Kommentti: Ukraina-rumban raskain päivä – Kazakstanin kurinpalautus saattoi päästää Putinin höyryjä
Ukrainan tulevaisuudesta väännetään Euroopassa tällä viikolla. Keskiviikon Nato-Venäjä-neuvoston kokous Brysselissä on raskain rasti.
Lue lisää: Diplomatian superviikko jatkuu Naton ja Venäjän tapaamisella – neuvotteluista ei odoteta läpimurtoa
Vuonna 2002 perustettiin neuvosto parantamaan Naton ja Venäjän ”konsultaatiota, konsensuksen rakentamista, yhteistyötä, yhteistä päätöksentekoa ja yhteisiä toimia”. 20 vuotta sitten ei kuviteltu, että siellä puitaisiin Venäjän vaatimuksia, jotka uhkaavat johtaa suursotaan Euroopassa.
Nato-maat vakuuttavat yhteistä linjaansa. Venäjän mahdottomina pidetyt toiveet on tarkoitus torjua päättävästi.
Lue lisää: Ukrainan mukaan länsimaiden yhtenäisyys Venäjän uhkavaatimusten edessä on vahvuus
Intressit ovat kuitenkin erilaisia. Erityisesti Baltiassa ja Puolassa Venäjää pidetään uhkana, joka ei poistu koskaan. Saksa kävisi mielellään Venäjän kanssa kauppaa. Etelä-Euroopan Nato-maat toivovat, että kiusallisesta kiistasta vain äkkiä päästäisiin.
Keskusteluista ei ennusteta auvoisia. Vielä maanantaina Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit Wendy Sherman ja Sergei Rjabkov keskustelivat viileän kohteliaasti, kuten diplomaatit tekevät. Kahden kesken on aina helpompaa.
Ovatko viime viikon tapahtumat kaukaisessa Kazakstanissa parantaneet vai huonontaneet asetelmia?
Presidentti Vladimir Putin inhoaa vallankumouksia ja mielenosoituksia lähimaissa, koska ne voivat innoittaa Venäjän oppositiota. Sen jälkeen, kun Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka oli toissa vuonna kaatua protesteihin, Putin on ollut varpaillaan.
Kazakstan tuli yllätyksenä. Mielenosoitukset alkoivat ilmeisen spontaanisti polttoaineen hinnannoususta hiukan Ranskan keltaliivien tapaan. Niihin sekoittui yleistä tyytymättömyyttä maan epätasa-arvosta ja korruptiosta.
Sitten Kazakstanin eliitti vaikuttaa kaapanneen mielenosoitukset oman välienselvittelynsä aseeksi. Samalla ne muuttuivat väkivaltaisiksi.
Vastakkain tuntuvat olleen nykyinen presidentti Kasym-Zhomart Tokajev ja entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin lähipiiri. Viime viikkoon asti Nazarbajev veteli naruja Tokajevin taustalla. Tiistaina Tokajev ensi kertaa julkisesti runttasi Nazarbajevin.
Lue lisää: Kazakstanin presidentti kritisoi ensimmäistä kertaa julkisesti edeltäjäänsä Nazarbajevia
Tokajev näyttää voittajalta ja voiton avain on, että entinen diplomaatti ehti ensimmäisenä kutsua Venäjän apuun. Kun nimellisesti Ivy-maiden nimissä lähetetyt joukot jo lensivät kohti Kazakstania, maan omat turvallisuusjoukot pysyivät uskollisina Tokajeville. Ne murskasivat vastarinnan julmasti.
Putin sai näyttää, että värivallankumouksia ei enää sallita. Nazarbajevin aikana Kazakstan tasapainoili Venäjän, Kiinan ja lännen välissä. Nyt energiavaroiltaan suuri maa on entistä tiukemmin Venäjän otteessa.
Tokajev toivoo jo ”rauhaturvaajien” lähtöä, mutta nämä voivat vitkastella.
Lue lisää: Kazakstanin presidentti: Venäjän johtamat joukot poistuvat maasta ”pian” – Putinilta tiukka lausunto
Pikavoitto voi vähentää paineita. Putin on rakentanut maineensa Venäjän sotavoiman varaan. Nyt sen pelko toimi.
Venäjän armeija uhkaa myös Ukrainaa, mutta se voi olla liian suuri pala. Hyökkäyksen lopputulos on sotilaallisestikin arvaamaton, ilman lännen talouspakotteitakin.
Kun Putinille äkkiä aukesi mahdollisuus pelotella Venäjän demokraatteja ja lähimaita toisella tavalla, hän saattaa olla hetken rauhallisempi. Se voi helpottaa keskusteluja lännen kanssa, jollei Venäjä vain innostu uuteen uhoon.
Putinin lyhyen tähtäimen voitot voivat käydä pitkällä tähtäimellä kalliiksi Venäjälle. Valko-Venäjän ja Kazakstanin demokratiasta unelmoivat yhdistävät sortovallan entistä enemmän Venäjään. Kansallismielisyys kasvaa.
Putinistit voivat kuitata, että pitkällä tähtäimellä me kaikki olemme kuolleita.
Putinin militarismi varmistaa sen, että moni kuolee lyhyelläkin tähtäimellä.