Kommentti: Iivo Niskasen hirmuveto muistutti Juha Miedon veret seisauttavasta näytöksestä – yksi fakta paljastaa viestin karmeat olosuhteet
Sunnuntaina jo seitsemännen kerran arvokisatasolla 4×10 kilometrin hiihtoviestin toisen osuuden rehkinyt Iivo Niskanen puhui perjantaina voittamansa 15 kilometrin (p) kultamitalin jälkeen kauniisti isosiskostaan.
Kun Kerttu Niskanen oli hävinnyt Therese Johaugille 10 kilometrin (p) olympiakullan 0,4 sekunnilla, pikkuveljeä huolestutti, millaiseen mustaan syöveriin viimeisen kultasauman valuminen käsistä perheenjäsenen syöksisi.
Niskanen totesi helpottuneensa ja ilahtuneensa kovasti havaittuaan, että sisko iloitsi ja nautti hopeamitalistaan täysin rinnoin. Hän muistutti, että yksilöurheilun suola ovat henkilökohtaiset menestykset:
– Viestimitalit eivät ole sama asia.
Ristomatti Hakola, vasta rajusta flunssasta toipuneena, passitti Iivo Niskasen toiselle osuudelle 1.47 minuuttia kärjestä.
Tässä kohtaa teki puolihuumorilla mieli kysyä: mitä sinä voit siitä tietää? Tällä menestyksen osa-alueella perheen ainoa asiantuntija on nimittäin 4×5 kilometrin viestissä olympiahopean ja kaksi MM-pronssia saavuttanut Kerttu Niskanen.
Kyse ei ole siitä, etteikö velipoikakin olisi rajusti yrittänyt päästä maistamaan 4×10 kilometrin viestin arvokisamenestystä. Niskanen on arvokisoissa kolmesti ollut oman osuutensa nopein, kahdesti kakkonen ja kerran kolmonen. Vain Falunin MM-kisoissa 2015 tuli terveyssyistä ohiveto.
Kuusi kertaa Suomi on Niskasen osuuden jälkeen ollut arvokisoissa kahta edes mukiinmenevää vapaan osuutta vailla mitalijoukkue. Sellaisia ei ole kuulunut.
Niskasen kunniaksi on sanottava, että hän toden totta välittää ja yrittää. Esimerkiksi mestarin suuri esikuva Mika Myllylä saavutti toki viestissä kaksi olympia- ja yhden MM-mitalin, mutta asenne kilpailumuotoa kohtaan oli pahimmillaan edellisiltojen valmistavia toimenpiteitä myöten kilpailumuotoa ylenkatsova. Yhtään Niskanen-kaliiperin viestisuoritusta Myllylältä ei arvokisoissa nähty – siis niissä, joiden tulokset jäivät Suomen osalta voimaankin.
Lue lisää: Iivo Niskasen ylistäminen nousi uudelle tasolle Norjassa – ”Puhdasta maastohiihtopornoa”
Sunnuntaina Niskasen veto oli yksittäisenä suorituksena ylivoimaisesti koko viestikilpailun paras. Eroa osuuden kakkoseen tuli 37 sekuntia ja voittaja-Venäjän Aleksandr Bolshunoviin peräti 38.
Toki toipilas Ristomatti Hakolan murheellinen avausosuus kovassa lumipyryssä tarjoili Niskasen eteen 10 miehen latupartion ajamaan latua puhtaaksi, kun taas Bolshunov jyräsi neitseellistä lunta.
Tänä keväänä lopettava Dario Cologna muodostaa Iivo Niskasen kanssa oman alaklubinsa kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa kultaa voittaneiden mieshiihtäjien porukassa. 4×10 kilometrin arvokisamitalien määrä on kummallakin nolla. Sveitsi sijoittui sunnuntaina Suomen perässä 7:nneksi.
Niskanen liittyi perjantaina pieneen mieshiihtäjien joukkoon, joka on kolmissa olympiakisoissa peräkkäin saavuttanut kultamitalin. Tästä laatuporukasta savolaisen kohtalotoveriksi on jäämässä Pekingin kisojen jälkeen lopettava sveitsiläinen Dario Cologna, viestimitaliton mies hänkin.
Jos suomalaista vertailukohtaa Niskasen huikealle osuudelle jostain hakee, on mentävä 46 vuoden päähän ja Innsbruckin talviolympiakisojen hiihtopaikalle Seefeldiin.
Juha Miedon toinen osuus 4×10 kilometrin viestissä oli veret seisauttava näytös, jonka aikana Suomi repi tavoittamattoman johdon ja voitti kultamitalin.
Kankaanpään mies Hakola ei kuitenkaan sunnuntaina pystynyt passittamaan Niskasta osuudelleen yhtä edullisesta asemasta kuin naapuripaikkakunta Ikaalisten hiihtäjä Matti Pitkänen 1976. Mieto lähti keulasta noin 20 sekunnin, Niskanen 107 sekunnin päästä.
Lue lisää: Iivo Niskasen tykkihiihdosta paljastui absurdi yksityiskohta: ”Ihan uskomatonta”
Sunnuntain olosuhteita kuvaa ehkä symbolisimmin tämä: Suomen pronssijoukkue Harri Kirvesniemi–Pertti Teurajärvi–Pitkänen–Mieto saavutti Lake Placidin olympiakisoissa 1980 puolisen minuuttia heikomman loppuajan kuin Hakola–Niskanen–Perttu Hyvärinen–Joni Mäki. Vuonna 1980 ei luisteluhiihdetty, ja parilla muullakin lajin osa-alueella on kehityksen poikasta tapahtunut.
Niskasen suhteellista ylivoimaa Suomen joukkueessa selittää hyvin yksinkertainen asia, joka vielä sunnuntain äärioloissa korkeassa ilmanalassa dramaattisesti korostuu.
Hän on hapenotoltaan ihan eri luokan mies kuin joukkuekaverinsa. Niskanen saavuttaa niin sanotussa puhallustestissä nykyiskussaan päälle 90 millin lukemat. Se on joukkueessa omissa sfääreissään.
Ja vielä…
Aleksei Tshervotkinin nopea karkumatka ratkaisi viestin laakista Venäjälle. Edelliskerran vastaava niitti nähtiin 31 vuotta sitten Val di Fiemmen MM-kisoissa. Silloin luun löi muille kvarteteille kurkkuun Norjan aloittaja Öyvind Skaanes.
Suomessa vuoden 1991 MM-viesti Val di Fiemmessä säväytti siksi, että arvokisatulokas Jari Isometsä (vas.) jätti maailman ykköshiihtäjän, Ruotsin Gunde Svanin taakseen 3. osuudella.