Kranaatteja putoaa tyhjältä taivaalta juoksuhautaan – droonit mullistivat jo sodankäynnin, mutta pelottavammat seuraajat ovat jo tulossa

Venäläissotilas makaa maahan kaivetussa, vyötärönkorkuisessa juoksuhaudassa. Hän uskoo olevansa suojassa Ukrainan tulitukselta maatessaan niin, ettei häntä näe maan pinnalta.

Sotilas ei kuitenkaan arvaa, että hänen jokainen liikkeensä näkyy lennokkiin, joka leijailee parin sadan metrin korkeudessa. Omassa suoja-asemassaan istuva ukrainalainen lennokinohjaaja tähtää tarkasti, ottaa huomioon tuulen voimakkuuden, ja pudottaa kranaatin suoraan venäläissotilaan syliin.

Kyseessä saattoi olla esimerkiksi kiinalaisen DJI-yhtiön Mavic-sarjan drooni, joita saa Suomessakin ostaa kaupan hyllyltä laitteen koosta riippuen muutamalla sadalla tai tuhannella eurolla.

Ukrainalaiset teknikot ovat erittäin taitavia muuntamaan valokuvaukseen tai vain viihdekäyttöön tarkoitetut lennokit tappaviksi aseiksi.

Lennokeilla monia tehtäviä

Drooneista, eli kauko-ohjatuista lennokeista on nopeasti tullut yksi tärkeimmistä Ukrainan sodan kulkua määrittävistä asejärjestelmistä. Drooneja on käytössä lukuisia malleja pienistä, käsikranaatteja tiputtavista laitteista aina massiivisiin, taistelupanssarivaunuja tuhoaviin hyökkäysaseisiin. Drooneja on sekä Ukrainalla että Venäjällä.

Osa drooneista on varustettu esimerkiksi ohjuksilla, jotka ohjaaja ampuu laitteen lentäessä, jolloin itse lentolaite palaa tukikohtaansa. Osa syöksyy suoraan kohteeseensa ja räjähtää (”kamikaze-droonit”).

Lennokeilla on sodassa monenlaisia tehtäviä. Drooneilla myös tiedustellaan vastustajan asemia, valvotaan kohteita ja suunnataan tykistön iskuja. Drooneihin sijoitetuilla laitteilla voidaan häiritä alueellisesti vastustajan tietoliikennettä.

Ukrainan puolustusministeriö kertoo (siirryt toiseen palveluun) käyttäneensä drooneja apuna, kun taisteluhaluttomat venäläiset haluavat antautua. Ministeriö on luonut ”Haluan elää” -puhelinnumeron, johon antautujat soittavat. Tämän jälkeen he siirtyvät sovittuun paikkaan ja seuraavat paikalle tulevaa droonia rintaman toiselle puolelle. Järjestelmän toimivuudesta ei ole puolueetonta arviota.

Bayraktar oli sodan alun superase

Ukraina käytti sodan alussa turkkilaisia Bayraktar TB2 -drooneja erittäin tehokkaasti Venäjän joukkoja vastaan. Bayraktarien aiheuttamia tuhoja esiteltiin sosiaalisessa mediassa laajasti ja droonille sävellettiin jopa ylistyslaulu.

Kevään jälkeen Bayraktarien rooli on kuitenkin supistunut. Venäjä on vahvistanut ilmapuolustustaan ja ilmeisesti onnistunut tuhoamaan (siirryt toiseen palveluun) huomattavan osan Bayraktareista.

Viime kuukausina suurimman mediahuomion ovat keränneet Venäjän käyttämät iranilaisvalmisteiset Shahed-136-lennokit, joita Venäjä on ostanut ilmeisesti sadoittain. Shahed pystyy lentämään jopa kahden tuhannen kilometrin matkan, joten niiden avulla Venäjä voi pommittaa mitä tahansa Ukrainan aluetta.

Shahed on melko hidas, joten se on helppo pudottaa. Venäjä lähettää niitä matkaan kuitenkin niin paljon, että lähes aina joku läpäisee Ukrainan ilmapuolustuksen. Shahedin räjähdysvoima vastaa kymmentä tykistön kranaattia, joten jälki on tuhoisaa.

Oma lukunsa ovat Ukrainan venedroonit, joita käytettiin ainakin Sevastopolin satamaan tehdyssä hyökkäyksessä lokakuun lopussa. Ukraina on ilmeisesti muuntanut vesiskoottereita hyökkäysaseiksi.

Millaisen kehitysaskeleen Ukraina ottaa?

Lennokkien käyttö lisääntyy ja monipuolistuu sodassa nopeasti. Venäjän osalta niiden kehittäminen ja uusien valmistaminen on ongelmissa. Pakotteiden takia sen on vaikea saada länsimaisia osia tai tietotekniikkaa, joita monimutkaiset laitteet tarvitsevat.

Ukrainassa haittana ovat Venäjän tuhopommitukset ja sähkökatkot. Ukrainassa on kuitenkin ollut jo Neuvostoliiton ajalta peräisin olevaa alan huippuosaamista. Lennokkeja kehitetään Ukrainassa nyt nopein askelin.

Ukrainan asevoimat on viime aikoina, Bayraktarien jäätyä sivuosaan, käyttänyt lähinnä vain tiedusteludrooneja, mutta tähän on tulossa muutos.

Ukrainan digitaalisen kehityksen ministeri Mykhailo Fedorov kertoi ennen vuodenvaihdetta, että maa on kehittelemässä omaa hyökkäysdrooniaan.

– Voin jo sanoa, että droonien suhteen tilanne muuttuu radikaalisti helmi- tai maaliskuussa, hän totesi uutistoimisto AP:lle.

Ukrainalaisen Ukroboronprom-valtionyhtiön projektipäällikkö Oleh Boldyrev kertoi, että uudella laitteella on monipuoliset ominaisuudet.

Nastoyashcheye Vremja -lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa hän kertoi, että droonin lentomatka on jopa 1 000 kilometriä. Lisäksi drooni voi toimia kamikaze-tyyppisesti, eli syöksyä itse kohteeseen, tai palata ja laskeutua kotikentälleen. Drooni pystyy hänen mukaansa kuljettamaan 75 kilon asekuorman.

Ulkomaisia osia sisältävä, mutta muuten ukrainalaista valmistetta oleva laite on Boldyrevin mukaan nyt koekäyttövaiheessa.

Droonien pelottava tulevaisuus

Ukrainassa pohditaan, milloin drooneille voidaan antaa täysin itsenäinen toimintakyky.

Nykytilanteessa laite kykenee etsimään kohteitaan, mutta ne eivät voi hyökätä ennen kuin ihminen on antanut hyökkäyskäskyn. Laitteen ja sen ohjaajan välillä on siis oltava yhteys, mikä on taistelutilanteessa heikkous: vastustajalla saattaa olla keino katkaista yhteys, jolloin drooni on hyödytön.

Yksi tärkeimmistä droonintorjuntajärjestelmistä ovatkin erilaiset ”jammerit”, jotka voivat sotkea droonien komentoyhteydet tai pahimmassa tapauksessa pudottaa koko laitteen.

Teknisesti ei olisi kovin vaikeaa antaa keinoälyn hoitaa koko hyökkäystehtävä, sanoi Kalifornian yliopiston keinoälyprofessori Stuart Russell uutistoimisto AP:lle (siirryt toiseen palveluun).

Hänen mukaansa kuka tahansa alan yliopisto-opiskelija voisi yhden lukukauden aikana kehittää autonomisesti toimivan droonin, joka voisi esimerkiksi etsiä ja surmata ihmisen rakennuksen sisältä.

Suuri poliittinen kysymys

YK:n johdolla on jo yhdeksän vuoden ajan pyritty luomaan kansainväliset säännöt ”tappajarobottien” käytölle. Asia ei ole edennyt lainkaan.

Käytännössä kaikki suurvallat kehittelevät keinoälyllä toimivia ”tappajarobotteja”, mukaan lukien lentolaitteita. Niiden sääntely ei etene, koska kukaan ei luota siihen, että muut maat pysyisivät sopimuksessa.

Ukraina saattaa olla ottamassa ensimmäistä askelta keinoälyaseiden käytössä. Toistaiseksi maa ei ole tehnyt tähän vaadittavaa poliittista päätöstä, mutta paine kasvaa sodan myötä.

Ukrainalainen everstiluutnantti ja taisteludrooneja kehittävän Aerorozvidka-yhtiön osaomistaja Yaroslav Honchar totesi uutistoimisto AP:lle, etteivät ihmiset yksinkertaisesti pysty prosessoimaan tietoa ja tekemään päätöksiä niin nopeasti kuin koneet.

Ukrainassa uskotaan, ettei Venäjän johto saisi mitään omantunnonvaivoja siitä, että se toisi keinoälyllä toimivia aseita rintamalle.

Venäjä on kehittänyt omaa Lancet-drooniaan, jonka sanotaan pystyvän toimimaan itsenäisesti. Koska sitä ei ole vielä nähty rintamalla, on se todennäköisesti merkki, ettei laite ole vielä toimintakunnossa.

Ukraina ei halua odottaa Venäjän ”Terminator-aseita”. Ukraina on itse tehnyt paljon tutkimus- ja kehitystyötä tällä saralla, sanoo digitaalisen muutoksen ministeri Mykhailo Fedorov AP:n haastattelussa.

Hänen mukaansa täysin autonomiset ”tappajadroonit” ovat aseiden kehityksen ”täysin looginen ja väistämätön” seuraava askel.

– Uskon, että tähän on suuri potentiaali seuraavien kuuden kuukauden aikana, Fedrov totesi.