Kommentti: Hallituksen miljardipaketti auttaa sähköyhtiöitä pysymään pystyssä – mutta sekään ei estä sähköä kallistumasta
Suomen hallitus seuraa Ruotsin ja eräiden muiden EU-maiden esimerkkiä lupaamalla sähköyhtiöille enimmillään kymmenen miljardin euron rahoitustukea.
Tukilupauksella – ja tarvittaessa rahoitusta tai takauksia myöntämällä – hallitus pyrkii hillitsemään ja toivon mukaan estämään sähköyhtiöitä ja sähkömarkkinoita uhkaavaa rahoituskriisiä.
Tukilupaus tulee tarpeeseen, sillä sähkön tukkumarkkinoilla on suuri riski suistua pelkästä sähkökriisistä sähköyhtiöitä jopa nurin kaatavaan sähkömarkkinoiden rahoituskriisiin.
Rahoitusvaikeudet ja -riskit liittyvät sähkön tukkumarkkinoilla tulevaisuuden sähkötoimituksilla käytävään futuurikauppaan ja niistä syntyneisiin äkisti kasvaneisiin vakuusvaatimuksiin.
Tulevaisuuden sähkötoimituksia ennalta myyneet sähköyhtiöt ovat joutuneet vaikeaan rahoituspinteeseen, sillä sähköfutuurien kaupassa myyjältä vaadittavat vakuudet ovat kasvaneet yhtä jyrkästi kuin sähkö on kallistunut sähköpörssin päiväkaupassa.
Sähkön futuurikaupassa myyjän, kuten sähköä tuottavan energiayhtiön, on asetettava käteisvakuus lupaamansa sähkötoimituksen varmistukseksi. Vakuuden tarkoitus on turvata ostajan asemaa siltä varalta, että myyjä ei jostakin syystä kykenekään toimittamaan aiemmin myymäänsä sähköä.
Vakuusvaatimus eli vakuudeksi asetettava rahasumma määräytyy tulevaisuuteen sovitun futuurihinnan ja sähköpörssissä päivittäin noteerattavan niin sanotun spot-hinnan erotuksesta.
Vakuusvaatimuksista rahapulaan
Normaalisti varsin arkinen ja kaikin puolin asiaankuuluva futuurikaupan vakuusvaatimus on energiakriisin oloissa muuttunut sähköyhtiöiden maksuvalmiutta ja -kykyä ja jopa olemassaoloa uhkaavaksi riskiksi.
Vanhojakin futuurisopimuksia koskevat vakuusvaatimukset ovat lyhyen ajan kuluessa kohonneet moninkertaisesti tai jopa monikymmenkertaisesti alkuperäistä suuremmiksi ja kalliimmiksi.
Koska kyse on sähkön tukkukaupasta, myös summat ovat tukkukaupan mitoissa. Yksittäisen sähköyhtiön vakuusvaatimukset ovat tiettävästi voineet lyhyen ajan kuluessa kohota jopa satoja miljoonia euroja tai enemmän.
Kun samaan aikaan sähkökriisin kanssa suurin osa läntisen maailman keskuspankeista (euroalueen EKP mukaan luettuna) on ryhtynyt kiristämään rahoitusoloja, on sähköyhtiöiden lyhytaikainenkin rahoitus vaikeutunut merkittävästi.
Kun raha on muutenkin entistä tiukemmalla, pankit ja muut finanssimarkkinoiden rahoittajat ovat entistä haluttomampia lainaamaan rahaa sähköyhtiöille ja kasvattamaan kriisiin ajautuneen energia-alan rahoitusriskejään.
Niinpä sähkömarkkinoita ja -kauppaa uhkaa lyhytaikaisen rahoituksen ehtyminen mahdollisimman vaikeaan aikaan juuri, kun äkisti paisuneet sähkökaupan vakuusvaatimukset edellyttäisivät suuret määrät uutta lyhytaikaista rahoitusta.
Ja jos sähkömarkkinoiden toiminta jumittuu lyhytaikaisen rahoituksen puutteesta, voi siitä alkaa vakavienkin vaikeuksien ketjureaktio ties kuinka suurine ja laajoine vahinkoineen ja mahdollisesti finanssimarkkinoille kimpoavine heijastushaittoineen.
Ellei sähkön myyjältä löydy vakuudeksi vaadittua summaa, uhkaa sitä maksukyvyttömyys ja mahdollinen vararikko – vaikka myyjäyhtiöllä olisi kuinka paljon omaa myymätöntäkin sähkön tuotantoa.
Pienempi paha kuin kaaos
Yhden tai useamman keskisuuren tai suuren sähköyhtiön kaatuminen äkisti paisuneiden vakuusvaatimusten synnyttämään maksukyvyttömyyteen voisi helposti aiheuttaa paljon kalliimpaa vahinkoa kuin valtiolle koituu moisen ketjureaktion torjumisesta.
Siksi hallituksen sähköyhtiölle lupaamaa hätärahoitusta voi pitää perusteltuna toimena ja yrityksenä rauhoittaa vakavista häiriöistä kärsiviä sähkömarkkinoita.
Tästäkään toimesta ei silti kannata odottaa ihmeitä.
Vaikka kymmenen miljardia euroa on suuri summa, ei sekään riitä taltuttamaan eurooppalaista energia- ja sähkökriisiä.
Hätärahoitus puuttuu yhteen energiakriisin vakavaan oireeseen ja kouriintuntuvaan ongelmaan, mutta sähköyhtiöille tarjottava hätärahoitus ei vaikuta millään tavalla kriisin varsinaiseen syyhyn, koko läntistä ja keskistä Eurooppaa koettelevaan energiapulaan.
Hallituksen hätärahoitus tuskin synnyttää maahan uutta sähkön tuotantoa, mutta toivon mukaan se auttaa olemassa olevaa tuotantoa pysymään käynnissä.