Banner Before Header

Kommentti: EU valmistelee uusia Venäjä-pakotteita – kovemmat talousaseet jäävät yhä käyttämättä

EU:n komissio on pikavauhtia valmistellut uusia Venäjän vastaisia talouspakotteita vastaukseksi Venäjän taas uusille vääryyksille Ukrainassa.

Pakotteet olisivat vastaveto Venäjän järjestämille valekansanäänestyksille Ukrainalta vallatuissa itäisissä ja eteläisissä maakunnissa.

Viime viikonloppuna alkaneissa ja tiistaina päätyneissä näytösluontoisissa ”kansanäänestyksissä” kysytään muka kansan tahtoa alueiden liittämiseksi Venäjään.

Komissio pyrkinee saamaan valmistelemansa uuden, järjestyksessä jo seitsemännen, pakotepaketin EU-maiden käsittelyyn ja toteutusvalmiuteen samaa pikavauhtia kuin Venäjä vie havittelemiaan alueliitoksia toteen.

Ennakko-odotusten mukaan Venäjä ilmoittanee valeäänestykseltä haluamansa tuloksen lähipäivien kuluessa ja hankkinee Ukrainan alueiden anastamiseksi tarvittavat duuman kumileimapäätökset ja lait mahdollisesti hyvinkin pikaisen lainvalmistelun jälkeen.

EU-maiden yhteisen pakotepolitiikan vaatima yksimielisyys ei ole kuitenkaan itsestään selvä saavutus, joten pakotepaketti voi vaatia diplomaattista tasapainotaiteilua ja kovaakin kädenvääntöä.

Öljylle vireillä hintakatto

Yksi kipukysymys koskee venäläiselle raakaöljylle kaavailtua hintakattoa, joka olisi suora isku Venäjän yhä vilkkaana käyvään öljykauppaan – ja maahan yhä virtaavaan valuuttavirtaan.

Öljyn hintakatto on alun perin niin sanottujen G7-maiden eli suurimpien EU-maiden Saksan, Ranskan ja Italian sekä Yhdysvaltain, Britannian, Japanin ja Kanadan ajatus, jota ryhmä esitti jo viime keväänä ja uudestaan syyskuun alussa.

Sittemmin EU-komissio on päätynyt hintakaton kannalle, mutta EU-maista tiettävästi ainakin omasta energiahuollostaan huolestunut ja muutoinkin pakotteisiin muita haluttomampi Unkari on suhtautunut öljyn hintakattoon vastahakoisesti.

Pelkistäen hintakaton tarkoitus olisi yhä sallia rajoitetusti venäläisöljyn tuontia mutta hintakaton rajoittamalla enimmäishinnalla.

Hintakatto olisi tiettävästi tarkoitus asettaa niin matalaksi, että siitä koituisi nykyisilläkin öljyn vientimäärillä Venäjän valtiolle tuntuvia vienti- ja verotulojen menetyksiä.

Venäläisen Urals-öljylaadun markkinahinta on jo ennestään painunut hetkittäin noin kolmanneksen verran Pohjanmeren Brent-öljylaatua halvemmaksi, mutta hintakaton olisi tarkoitus painaa hintaero tätäkin suuremmaksi.

Venäläisöljyä yhä ostaville hintakatto olisi muutoin edullinen, mutta siihen liittyy Venäjän vastapakotteiden, kuten yhä virtaavan energiavirran rajoittamisen tai sulkemisen, riski.

Yksimielisyys vaikea vaatimus

Öljyn hintakaton lisäksi komissio on valmistellut esimerkiksi talouslehti Financial Timesin tietojen mukaan joukkoa muitakin uusia pakotelajeja ja entisten pakotteiden kiristyksiä.

Uusia toimia olisivat esimerkiksi venäläisten timanttien tuontikielto, joidenkin uusien terästuotteiden tuontikielto, Venäjän tietotekniseen teollisuuteen ja tietoturva-alaan kohdistuvat uudet pakotteet sekä finanssirajoitteiden laajentaminen entistä useampiin venäläispankkeihin.

Valmisteilla on tiettävästi myös henkilöpakotteiden, kuten matkustusrajoitusten ja varallisuustakavarikkojen laajentaminen koskemaan entistä laajempaa hallinto- ja talouseliitin joukkoa.

FT:n mukaan keskustelua on käyty myös esimerkiksi venäläisen ydinvoimateknologian ja -materiaalin tuontisulusta, mutta tämän pikaista toteuttamista pidetään poliittisesti vaikeana ja siksi tähän hätään epätodennäköisenä.

Esillä on ollut myös Venäjän kansalaisten kiinteistökauppoja rajoittavien tai kaupat estävien rajoitusten säätäminen. Tällaista kiinteistökauppojen rajoitusta ovat esittäneet Baltian maat ja Puola, mutta yksimielisyyden saavuttaminen lienee liian vaikeata ainakaan valmisteilla olevan seitsemännen pakotepaketin tavoiteaikataululle.

Vastahakoisuutta lienee odotettavissa Unkarin lisäksi esimerkiksi Kyproksen ja Maltan kaltaisilta mailta, joiden taloudelle venäläisillä ja heidän kiinteistökaupoillaan on muita suurempi merkitys.

Toissijaiset pakotteet käyttämättä

Vaikka komissiossa on valmisteilla kokonaan uusia pakotteita ja entistenkin pakotteiden kiristyksiä, edelleen on käyttämättä ja valmistelematta joukko varsin kovia talousaseita.

Jos Venäjän talous ja valtiontalous olisi tarkoitus panna kerta heitolla tuntuvasti nykyistä ahtaammalle, siihen olisi ainakin periaatteessa mahdollisia keinoja, joskaan niiden tehokas käyttäminen ei onnistuisi EU-mailta ilman Yhdysvaltain täyttä tukea tai ehkä aloitettakaan.

Kyseessä olisi Venäjän yhä suhteellisen vuolaan energia- ja raaka-aineviennin sulkeminen niiltäkin mailta, jotka eivät ole mukana pakoterintamassa vaan jatkavat yhä kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

Moiseen täyssulkuun tarvittaisiin kolmansille maille asetettavia niin sanottuja toissijaisia pakotteita, jotka ulottaisivat pakotteiden alaiset rajoitukset koskemaan jopa kaikkia maailman maita.

Käytännössä toissijaiset pakotteet voisivat rajoittaa tai estää esimerkiksi loputkin Venäjän vielä jäljellä olevasta energia- ja raaka-aineviennistä tai teollisuustuotteiden ja komponenttien tuonnista.

Kyse olisi tavallaan epäsuorista pakotteista, sillä EU tai edes Yhdysvallat eivät voi suoraan kieltää muita käymästä Venäjän kanssa kauppaa, mutta ne voivat uhata ”niskuroivia” maita monenlaisilla pakotteilla ja talousrangaistuksilla, kuten kaupankäynnin tai rahaliikenteen rajoituksilla.

EU:n yksin asettamat toissijaiset pakotteet perustuisivat lähinnä EU-maiden laajaan kaupankäyntiin ja sen rajoituksiin.

Yhdysvaltain mahdollisuus haluttomienkin maiden taivutteluun olisi vielä suurempi, sillä se voi (uhata) sulkea muiden pääsyn paitsi maailman suurimmille tavaramarkkinoille myös maailman tärkeimmän rahoitus- ja kauppavaluutan, dollarin, markkinoille.

Kiinan vaikea valinta

Pelkästään toissijaisten pakotteiden mahdollisuus on jo pantu merkille useissa sellaisissakin maissa, jotka ovat pitäneet yllä ymmärtäviä tai ”neutraaleja” suhteita Venäjään – ja jatkaneet kaupankäyntiä.

Esimerkiksi Intia, Kiina ja isohko joukko Afrikan ja Etelä-Amerikan maita on tiettävästi jatkanut kaupankäyntiä Venäjän kanssa käyttäen hyväkseen tämän pakosta tarjoamia öljy- ja kaasuviennin alennushintoja.

Tuuli vaikuttaa kuitenkin vähitellen muuttuneen, sillä juuri toissijaisten pakotteiden pelosta isohko joukko Kiinan pankkeja ja teollisuusyrityksiä on tiettävästi vetäytynyt Venäjän kanssa aiemmin käymästään kaupasta.

Samasta syystä jopa joukko Venäjään myötäileviä suhteita ylläpitäneitä maita on lakannut hyväksymästä ruplaa tai venäläispankkien Mir-maksujärjestelmää maiden välisessä kaupassa.

Kiinan virallisilla mutta myös epävirallisilla linjauksilla on hyvin suuri merkitys Venäjän jäljellä oleville talousnäkymille – ja länsimaiden pakotteiden ja toissijaisten pakotteiden teholle.

Jos EU tai varsinkin Yhdysvallat laajentaisivat pakotteensa koskemaan kaikkia muitakin maita, Kiinan olisi hyvin vaikea jatkaa minkäänlaista kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

Kiinan talous on joka tapauksessa vakavissa vaikeuksissa, sillä velan hirmuinen kasvuvauhti jatkuu samaan aikaan kuin talouden ja etenkin keskiluokan elintason kasvuvauhti sakkaa.

Kiinan ja Venäjän johtajien rajattomaksi kuuluttama yhteistyö tuskin on sentään niin rajatonta, että Kiina olisi sen takia valmis vaarantamaan saati uhraamaan pääsynsä länsimaiden mittaville vientimarkkinoille.

Helpompi vaatia kuin toteuttaa

Toissijaisten pakotteiden asettamista ja kaiken kattavaa Venäjän energiaviennin kuten kaasu- ja öljykaupan katkaisemista on helpompi ehdottaa ja vaatia kuin panna toteen.

Yksi käytännön este tai ainakin hidaste on moisesta toimesta saman tien erityisesti EU-maille koituvat vakavat ja kalliit heijastushaitat.

Venäjän paraikaakin Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan toimittamat laivalastit raakaöljyä ja nesteytettyä maakaasua voivat olla EU:lle poliittinen ongelma mutta taloudellinen helpotus.

Esimerkiksi Kiinan ja Intian Venäjän kanssa tekemät öljyn ja kaasun alennuskaupat tarkoittavat, että yhtä suuri määrä niiden kysyntää on jäänyt pois esimerkiksi Lähi-idän markkinoilta.

Näin EU-maat ovat voineet paikata omaa Venäjän tuonnin loppumisesta koitunutta kaasu- ja öljytarvettaan musta lähteistä sekä halvemmin että helpommin kuin olisi laita Kiinan ja Intian kanssa kilpaillen.

Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän niihin vastannut energiakosto on jo aiheuttanut tuntuvaa taloushaittaa Venäjälle – mutta myös EU-maille.

Täysi energiasulku Venäjän ja koko muun maailman välillä olisi vielä kovempi isku Venäjälle – mutta myös EU-maille.

Source Link is.fi