Työmarkkinasopu nostaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimakustannuksia. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT arvioi, että palkkoihin uppoaa ensi ja seuraavana vuonna noin 80–110 miljoonaa sen ennakoimaa enemmän.
Hoitoalan työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen maanantaina.
Lue lisää: Hoitajien työriidassa saatu sopu – taistelutoimet päättyvät välittömästi
KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kirjoittaa järjestön verkkosivuilla, että kuntien ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat ensi vuonna viime vuodesta arviolta noin 802 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 menot kohoavat noin 808 miljoonaa euroa.
Luvut sisältävät kaikki kunta- ja hyvinvointialueille sovitut sopimuskorotukset, palkkojen kehittämisohjelman, palkkojen yhteensovittamisen ja muut sopimusmuutosten aiheuttamat kulut.
Lue lisää: ”Arvostus osoitetaan palkalla” – näin sairaanhoitajat kommentoivat palkkasopua
Hyväksytty sovintoehdotus pohjautuu sovittelulautakunnan kesäkuussa kätilöimään kunta- ja hyvinvointialan sopimusratkaisuun.
Hyväksytty ehdotus lisää sote-sopimuksen kuluja ensi vuonna yhteensä noin 111 miljoonaa verrattuna siihen, mitä KT arvioi kesäkuussa. Koronahoitajille maksettavan kertaerän osuus on noin 34 miljoonaa.
Vuonna 2024 kustannukset ovat noin 83 miljoonaa aiemmin arvioitua suuremmat. Nämä lisämenot kohdistuvat KT:n mukaan pelkästään hyvinvointialueille ja sote-sopimukseen.
Kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset ovat vuosittain vähintään 1,9 prosenttia, mutta kuitenkin vähintään Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sekä Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo. Vientialojen neuvottelutulokset ovat vielä auki.
Koska kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut ovat julkisia, palkkojen nousu kustannetaan verovaroin.