Kotona asuu yhä enemmän ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia, eikä kotihoitajia aina riitä edes yksityisellä – ”Sama ongelma kuin meillä, hoitajapula”

Huoli-ilmoitukset ikääntyneistä lisääntyvät, ensihoitajat kohtaavat kodeissa entistä huonokuntoisempia vanhuksia, sairaalan päivystyspoliklinikoille tulee vanhuksia, jotka eivät pärjää yksin kotona.

– Ainakin he kokevat niin, että eivät enää selviydy, täsmentää Vaasan yhteispäivystyksen palvelupäällikkö Ann-Katrin Brandtberg.

Brandbergin mukaan vanhuspotilaat kuormittavat päivystystä enemmän ja enemmän niin Vaasassa kuin muuallakin maassa.

Esimerkiksi Seinäjoella oli päivystyksessä yli 75-vuotiaiden käyntejä kymmenen vuotta sitten noin 4000 vuodessa, tänä vuonna käyntejä on jo noin 12 000.

Lue myös:Pula ikääntyneiden hoitopaikoista kuormittaa päivystystä Seinäjoen keskusairaalassa – päivystyksen potilaat ovat yhä huonokuntoisempia

Kun vanhus päätyy päivystykseen, useinkaan syyksi ei osoittaudu fyysinen sairaus.

– Hyvin tavallista on, että perusteet ovat sosiaalisia, sanoo Brandtberg.

Krooninen työvoimapula

Suomessa on lakiin kirjattu tavoite, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka.

Siksi kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten määrä kasvaa koko ajan ja kotihoidon tarve lisääntyy.

Samaan aikaan hoitajapula kotihoidossa pahenee.

– Tilanne on huono, kiteyttää koti-ja laitoshoidon johtajan sijainen Annika Ikkala-Västi Vaasasta.

Kotihoidon haasteisiin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan niin hyvin kuin Ikkala-Västi toivoisi vaan käytännössä joudutaan jo priorisoimaan tehtäviä.

– Jos kaikki kotihoidon vakanssit olisivat täynnä, meillä ei olisi hädän päivää.

Ikkala-Västi sanoo suoraan, että työntekijöiden rekrytoiminen kotihoitoon on vaikeaa, ja että kysymys on nimenomaan työvoimapulasta, ei niinkään resurssipulasta.

Lakiuudistuksesta ratkaisu?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan kotihoidossa toimii noin 17 000 työntekijää, heistä kaksi kolmasosaa on lähi- ja perushoitajia ja reilu kymmenes sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia.

Vielä tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn tulevan vanhuspalvelulain uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus puuttua vanhusten kotihoidossa pitkään jatkuneisiin ongelmiin, myös henkilöstöpulaan.

Ainakaan nopeita ratkaisuja laki ei ole tuomassa ongelmaan.

Lue myös: Vanhusten kotihoidon uudistus sai täystyrmäyksen – lakiesitystä arvostellaan keskeneräisyydestä ja puuttuvista ratkaisuista hoitajapulaan

Pohjalaismaakunnissa ei räikeitä ongelmia

Aluehallintoviraston ylitarkastaja Anita Paavola arvioi vanhusten kotihoidon tilanteen pohjalaismaakunnissa paremmaksi kuin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston muissa maakunnissa.

– Mutta se ei tarkoita, että se olisi täällä hyvä.

Paavolakin pohtii, mistä löytyvät jatkossa työntekijät hoitamaan kotona asuvia vanhuksia. Hän tietää, että rekrytoiminen ei ole helppoa ja pelkää sen tulevaisuudessa olevan nykyistä vaikeampaa.

– Siellä ei pätevyysvaatimuksistakaan voida tinkiä, koska esimerkiksi lääkehoito kuuluu olenaisesti työhön.

Kotihoitoa koskevia epäkohtailmoituksia ei aluehallintovirastoon tule pohjalaismaakuntien alueelta suuressa määrin, mutta Paavolan mukaan hoitajien kautta valvovalle viranomaisellekin välittyy huoli siitä, että kodeissa joudutaan hoitamaan entistä huonokuntoisempia vanhuksia.

Apua yksityisiltä?

Vanhusten kotihoito onpääosin kuntien järjestämää. Yksityisten osuus on kasvanut hitaasti. Kun THL selvitti (siirryt toiseen palveluun) asiaa vuonna 2018, oli ykstyisten palaveluntuottajien osuus kotihoidossa 12 prosenttia.

Osassa maakunnista, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, yksityisen palveluiden osuus on kasvanut nopeammin.

Yksityiset pystyvät vastaamaan vanhusten tarpeisiin monipuolisemmin kuin kunnat. Yksityinen kotiapu voi olla melkein mitä tahansa perushoivasta siivoukseen ja lääkärissäkäyntiapuun.

Kun kunnallinen kotihoito joutuu rajaamaan tekemisiään, voi apu löytyä entistä useammin yksityisistä palveluista.

Esimerkiksi Seinäjoella kaupunki ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat hyvässä yhteistyössä, sanoo kaupungin ikäihmisten palvelujohtaja Tarja Palomäki.

– Yksityinen puoli on meille viime vuosina tullut tosi hyväksi yhteistyökumppaniksi ja osassa palveluita jo ihan välttämättömäksi. On hyvä, että on tahoja, joille voi ohjata tiettyjä kotihoidon tehtäviä.

Vaasan kaupungin koti-ja laitoshoidon johtajan sijainen Annika Ikkala-Västi ei näe, että yksityisten palveluiden lisääminenkään olisi ratkaisu perusongelmaan.

Kunta voi antaa kotipalvelun asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä voi ostaa palvelun kunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta Ikkala-Västin mukaan nyt ollaan jo tilanteessa, että yksityiset palveluntuottajat eivät välttämättä pysty ottamaan vastaan seteleitä.

– Yksityisillä on sama ongelma kuin meillä, hoitajapula.

Lisää aiheesta:

Kotiinsa unohdettuja muistisairaita, väärin jaettuja lääkkeitä – Ylen selvityksessä näkyy kotihoidon karu arki

Yhä sairaammat, yksin asuvat vanhukset työllistävät ambulansseja eniten ja sairaanhoitopiireissä haetaan ratkaisua hätään

Aikuisista tehtyjen huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut – ei koronan vuoksi vaan siksi, että ilmoitus tunnetaan entistä paremmin

Aluevaalit lähestyvät, ja niissä päätetään muun muassa hyvinvointialueiden kotihoidon budjeteista. Katso alta, missä aluevaaleissa on kyse.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 13.11. kello 23:een saakka.