Kiinteistökauppaa uhkaa ”ruskea alennus” – EU:n suunnittelema pakkoremontti heijastuu jo hintoihin
Ukrainan sota on kannustanut koko Euroopan energiansäästötalkoisiin. Niihin pakottavat myös tiukentuvat ympäristötavoitteet.
Osa talkoita on EU-komission direktiiviehdotus, jonka mukaan rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia tiukennetaan.
Tämä koskee sekä toimistorakennuksia että kerrostaloja, mutta myös pienkiinteistöjen omistajat voivat joutua tekemään energiaremontin, mikäli ehdotus toteutuisi sellaisenaan.
Komission ehdotuksen mukaan uusien rakennusten olisi oltava nollapäästörakennuksia vuodesta 2030 lähtien ja julkisten rakennusten jo vuodesta 2027 alkaen.
Vanhojen rakennuksien vaatimukset kiristyisivät siten, että energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia olisi saatava nousemaan huonoimmasta energialuokasta seuraavaan.
Suomessa tämä koskisi arviolta jopa noin 445 000 omakotitaloa.
Kyse on siis vasta komission ehdotuksesta, joten lopullinen muoto on vielä hämärän peitossa.
Ilmalämpöpumpun avulla moni pientalon omistaja on saanut pienennettyä energialaskuaan.
Kiinteistösijoittamisen ammattilaiset puhuvat jo niin sanotusta ”ruskeasta alennuksesta”, joka vaikuttaa toimistojen ja myös asuintalojen hintoihin. Eli vastuuttomuus maksaa selvää rahaa.
Sijoittajat etsivät mahdollisimman vihreitä kiinteistöjä. Sen sijaan ruskeita kohteita, joille on ominaista heikko energiatalous, mielellään kartetaan, kertoo asiantuntijayritys JLL:n strategisen konsultoinnin johtaja Tuomas Vuorinen.
– Asuntosalkkuja omistavat ammattimaiset kiinteistösijoittajat, kuten suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ja kansainväliset kiinteistörahastot, katsovat asioita 10–15 vuoden päähän ja pohtivat asiaa jo nyt, Vuorinen sanoo.
Tämä on syy, miksi kiinteistösijoittajien omistamassa kerrostaloissa panostetaan esimerkiksi maalämpöön.
– Suomessa kaikki asuntosijoittajat ovat tässä suhteessa aktiivisia energiankulutuksen suhteen.
Vuorisen arvion mukaan rivi- ja omakotitalojen puolella asia ei ole vielä noussut samalla tavalla esiin. Energiakustannusten huima nousu on kuitenkin muuttanut tilannetta.
– Pientaloissa on viime vuosien aikana alettu suosia yhä useammin esimerkiksi maalämpöä, koska energiakustannukset halutaan pitää matalana, Vuorinen sanoo.
”Pientaloissa on viime vuosien aikana alettu suosia yhä useammin esimerkiksi maalämpöä, koska energiakustannukset halutaan pitää matalana.
– Vielä viitisen vuotta sitten kuluttajilla ei ollut samalla tavalla kiinnostusta siihen, oliko kohde missä lämmitysmuodossa.
Vielä ei olla siinä tilanteessa, missä suurempipäästöisestä pientalosta maksettaisiin selvästi vähemmän, mutta tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa.
Rakennusyhtiö JM Suomen projektijohtaja Petteri Karling on arvioinut, että parhaimman energialuokituksen talot ovat jatkossa kysyttyjä, koska niissä käyttökustannukset jäävät alemmiksi ja ne myös säilyttävät arvonsa kauemmin.
JM Suomen rakentamat vapaarahoitteiset asuinrakennukset ovat viime vuosina sijoittuneet A-energialuokkaan. Kaikesta valmistuvasta rakennuskannasta ne ovat vielä vähemmistö, mikä johtuu Karlingin mukaan rakentamisen kustannuksista.
– Monet laadukkaat ratkaisut maksavat enemmän. Viime aikoina rakennuskustannukset ovat myös nousseet ripeästi suhteessa asuntojen hintoihin, Karling sanoo.
”Monet laadukkaat ratkaisut maksavat enemmän. Viime aikoina rakennuskustannukset ovat myös nousseet ripeästi suhteessa asuntojen hintoihin.
Ostaja saattaa valita huokeamman ja vähemmän energiatehokkaan rakennuksen kuin kalliimman ja korkeamman energialuokan talon.
Karling uskoo kuitenkin, että energian kallistuminen ja ympäristökysymykset lisäävät kuluttajien kiinnostusta kestävää rakentamista kohtaan.
– Omilta asukkailtamme olemme saaneet myönteistä palautetta. Kun yleiset energiakustannukset ovat nousseet, ei vastikkeita olekaan tarvinnut korottaa.
Karlingin mukaan vihreille rakennushankkeille on jo nyt helpompi saada rahoitusta ja se on usein edullisempaa. Myös ammattimaiset kiinteistösijoittajat joutuvat ottamaan rakennuksen energiankulutuksen huomioon.
Suomen Kiinteistövälittäjät SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerbergin mukaan energialuokan merkitys kiinteistökaupassa on kasvussa, mutta toistaiseksi sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä.
– Meidän kokemuksemme on kyselyjen perusteella se, että ihmiset eivät edelleenkään aktiivisesti kysele energiatodistusta.
Sen sijaan talon tai kiinteistön lämmityskustannukset kiinnostavat kovastikin.
– Käytännössä katsotaan kuukausittaista euromäärää, mitkä lämmityskustannukset ovat.
Uusissa taloissa energiatodistus on tarvittu lain mukaan rakennuslupaa varten jo vuodesta 2008 lähtien.
Komission ehdotus voi toteutuessaan muuttaa tilannetta, sillä se vaikuttaisi heikoimman energialuokan rakennusten kauppaan.
Vanha öljylämmitteinen omakotitalokaan ei toisaalta ole mahdoton myytävä, koska lämmitysmuodon vaihtamiseen on tarjolla tuhansien eurojen energia-avustuksia.
Vanhemmissa omakoti- ja rivitaloissa talon ikä ja kunto ylipäänsä voi vaikuttaa tällä hetkellä myyntihintaan hyvinkin paljon.
– Lisäksi alue vaikuttaa. Jos ollaan kaukana kasvukeskuksista on kaiken myyminen vaikeampaa – kuten ennenkin, Mannerberg sanoo.
Uusissa taloissa energiatodistus on tarvittu lain mukaan rakennuslupaa varten jo vuodesta 2008 lähtien.
Vanhoissa taloissa se tulee esittää vain myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Monet talonmyyjät jättävät kuitenkin todistuksen hankkimatta, koska se maksaa useita satoja euroja.