Kuinka Olympiakomitean kriteerit pitävät? Maapaikkoja on vielä rutkasti täytettävänä – näissä lajeissa suomalaisilta tarvitaan vielä näyttöjä
Pekingin olympialaisten alkuun on aikaa alle kuukausi. Historian 24:nnet talviolympialaiset järjestetään Kiinan Pekingissä 4.–20. helmikuuta.
Suomen joukkueeseen on toistaiseksi valittu 16 urheilijaa sekä jääkiekkomaajoukkueet, joiden pelaajavalinnoista kerrotaan myöhemmin. Suomen olympiajoukkueen loput valinnat tehdään 24. tammikuuta.
Joulukuussa kerrottiin, että Suomen joukkue muodostuu yhteensä noin 90 urheilijan vahvuiseksi. Kun ensimmäiset 16 urheilijaa olympialaisiin valittiin, kertoi Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki, että virallisesti Suomella ei ole vielä paikkoja kuin jääkiekkoon, maastohiihtoon ja taitoluisteluun.
– Suurimmassa osassa lajeista paikat vahvistetaan vasta 17. tammikuuta päättyvän karsintajakson jälkeen, mutta tässä vaiheessa valittujen urheilijoiden karsintatilanne on jo niin selvä, että pystyimme nämä urheilijat kisajoukkueeseen nimeämään, Lehtimäki sanoi joulukuussa.
Keskiviikkona Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen harmitteli, että suunnitelmat menivät uusiksi, kun Ranskan maailmancupin kisat 14–16.1. peruttiin koronatilanteen takia. Pasanen olisi halunnut, että hiihtäjät saavat antaa vielä silloin olympianäyttöjä. Pasasen mukaan todennäköisesti 1–2 paikkaa on kuitenkin jaossa vielä Planican kisoissa 22.–23.1.
Suomen jääkiekkomaajoukkueiden pelaajavalinnat ilmoitetaan Lehtimäen mukaan 20. tammikuuta. Olympiakomitean pitää ilmoittaa urheilijansa olympialaisiin viimeistään 24. tammikuuta.
Suomella on maapaikkoja yhdeksään urheilumuotoon
Kun pohditaan Suomen olympiajoukkueen lopullista kokoa, täytyy ensiksi ottaa huomioon, kuinka monta maapaikkaa Suomi kuhunkin lajiin saa.
Esimerkiksi alppihiihdossa kukin maa saa olympialaisiin yhden urheilijan sekä miehissä että naisissa. Jos maalla on urheilija jonkin alppilajin maailmancupissa 30 parhaan joukossa, saa maa yhden lisäpaikan.
Jos urheilija on useammassa lajissa 30 parhaan joukossa, saa maa taas yhden lisäpaikan. Loput paikat jaetaan 16. tammikuuta voimassa olevan rankingin perusteella, kunnes on saatu kasaan 306 urheilijaa, joka on alppihiihtäjien määrä talviolympialaisissa.
Tällä hetkellä Suomella ei ole 30 parhaan joukossa alppilajien maailmancupeissa urheilijoita, joten Suomella on yksi maapaikka miehissä ja yksi naisissa.
Ampumahiihdossa kisoihin pääsee yhteensä 210 urheilijaa (105 miestä ja 105 naista). Ampumahiihdossa ranking-pisteitä on voinut kerätä kauden 2020–2021 alusta lähtien.
Maat rankataan ampumahiihdossa urheilijoiden keräämien ranking-pisteiden mukaan: kolme parasta maata saavat kisoihin 6+6 urheilijaa, seitsemän seuraavaksi parasta maata 5+5 urheilijaa ja 11–20 sijoilla olevat maat neljä urheilijaa per sukupuoli.
Loput 12 paikkaa per sukupuoli jaetaan pienemmille ampumahiihtomaille niin, että yhdestä maasta pääsee korkeintaan kaksi urheilijaa per sukupuoli.
Tällä hetkellä Suomi on saamassa ampumahiihtoon 4+4 urheilijaa. Suomi ei saa kisoihin siis niin sanotusti varaurheilijoita, kun taas muun muassa Norja voi ottaa Pekingin ampumahiihtoon 6+6 urheilijaa. Kun yhdellä kisamatkalla saa olla 4 urheilijaa per maa, voi Norja siis periaatteessa kierrättää hiihtäjiään lajista toiseen.
Maastohiihdossa Suomella on miehissä kuusi ja naisissa seitsemän paikkaa, joten sen osalta Suomi voi kierrättää urheilijoitaan Pekingissä. Kuten tiedetään, esimerkiksi Suomen valinnat viestijoukkueisiin voivat ratketa vasta Pekingissä päivän kunnon perusteella.
Edellä olevat ovat esimerkkejä kiharaisista kiintiöistä, jotka asettavat lähtökohdan olympiavalinnoille.
Ampumahiihdon päävalmentaja Jonne Kähkönen: ”Aina jää tulkinnan varaa”
Suomen olympiakomitea on asettanut omat kriteerinsä (siirryt toiseen palveluun). Varsinainen valinta kisoihin tapahtuu siten, että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö valmistelee yhteistyössä lajiliittojen kanssa valintakriteerien mukaiset olympiavalinnat. Sitten Huippu-urheiluyksikkö valitsee valintakriteerien mukaisesti urheilijat/joukkueet olympialaisiin, jonka jälkeen Olympiakomitean hallituksen täytyy vahvistaa valinnat.
Se, miten yllä olevia kriteerejä tulkitaan, on liukuvaa ja aiheuttaa perinteisesti eniten keskustelua. Esimerkiksi ampumahiihdossa naisten puolella paras suomalainen maailmancupin kokonaiskisassa on tällä hetkellä Mari Eder sijalla 35. Suvi Minkkinen on sijalla 47. Muut suomalaisnaiset eivät ole tällä kaudella vielä maailmancupin pisteitä saaneet.
Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentajan Jonne Kähkösen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että Suomi lähtee Pekingiin 4+4 urheilijan voimin.
– Menemme puhtaasti Olympiakomitean vaatimien kriteerien pohjalta ja Olympiakomitea tekee valinnat, eli se jää heidän käsiinsä, miten urheilijoiden potentiaalia arvioidaan. Virallisesti tosiaan menee niin, että urheilijalla pitää olla realistinen mahdollisuus 16 parhaan joukkoon henkilökohtaisella matkalla ja viestijoukkueella kahdeksan joukkoon, Kähkönen kertoo.
– Toki ampumahiihdon ollessa kyseessä jää aina tulkinnan varaa. Pitää pystyä arvioimaan hiihtovauhtia, onko realismia, että hyvällä ammunnalla, vaikka 0+1 tai 0+0, on mahdollisuus sinne 16:n sakkiin. Näitä Olympiakomitea joutuu sitten punnitsemaan.
Ensimmäinen laji ampumahiihdossa Pekingissä on 5. helmikuuta sekaviesti (2 naista ja 2 miestä). Miesten viesti kisataan 15. helmikuuta ja naisten viesti seuraavana päivänä. Suomen tavoitteena on saada joukkue kaikkiin kisoihin.
– Itse olen inhorealisti, että haluan pitää riman korkealla. Olympiakisoissa pitää olla valmis menestymään. Samaan hengenvetoon uskon, että meillä on erityisesti miesten viestissä mahdollisuus kahdeksan parhaan joukkoon, mutta myös naisten puolella, Kähkönen sanoo.
– Naisten paras viestisijoitus tällä kaudella on ollut 11:s, mikä on selvä tasonnosto viime vuodesta. Nappionnistumista ei ole kuitenkaan vielä tullut miehissä eikä naisissa. Olen realisti, mutta näen, että meillä on onnistuessamme mahdollisuus täyttää kriteerit tiukimman kriteeristön mukaan.
Mikäli Suomi saa Pekingiin täyden 4+4 urheilijan vahvuisen ampumahiihtojoukkueen, osallistuvat kaikki myös kaikille henkilökohtaisille matkoille.
– Varsinkin kun noin kauas mennään kilpailemaan, ei huilivuoroja ole luvassa. Kaikki kilpailevat lähtökohtaisesti täyden ohjelman. Jos ongelmia ei ole, kaikissa starteissa on sitten neljä urheilijaa viivalla, Kähkönen linjaa.
Mika Lehtimäki: ”Ei kriteerejä ole turhaan kirjoitettu”
Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kertoo, että Suomelta lähtee urheilijoita Pekingiin yhdeksässä urheilumuodossa. Jääkiekkojoukkueet on kisoihin valittu, vaikkakin pelaajavalinnat tehdään myöhemmin, mutta kaikissa muissa lajeissa urheilijoita nimetään vielä 24. tammikuuta.
Kuinka kiveenhakattuja ovat kriteerit (yksilönä mahdollisuus 16:n parhaan joukkoon ja joukkueena 8:n parhaan joukkoon), vai voivatko ne lieventyä?
– Täytyy katsoa tapauskohtaisesti. Ei kriteerejä ole turhaan kirjoitettu, eli niistä pyritään pitämään kiinni. Esimerkiksi ampumahiihdossa on sekaviesti ja meillä on ollut kaksi naista ja kaksi miestä maailmancupin pisteillä. Mutta täyttyvätkö raamit miesten ja naisten viesteissä… vielä ovat Ruhpoldingin ja Anterselvan viestit maailmancupissa, joita tarkkaillaan, Lehtimäki pyörittelee.
– Sitten on paljon puhuttu mäkihypyn joukkue, ja pitää katsoa, täyttyykö valintakiintiö ylipäänsä, että saadaanko neljää miestä kisoihin. Se on varmaa, että on sekajoukkue, eli kaksi naista ja kaksi miestä kisoissa. Näitä on lukemattomia vielä, kuten taitoluistelun EM-kisat (7.–9.1), joissa kamppailu Emmi Peltosen ja Jenni Saarisen välillä. Paljon on auki.
Esimerkiksi mäkihypyssä kisoihin on valittu vain Julia Kykkänen. Miesten puolella maailmancupissa paras suomalaismiehen sijoitus on Niko Kytösahon 18. sija kauden avauksessa Venäjällä. Antti Aalto tai Eetu Nousiainen eivät ole cupin pisteitä saaneet.
– Tiedetään, että laji on todella herkkä. Erot sijoituksissa ovat pienestä kiinni. Aina voi sanoa, että hyvällä onnistumisella on mahdollisuus top10:een. Mäkimiehiä vielä tarkkaillaan, Lehtimäki sanoo.
Suomella on mäkihyppyyn tällä hetkellä siis kaksi maapaikkaa naisissa ja kolme miehissä.
– Selkeä kuvio tällä hetkellä, eli meillä on kolme paikkaa täytettäväksi. Realiteetti on se, ettei voida lähettää tarpeeksi miehiä joukkuekisaan tällä tietoa, se on fakta. Totta kai, mitkä kriteerit minun näkökulmastani ovat, niin kansainvälinen menestys sen määrittelee. Tällä hetkellä tulokset eivät ole hääppöisiä, mutta toivoisin, että saataisiin kaksi tai kolme miestä sinne. Eli paikat täytettyä, sanoo Suomen miesten mäkimaajoukkueen päävalmentaja Janne Väätäinen.
Jo marraskuussa Rukalla Väätäinen sanoi, ettei hänen mielestään neljän miehen joukkueen saaminen Pekingiin ole itseisarvo.
– Ymmärrän, että suomalaiset näkevät sen niin, että Suomella pitäisi olla joukkue. Mutta kumpi tärkeämpi: se, että yritämme väkisin saada joukkueen olympialaisiin vai se, että keskittyisimme auttamaan kahta tai kolmea yksilöä tekemään hyvää tulosta niissä kisoissa, Väätäinen kysyi tuolloin.
Alppihiihdon puolella miehet eivät ole vielä saaneet pistettäkään maailmancupissa. Rosa Pohjolainen on ollut kerran pisteillä, kun hän Levillä pujotteli sijalle 24. Sen jälkeen maailmancupissa on tullut vain keskeytyksiä. Samanlainen on tilanne Riikka Honkasella, joka oli Levin toisessa kilpailussa 28:s.
– Meillä on 1+1 paikkaa alppihiihtoon. Toivoisin, että se vielä kasvaisi, mutta se vaatisi naisilta vielä paikkoja 30:n joukkoon maailmancupissa. Jos näillä mennään, miehissä Samu Torsti on selvä ykkönen, sillä miehissä ei ole kilpailua paikasta. Naisten puolella käydään vielä kilpailua ja maailmancupit pyörivät, tuumaa Lehtimäki.
Alppihiihtäjät ovat yksi esimerkki kriteerien ”liukuvuudesta”, jota jälleen nähtäneen olympiavalinnoissa. Torsti on tällä kaudella sijoittunut maailmancupissa parhaimmillaan sijalle 38.
30-vuotiaan laskijan valintaa kisoihin ei voida perustella myöskään nuoren lupauksen olympiakokemuksen saamisella, mutta Torstin voidaan toki katsoa antaneen näyttöjä viime talven MM-kisoissa Cortina D’Ampezzossa, kun hän laski suurpujottelussa sijan 15.
Naislaskijoiden venyminen 16:n joukkoon olisi jättipaukku, mutta kenties Pohjolainen, 18, ja Honkanen, 23, menevät puolestaan kriteereissä nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevien joukkoon.
– Mäkihypysssä on aiemmin ollut laaja menestysrintama. Alppihiihdossa on eri tilanne, kun on oltu yksittäisten menestyjien varassa (Kalle Palander ja Tanja Poutiainen-Rinne). Nyt näyttää, että alppilajeissa nuoria naisia on nousemassa iskuetäisyydelle. Mäkihypyn tilanne on ollut vuosia huolestuttava. Voidaan todeta, että maailmalla on ainakin kuusi maata, jotka ovat selkeästi Suomea parempia, harmittelee Lehtimäki.
Suuren yleisön silmissä ainoat menestyslajit lähtökohtaisesti ovat maastohiihto ja jääkiekkojoukkueet. Allekirjoitatko tämän?
– Allekirjoitan nuo kaksi lajia ilman muuta, mutta lisään listaan, että meillä on erinomaiset perinteet lumilautailussa, esimerkiksi Enni Rukajärvi ja Rene Rinnekangas, joten on sielläkin kovat odotukset. Ilkka Herolan podium-sijat yhdistetyssä täytyy noteerata myös, Lehtimäki lisää.
Pekingin olympialaiset näkyvät ja kuuluvat laajasti Ylen kanavilla helmikuussa.
Lue lisää: