Kristi Raik: Sodan kääntyminen Venäjän eduksi ravistelee Euroopan maita vauhdittamaan uusia Ukrainan tukipäätöksiä
Kaksi vuotta sitten Eurooppa järkyttyi Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan.
Sota näyttää nyt kääntyneen Venäjän eduksi.
– Ukrainalla on kova pula aseista, etenkin ammuksista, pitkän kantaman järjestelmistä ja ilmapuolustuksesta, sanoo Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik.
Tšekki kertoo löytäneensä etupäässä Euroopan ulkopuolelta noin 800 000 tykistön ammusta, jotka voisi toimittaa parissa viikossa Ukrainaan, jos vain rahoitus löytyy.
Ukrainaa on luvattu tukea, mutta Yhdysvaltain apupaketti on ollut monta kuukautta jumissa. Raikin mukaan Eurooppa on edennyt luvattoman hitaasti omissa päätöksissään.
– Tilanteen kääntyminen Venäjän eduksi rintamalla ravistelee Euroopan maita vauhdittamaan uusia päätöksiä. Kyse on sekä Ukrainan tuen että eurooppalaisen aseteollisuuden vahvistamisesta, Raik arvioi.
”Avun rajallisuus pitkittää sotaa ja antaa Venäjälle etulyöntiaseman”
Venäjä valtasi viikko sitten Avdijivkan kaupungin Donetskissa pitkien taistelujen jälkeen. Venäjän seuraava siirto on vielä hämärän peitossa.
Ukrainan tilanteeseen perehtynyt suomalaisupseeri arvioi, että Venäjä voi hyökätä jatkossa kolmella rintamalla.
– Juuri nyt ei ole merkkejä isomman Venäjän hyökkäyksen alkamisesta, mutta mahdollisesti sellainen on tulossa talven loputtua, myös Raik sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet, eikä sodan loppua ole näkyvissä.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa avun rajallisuus pitkittää sotaa ja antaa Venäjälle etulyöntiaseman. Se pyrkii saamaan koko Ukrainan alistettua osaksi omaa etupiiriään.
Eurooppa voi jäädä yksin puolustamaan Ukrainaa ja itseään
Venäjä odotti kaksi vuotta sitten, että Ukraina kukistuu nopeasti. Niin ei käynyt. Ukraina on taistellut ja länsi on aseistanut Ukrainaa.
Eurooppa on luvannut apua Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen.
– Euroopassa on alettu ymmärtää, että Venäjän uhka on todellakin pitkäaikainen. Tilannetta synkistää se, ettei Yhdysvaltain tuen jatkumisesta ole takeita, sanoo Raik.
Yhdysvallat on toistaiseksi ollut Ukrainan vahvin tukija. Nyt monet Euroopan maat valmistelevat kahdenvälisiä turvallisuussopimuksia Ukrainan kanssa.
Britannia, Saksa, Ranska ja Tanska ovat sellaisen jo solmineet. Yhdysvaltain antamaa apua ne eivät kuitenkaan pysty lähitulevaisuudessa korvaamaan.
– Nämä eivät ole rinnastettavissa Nato-jäsenyyden antamaan turvaan, eivätkä korvaa Ukrainan tavoitetta liittyä Natoon, mutta ne ovat kuitenkin vahvoja sopimuksia, jotka on solmittu 10 vuodeksi. Eurooppa ei aio hylätä Ukrainaa, tulkitsee Raik sopimusten merkitystä.
Eurooppalaisia Nato-maita varustautumiseen patistellut Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaaliehdokas Donald Trump herättää huolta Euroopassa. Raik kuitenkin sanoo, että vaikka Trumpia ei valittaisikaan Eurooppa ei voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen.
– Yhdysvaltojen tulevasta roolista Euroopan turvallisuudessa vallitsee suuri epävarmuus riippumatta siitä, kuka voittaa USA:n presidentinvaalit.
Viro juhlii itsenäisyyttään tänään
Virossa vietetään tänään itsenäisyyspäivää 24. päivä helmikuuta vuonna 1918 Pärnussa annetun itsenäisyysjulistuksen mukaisesti.
– Viro on vahva demokratia, ihmisoikeuksia ja vapautta arvostava maa. Se on nykyään korkeilla sijoilla monissa demokratiaa, oikeusvaltiota ja lehdistönvapautta arvioivissa kansainvälisissä mittauksissa. Neuvostomiehityksen kokemus antaa näille arvoille erityisen suuren merkityksen, sanoo Raik kotimaastaan.
Nyt Viro näyttää EU:ssa esimerkkiä käyttämällä puolustusmenoihin lähes 3,3 prosenttia BKT:sta tänä vuonna. Viro on aktiivinen etsimään ratkaisuja myös Ukrainan auttamiseksi.
– Viro on muokannut pakotepäätöksiä, tehnyt EU:ssa aloitteen miljoonan tykistöammuksen antamisesta Ukrainalle ja parhaillaan Viro yrittää löytää ratkaisun, jolla saataisiin Venäjän jäädytetyn varat käyttöön Ukrainan tukemiseksi, Raik kertoo.
Hän arvioi myös, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Virolle uudenlaisen aseman kansainvälisesti.
– Viron näkyvyys ja vaikutusvalta EU:ssa ja Natossa ei ole koskaan historiassa ollut niin vahvaa kuin viimeisen parin vuoden aikana.