”Korruptiota on helpompi harjoittaa rauhan aikana”, pohtii 26-vuotias Dino” – Nuoret sarajevolaiset eivät usko uuteen Bosnian sotaan
SARAJEVO Sadetta tihuttelevana sunnuntaiaamupäivänä Sarajevon serbikaupunginosan keskustassa on hiljaista.
Serbiosassa tai muualla Sarajevossa Bosnia-Hertsegovinan jännitteinen poliittinen tilanne ei näy millään tavalla. Siitä huolimatta Itä-Sarajevon asioista bloggaava 33-vuotias serbi Sanja Vasković valitsee tapaamispaikan huolella.
Ehdottamaamme kahvilaan Vasković ei halua saapua. Selviää, että kahvilan omistajalla ilmeisesti on kytköksiä politiikkaan. Haastattelun tekeminen siellä voisi aiheuttaa Vaskovićille harmeja bloggarin työssä. Sopiva haastattelupaikka löytyy lähes tyhjästä pubista.
– En pelkää konfliktin syttymistä. Kysymys on kansallismielisestä retoriikasta, joka valitettavasti jatkuu tässä maassa vuodesta toiseen, hän pohtii.
Reilun kolmen miljoonan asukkaan Bosnia-Hertsegovinassa puhkesi kesällä vakavin poliittinen kriisi Bosnian sodan päättymisen jälkeen, kun serbitasavallan johtaja Milorad Dodik kovensi uhkauksia muusta valtiosta irtautumisesta.
Kansallismielinen Dodik on väläyttänyt muun muassa oman armeijan perustamista. Kansainväliset tarkkailijat ovatkin viime aikoina varoittaneet uuden konfliktin riskistä.
Serbitasavalta on kesästä lähtien halvaannuttanut päätöksenteon boikotoimalla kaikkea valtion toimintaa.
Vasković sanoo, ettei jännittynyt tilanne vaikuta ihmisten elämään. Hän ei ota Dodikin uhkauksia vakavasti. Hänen mielestään Dodik ja muut poliitikot yrittävät kiristää ja kontrolloida ihmisiä.
– Uskon, että kriisi saadaan ratkaistua. Tilanne on enemmän esillä mediassa kuin ihmisten arjessa. Tarvittaisiin yhteistyötä, eikä puhetta konflikteista. Tavalliset ihmiset ovat huolestuneempia toimeentulostaan kuin politiikan kriiseistä.
Serbinainen toivoo kansanryhmien sopua
Sanja Vasković uskoo, että Bosnia-Hertsegovinassa serbit, bosniakit ja kroaatit pystyvät elämään ja toimimaan sovussa. Tästä esimerkiksi hän nostaa korruption ja rikollisuuden vastaiset protestit, joihin eri kansanryhmät osallistuivat yhdessä.
– Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta ne eivät ole mahdottomia. Voimme varmasti elää Bosnia-Hertsegovinassa vielä niin, ettei tarvitsisi lainkaan pelätä etnisiä konflikteja.
Bosnia-Hertsegovinan kansanryhmiä erottaa uskonto: bosniakit ovat pääosin muslimeja, serbit pääosin ortodokseja ja kroaatit pääosin katolisia.
Bosnian sodassa kuoli yli 100 000 ihmistä, joista suurin osa oli bosniakkeja. Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995 maa jaettiin pääosin bosniakkien ja kroaattien asuttamaan Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja enimmäkseen serbien asuttamaan serbitasavaltaan.
”Ulkomaalaiset haluavat aina puhua sodasta”
Muutaman kilometrin päässä Sarajevon serbiosan keskustasta bosniakkien kaupunginosassa Švrakino Selossa on lähes uneliasta marraskuisena sunnuntaina.
Rikollisuuden takia huonomaineinen Švrakino Selo sijaitsee aivan Bosnia-Hertsegovinan federaation ja serbitasavallan rajalinjan tuntumassa.
Täälläkään politiikan kriisi ei näy katukuvassa. 26-vuotias Dino Cviko toteaa turhautuneen oloisena, että ulkomaalaiset haluavat aina puhua sodasta. Hän ei usko konfliktin puhkeamiseen.
– Vallassa olevat poliitikot eivät halua sotaa. Suurimmat ongelmat ovat korruptio ja sukulaisten suosiminen. Niitä on helpompi harjoittaa rauhan aikana kuin sotatilassa.
Cviko on töissä valtion varojen käyttöä valvovassa järjestössä.
Cvikon mielestä poliittinen retoriikka on ollut Bosnia-Hertsegovinassa samanlaista sodan päättymisestä asti. Hän arvioi, että serbitasavaltaa johtavan Dodikin uhkausten syynä ovat ensi vuoden parlamenttivaalit.
Dino Cvikon äiti on serbi ja hänen edesmennyt isänsä oli bosniakki. Cviko kertoo, että poliittinen kriisi ei vaikuta hänen elämäänsä millään tavalla.
– Käyn töissä ja vietän aikaa ystävieni kanssa riippumatta siitä, ovatko he serbejä tai kroaatteja. Ehkä osalla nuorista silti on etnisiä ennakkoluuloja. Mutta uskon, että useimmat ajattelevat samoin kuin minä.
Cvikon mielestä poliittisen kriisin sijaan pitäisi puhua kehnosta taloustilanteesta. Maan työttömyysaste on Euroopan korkeimpia ja nuoret muuttavat ulkomaille paremman elämän perässä.
– Huono taloudellinen tilanne koskettaa kaikkia etnisiä ryhmiä. Pitäisi puhua enemmän poliitikkojen korruptiosta kuin etnisistä jännitteistä.
Ilidžassa hitusen syvemmällä bosniakkialueen puolella kolmekymppinen Elvir Solaković ajattelee samalla tavalla Cvikon kanssa.
– Olemme tottuneet jännitteisiin. Niitä on joka vuosi tai sanotaanko pikemminkin joka toinen vuosi, kun on vaalit. Poliitikot yrittävät kalastella ääniä.
Solakovićin mielestä serbitasavallan irtoaminen on mahdoton ajatus. Hän sanoo, ettei suhtaudu serbijohtaja Milorad Dodikiin vakavasti.
– Uutta sotaa ei tule, Eurooppa ei sallisi sitä. Tilanne ei ole samanlainen kuin vuonna 1992. Todellisuudessa eri kansanryhmien presidenteillä on hyvät välit, mutta julkisuudessa he tappelevat, Solaković arvelee.
Yksi skenaario on, että serbipoliisit saapuvat rajalle
Tutkiva toimittaja ja televisiopersoona Avdo Avdić on pessimistisempi kuin aiemmin äänessä olleet sarajevolaiset. Tapaamme Avdićin Bosnia-Hertsegovinan federaation ja serbitasavallan rajalla.
– Jos Milorad Dodik jatkaa tällä linjalla, on selvää että väkivaltaisuuksia puhkeaa. Hän ei lopeta toimintaansa ilman raskaita pakotteita EU:lta, arvioi verkkomedia Istragan päätoimittajana työskentelevä Avdić.
Jännitteet kiristyivät kesällä, kun serbinationalistit raivostuivat YK:n edellisen Bosnia-edustajan Valentin Inzkon toimivaltuuksillaan säätämästä laista, joka teki kansanmurhan kieltämisestä rikoksen. Ratkaisu liittyy Bosnian sodan aikaiseen Srebrenican verilöylyyn.
Bosniakkitaustaisen Avdićin mielestä nykyinen tilanne on räjähdysherkkä. Samaan aikaan kun puhumme, pitää serbipoliisi lähistöllä liikenneratsiaa. Avdić sanoo, että osin Venäjällä koulutetut poliisivoimat olisivat avainasemassa, jos levottomuuksia puhkeaisi.
– Serbitasavallassa on riittävästi poliiseja konfliktin synnyttämiseen. On syytä muistaa, ettei konflikti olisi samanlainen kuin Bosnian sota.
Avdić pitää mahdollisena seurauksena pikemminkin jonkinlaista jäätyvää tilannetta. Hänen mukaansa se saattaisi alkaa serbitasavallan yksipuolisesta itsenäisyysjulistuksesta.
– Serbitasavallan poliisijoukot tulisivat rajalle. Tilanne voisi olla samankaltainen kuin Etelä-Ossetiassa. Muu maailma ei tunnustaisi itsenäisyyttä, mutta serbitasavallasta tulisi valtion kaltainen alue, jota he kontrolloivat.
Bosniakkipresidentti: Edessä on sota, jos Dodik ei lopeta
Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla ja serbitasavallalla on omat erilliset parlamenttinsa, hallituksensa ja presidenttinsä. Maan monimutkaisesta hallinnollisesta jaosta sovittiin Daytonin rauhansopimuksessa.
Maassa on yhteinen presidenttineuvosto, johon kuuluvat serbijohtaja Dodikin lisäksi valtaväestö bosniakkien johtaja Šefik Džaferović ja kroaattien Željko Komšić.
Presidentit vuorottelevat vetovastuussa kahdeksan kuukauden välein ja päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän.
Dodik ja hänen esikuntansa eivät anna haastattelua Ylelle, mutta bosniakkipresidentti Džaferovićin kanssa tapaaminen järjestyy presidenttineuvoston talossa Sarajevon keskustassa.
Rakennus on juhlava, mutta vanhahtava. Turvatarkastus on tiukka ja haastattelun aikana presidentin henkivartija pysyttelee lähistöllä.
Džaferović esiintyy yleensä maltillisesti. Tällä kertaa hän ei säästele sanojaan suuressa salissa.
– Jos Dodik jatkaa aloittamaansa tuhoa, se johtaa väistämättä turvallisuustilanteen heikkenemiseen ja sotaan. Toivon, että Dodik pysäytetään, Džaferović sanoo.
– Huonoin skenaario on sota. Tulemme tarvittaessa puolustamaan Bosnia-Hertsegovinaa. Paljon vahvemmat voimat eivät pystyneet tuhoamaan meitä 30 vuotta sitten, eivätkä nämäkään pysty siihen.
Hän toivoo kuitenkin, ettei sotaan jouduta.
Venäjän tukema Dodik on esitellyt lakipaketin, joka erottaisi serbitasavallan liittovaltiosta: olisi oma armeija, oikeuslaitos ja verotusjärjestelmä.
Bosniakkipresidentti Džaferovićin mukaan tämä lakipaketti ja parlamentin toiminnan boikotoiminen ovat suora uhka rauhalle.
”Ulkovallat ovat menettäneet kiinnostuksensa”
Džaferović vaatii kansainväliseltä yhteisöltä apua kriisin ratkaisemiseksi. Hän syyttää ulkovaltoja siitä, että ne ovat menettäneet kiinnostuksensa Bosnia-Hertsegovinaan.
Daytonin rauhansopimuksen valvonta kuuluu Sarajevossa olevalle kansainvälisen yhteisön korkealle edustajalle ja rauhan täytäntöönpanoneuvostolle.
Bosniakkijohtaja vetoaa, että Bosnia-Hertsegovinan ongelmat otetaan vakavasti.
– Odotamme, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat auttavat meidät ulos tästä tilanteesta. Muuten koko alue ajautuu kaaokseen. Meillä on hirvittäviä kokemuksia sodasta vajaan.
Džaferovićin mukaan tilanne voidaan vielä ratkaista rauhanomaisesti, jos serbitasavalta palaa takaisin päätöksentekoon.
– Bosnia-Hertsegovinan maaperästä ei eroteta tuumaakaan. Se paheneeko kriisi, riippuu täysin Dodikista.
Lisää aiheesta: