanihinta (9 000 euroa) nousi kolmisen prosenttia.