Kommentti: Huomasitko harvinaisen tapahtumasarjan ennen Suomen avausmaalia Bosniaa vastaan? Tätä Huuhkajat tarvitsee lisää
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtaa MM-karsinnoissa Ranskan tiistaina Helsingissä kello 21.45. Ottelu suorana lähetyksenä Yle Puheella.
Huuhkajien vierasvoitosta Bosnia-Hertsegovinaa vastaan jäi lauantai-iltana tuoreeltaan mieleen tapa, miten Suomi pelasi vajaamiehisenä. Suomi ei pelkästään taistellut vaan pystyi myös luomaan maalipaikkoja ja tekemään kaksi maalia.
Hurja esitys kymmenellä pelaajalla toi Huuhkajille 3–1-voiton, joka vei joukkueen lähelle MM-jatkokarsintapaikkaa.
Pienemmälle huomiolle jäi se, mitä ottelussa tapahtui ennen kuin Jukka Raitala ajettiin ulos 39. minuutilla.
Suomi hävisi ensimmäisellä puoliajalla pallonhallinnan. Bosnia-Hertsegovina hallitsi pelivälinettä 62 prosenttia peliajasta. Se ei ollut mitenkään poikkeuksellista, Markku Kanervan Huuhkajat on yleensä hävinnyt pallonhallinnan kovempia tai samantasoisia vastustajia vastaan. Otteluita voi voittaa myös pienemmällä pallonhallinnalla.
Olennaista on, miten vähäisen pallonhallintansa käyttää. Pallonhallinta tarjoaa toki arvokasta lepoaikaa jatkuvalta puolustamiselta, mutta pallonhallinnalla pitäisi pystyä luomaan edes potentiaalinen uhka hyökkäyssuuntaan.
Jälkimmäisessä on ollut ongelmia sen jälkeen, kun Kanerva siirtyi pelaamaan pääosin 5-3-2-ryhmityksellä.
Kesän EM-kisoissa ja syksyn ensimmäisissä MM-karsintaotteluissa Huuhkajat ei pystynyt lainkaan pelaamaan keskikentän kautta, vaan hyökkääminen perustui pitkiin syöttöihin, jotka valitettavan usein jäivät epätarkoiksi.
Siksi Huuhkajien avausmaali lauantaina Bosnia-Hertsegovinaa vastaan hämmästytti.
Marcus Forssin osumaa edelsi minuutin ja 12 sekuntia kestänyt pallonhallintajakso, jossa oli 22 peräkkäistä syöttöä. Kaikki joukkueen kenttäpelaajat osallistuivat syöttöketjuun.
Havainnollistavan videon maalista voi katsoa alta.
Eikä 22 syötön ketju ollut mitään pallon siirtelyä omalla kenttäpuoliskolla. Huuhkajat teki rohkeasti sitä, mitä joukkueen hyökkäyspelaamisesta puuttui esimerkiksi lokakuussa Ukrainaa vastaan.
Palloa uskallettiin syöttää ahtaisiin paikkoihin, joissa etenkin Glen Kamara ja Robin Lod pystyivät toimimaan.
Maali syntyi, kun Lod ja Kamara pallottelivat keskenään vasemmalla laidalla. Tämän jälkeen Kamara käytti palloa Marcus Forssilla rangaistusalueen rajalla, lähti liikkumaan kohti keskustaa, sai pallon takaisin ja pelasi seinäsyötöllä Teemu Pukin vapaaksi rangaistusalueelle.
Forssin maali syntyi Pukin keskityksestä. Havainnollistavan videon Kamaran roolista Huuhkajien maalista voi katsoa alta.
Tämä oli MM-karsintojen seitsemässä ottelussa Suomen ensimmäinen maali, joka syntyi näin pitkän pallonhallintajakson päätteeksi. Huuhkajien yleisimmät tavat tehdä maaleja ovat olleet erikoistilanteet, keskitykset ja nopeat vastahyökkäykset tai riiston jälkeiset hyökkäykset.
Muutenkin avausjaksolla Bosnia-Hertsegovinaa vastaan joku keskikentän pelaamisessa tuntui loksahtavan kohdilleen. Lod, Kamara ja Rasmus Schüller tekivät kovasti töitä puolustussuuntaan, mutta pystyivät myös rakentelemaan peliä ja olemaan vaarallisia myös hyökkäyssuuntaan.
Tätä Huuhkajat tarvitsee lisää.
Todennäköisesti suurin osa Suomen maaleista syntyy jatkossakin jollain muulla tavalla kuin pitkän pallonhallinnan kautta.
Silti Huuhkajat tarvitsee myös vaarallista pallonhallintapelaamista, jotta joukkue voi edes haaveilla MM-kisapaikasta.
Syyskuun ottelussa Ranska luovutti toisinaan pallonhallinnan suosiolla Suomelle, koska se arvioi Huuhkajien pallollisen pelaamisen vaarattomaksi.
Kun Suomi sitten lähti hyökkäämään useammalla pelaajalla, Ranska iski tuhoisasti vastaan.
Tiistain Ranska-ottelussa tulee todennäköisesti hetkiä, jolloin Suomen pitää pystyä hyödyntämään pallonhallintajaksonsa. Vaikka maaleja ei tulisikaan, Huuhkajien täytyy edes osoittaa olevansa vaarallinen pallon kanssa. Muuten Ranska pääsee liian helpolla.
Lue myös: