Koronasta on tullut ”niljakas seuralainen”, joka leviää nyt kuin kulovalkea – ärhäkästi tarttuva muunnos valtaa alaa myös Suomessa
Koronavirus jyllää edelleen väestössä, Ylen haastattelelemat asiantuntijat arvioivat. Sairaaloiden kuormitus on kasvussa, ja sairaanhoitopiirit uskovat tartuntojen kasvavan syksyllä merkittävästi.
Kysyimme HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtoselta, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broasilta sekä THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmiselta, mitä Suomen koronatilanteesta on hyvä tietää juuri nyt.
Korona leviää nyt voimakkaasti väestössä ja yksi syypää ilmiöön ovat ärhkäkkäästi tarttuvat koronamuunnokset. Euroopassa vallalla oleva koronavirusmuunnos eli BA.5 valtaa alaa myös Suomessa.
– Käytännössä vähintään kolme neljäsosaa HUS-alueella olevista tapauksista on BA.5-varianttia, joka on tarttuvin variantti Euroopassa tällä hetkellä. Olemme samassa aallossa kuin muukin Eurooppa. Euroopan tartuntatautivirasto varoitti jo toukokuussa, että BA.5-variantin lisääntyminen tulee lisäämään sairaanhoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemantapauksia, Lehtonen huomauttaa.
Toiseksi yleisin BA.4- ja BA.5-muunnokset ovat suomalaisille tutun omikron-muunnoksen alavariantteja. Alavarianttien tartuttavuusluvuksi on arvioitu jopa 18,6. Yhden tartunnan saaneen arvioidaan sairastuttavan keskimäärin parikymmentä ihmistä.
THL:n Salmisen mukaan uusi variantti ei synnytä erityistä huolta eikä ilmassa ole ”katastrofin aineksia”.
– Onneksi rokotteet näyttävät antavan hyvän suojan myös tämän variantin aiheuttaman taudin vakavaa muotoa vastaan. Olen varma, että tästä tulee valtavariantti myös Suomessa, ellei se jo sitä ole.
Tartuntamäärät ovat kasvaneet muualla Euroopassa. Virallisten lukujen valossa kasvu on Suomessa ollut vielä varsin maltillista.
– Varmistettuja tartuntoja, jotka ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu, on 1 500–2 000 päivässä. Tilanne on pysynyt stabiilina, THL:n Salminen sanoo
Viralliset luvut eivät kuitenkaan kerro koko touutta, koska kaikki sairastuneet eivät hanki virallista testitulosta. Viruksen yleisyyttä seurataan muun muassa jätevesiseurannalla.
HUSin alueella testimäärät ovat laskeneet merkittävästi verrattuna esimerkiksi kevääseen. Testatuista positiivisten tulosten osuus oli esimerkiksi viime viikolla 43 prosenttia.
– Monta tuhatta positiivista tulee virallisissa testeissä joka viikko. Arvio on, että se on pieni osa kokonaismäärästä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on oman henkilöstön tartuntojen perusteella arvioitu, että oikea määrä voi olla kuusinkertainen, Lehtonen sanoo.
Rokotetuilla perusterveillä ihmisillä oireet ovat useimmiten lieviä, mutta tartuntojen lisääntyminen voi näkyä myös sairaalahoitoa tarvitsevien ihmisten määrän kasvuna. Tartuntamäärän voimakas nousu lisää vakavien tautitapauksien määrää.
– On tutkimusnäyttöä, että jos neljäs rokote puuttuu ja kolmannesta rokotteesta on kulunut yli 3–4 kuukautta, yli 60-vuotiaiden ja riskiryhmään kuuluvien tehohoitoon joutumisen todennäköisyys kasvaa ja kuoleman riski nousee, infektioylilääkäri Broas huomauttaa.
Sairaalahoidossa olevien määrä kasvussa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan koronatartunnan saaneista ihmisistä yli 650 oli sairaalahoidossa. THL kerää tiedot sairaanhoitopiireistä ja julkaisee tuoreet luvut kerran viikossa.
Koko Suomessa sairaalassa olevien koronaa sairastavien ihmisten määrä on viime viikkoina hieman kasvanut.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sairaalahoidon tarpeen kasvu on kasvanut tasaisesti kesäkuun puolivälistä lähtien. Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan kasvu on kuitenkin ollut vielä maltillista.
– HUSin sairaaloissa oli tänä aamuna 59 koronapositiivista potilasta, ja heistä kaksi oli tehohoidossa. Aika monella potilaista on joku muu päädiagnoosi kuin korona, Lehtonen kuvaa.
Koronatautia sairastavien kuolleisuus on sen sijaan laskenut. Lasku alkoi jo keväällä ja on jatkunut kesällä. THL:n Salminen luottaa rokotusten hillitsevän kuolleisuuden nousua, vaikka tartuntamäärät nousisivatkin.
Suomalaisista kolme rokoteannosta on saanut noin 54 prosenttia väestöstä. THL:n mukaan kolmas rokoteannos ei edelleenkään nähdä tarpeellisena koronataudin sairastaneille ja kaksi rokoteannosta saaneille ei-riskiryhmään kuuluville.
Sairastetun taudin tai rokotteen antama suoja vakavalta tautimuodolta ei ole pitkäkestoinen, eivätkä ne suojaa tartunnalta. HUSin Lehtonen arvioi, että monella ikäihmisellä kolmannen rokotteen antama suoja alkaa olla jo heikentynyt.
– Jos rokotesuojaa ei ylläpidetä, riski koronan aiheuttamasta vakavasta tautimuodosta kasvaa merkittävästi, hän painottaa.
HUSin Lehtonen: ”Koronapotilaita ei sinne nyt erityisesti kaivata
Julkisessa terveydenhuollossa on akuutti pula hoitohenkilökunnasta. Jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa, se rasittaa järjestelmää entisestään.
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä vuodeosastojen kuormitus on kasvanut.
– On nähty myös epidemioita, eli tauti on päässyt leviämään terveyskeskusten vuodeosastoilla. Se on aiheuttanut useiden vuodeosastoilla olevien potilaiden sairastumisia, infektioylilääkäri Markku Broas kertoo.
HUSin Lehtosen mukaan koronapotilaiden määrän lisääntyminen voisi kasvattaa hoitojonoja entisestään ja hidastaa hoitoon pääsyä.
– Koronapotilaita ei sinne nyt erityisesti kaivata lisäämään kuormitusta, HUSin Lehtonen puntaroi.
Asiantuntijoiden mukaan rokotteen ottamalla jokainen voi omalta osaltaan ennaltaehkäistä sairaanhoidon kuormittumista.
– Neljännen rokotteen ottaminen riskiryhmäläisellä vähentää sairaalahoitoon joutumisen riskiä. Se on tärkeää myös yhteiskunnan normaalin toiminnan ja avoinna säilymisen kannalta, Broas arvioi.
Niin Lehtonen kuin Broas kiittelevät päätöstä neljänsistä koronarokotteista. THL suosittaa neljänsien rokoteannosten antamisen aikaistamista ja laajentamista asteittain nuorempiin ikäryhmiin.
Lue lisää neljänsien rokoteannosten aikataulusta:
HUSin Lehtonen uskoo, että vastaisuudessa käyttöön saadaan pitkäkestoisemman suojan tarjoavia ja paremmin eri koronamuunnoksiin tehoavia rokotteita.
– Korona on kuitenkin osoittautunut niljakkaaksi vastustajaksi, kun se pystyy näin hyvin muuntautumaan ja rokotesuojaa väistelemään, Lehtonen muotoilee.
Rokotukset edistyvät ajallaan, ja osa riskiryhmiin kuuluvista on ilman rokotesuojaa. Broas toivoo, että ihmiset muistaisivat jo entuudestaan tutut turvallisuusohjeet.
– Niin kauan kun tämä neljännen rokotteen rokotesuoja vielä puuttuu, on tärkeää huomioida korona omassa toiminnassa ja käyttää FFP-maskia, kun on muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Samaa suosittelen myös ihmisille, jotka tapaavat riskiryhmiin kuuluvia.
Riskiryhmäläisiä suojaa parhaiten sillä, että pysyy oireisena kotona.
Tartuntapiikkiä povataan syksylle
Koronatartuntojen määrän arvioidaan kasvavan syksyllä, kun ihmiset palaavat kouluihin ja työpaikoille. Syksyt ovat muidenkin hengitystieinfektioiden leviämiselle otollista aikaa.
– Näyttää siltä, että epidemian tämähetkinen aalto jatkuu edelleen ja tartuntapauksien määrän lisääntymisen kautta myös sairaalakuormitus todennäköisesti tulee kasvamaan, Broas arvioi.
Rajoitusten ja maskisuositusten purkamisen jälkeen moni perusterve ihminen nauttii kesästä kuin koronaa ei enää olisikaan.
Asiantuntijoiden mukaan etenkin riskiryhmiin kuuluvien on hyvä pitää mielessä aiemmin opitut suojakeinot, mutta liialliseen huoleen ei ole tarvetta.
– Pitää olla realisti: koronaa ei pidä aliarvioida eikä liiotella. Uusi BA.5-variantti leviää nyt kuin kulovalkea. Kun ihminen on terve ja nuorehko tauti ei useimmiten ole vakava, mutta riskiryhmiin kuuluville se voi sitä olla, infektioylilääkäri Broas painottaa.
THL:n Salminen uskoo, että ihmiset ovat ymmärtäneet koronan tulleen jäädäkseen.
– Mitenkään erityisen huolissaan ei tarvitse olla. Me tiedämme keinoja, joilla jokainen voi halutessaan suojautua. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös elää, tässäkin tilanteessa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.7. klo 23:een asti.
Lue lisää: