Kuinka paljon amis tienaa? Moni voi kääriä suuremmat rahat kuin maisteri tai tohtori, paljastaa palkkakone

Työryhmä: Joonatan Reunanen, Marleena Pelli, Joel Kanerva, Stina Tuominen, Mika Pippuri, Eelis Bjurström

Suomen edellinen pääministeri Sanna Marin (sd.) on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

Tutkinnolla valmistuneet työllistyvät usein asiantuntija- ja johtotehtäviin valtion ja kuntien hallintoihin. Mediaanipalkka on oikein mukava, hieman vajaat 5 000 euroa kuussa ennen veroja.

Automyyjän ammattitutkinnosta valmistunut myy nimensä mukaisesti vaikkapa autoja. Hänen palkkansa on hallintotieteiden maisterin kanssa lähes sama – ja koska tutkinnon on voinut parhaimmillaan saada valmiiksi maisteria monta vuotta nuorempana, on työura pidempi. Lopputulos: vähän enemmän rahaa.

Amiksen koulutustaustalla voi siis tienata isojakin summia.

Paperiteollisuuden ammattitutkinnon suorittanut taasen voi kääriä koko työuransa aikana selvästi enemmän palkkaa kuin vaikkapa arkkitehti tai eläinlääkäri. Hän voi ansaita urallaan enemmän kuin tietyt monet maisterit ja tohtorit.

Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna pitkä kouluttautuminen ei siis aina välttämättä kannata.

Ylen Tilastokeskukselta hankkima poikkeuksellinen data paljastaa, kuinka paljon eri tutkinnon suorittaneet ansaitsevat työurillaan rahaa.

Data näyttää jopa sen, kuinka paljon kokemus nostaa palkkaa eri tutkinnoissa – ja kuinka kokemuksella ei joskus ole juurikaan väliä.

Palkkakone on jaettu kahteen osaan. Ensimmäiseksi voit tutkia sinua kiinnostavan tutkinnon kuukausipalkkoja työkokemuksen mukaan. Voit myös valita, käytätkö verotettuja vai verottomia tuloja ja keski- vai mediaanipalkkaa.

Ota huomioon, ettei kone huomioi eri alojen työttömyysriskiä. Kone antaa myös linkin Opintopolkuun, mikäli tutkintoa vastaavaa koulutusta voi hakea opiskelemaan.

Seuraavaksi voit vertailla keskenään eri tutkintojen keskivertotienestejä. Valitse kaksi tutkintoa, ja kone piirtää sinulle kuvion, jossa vertailu on helppoa.

Havainnollistamme nyt erilaisilla skenaarioilla, kuinka ja millä aloilla matalammin koulutettu voi ansaita työuransa aikana enemmän kuin pidemmälle opiskellut. Toisaalta yksi skenaarioista näyttää, miten korkeakoulutetun palkka voi peitota alemman koulutustason palkan helposti.

Esimerkeissä ei oteta huomioon opiskeluvaiheessa saatuja tukia tai mahdollisia töitä ennen pysyvämpää työelämään siirtymistä.

Kuukausipalkat ovat tutkintokohtaisia keskiarvoja. Eläköitymisikä on valittu tänä vuonna 18 vuotta täyttävien alimman eläkeiän mukaan, joka on noin 69 vuotta.

Ota huomioon, että tällä hetkellä suoritettavissa olevat tarkat tutkinnot voivat olla hieman erilaisia. Tutkintoja uudistetaan ja samalla niiden sisällöt ja nimet voivat muuttua. Esimerkiksi erillisen paperiteollisuuden ammattitutkinnon sijaan alaa voi hakea opiskelemaan prosessiteollisuuden ammattitutkintoon.

Paperiteollisuuden työntekijä valmistuu 22-vuotiaana paperiteollisuuden ammattitutkinnolla. Hän kävi ennen ammattitutkintoa heti peruskoulun jälkeen alan perustutkinnon. Työntekijä tekee töitä eri tehtaissa kunnes jää eläkkeelle. Työura kestää 47 vuotta.

Arkeologi aloittaa opiskelut Oulun yliopistossa heti lukion jälkeen 19-vuotiaana. Hän valmistuu 25-vuotiaana filosofian maisteriksi arkeologiasta. Opinnot venyvät vuoden, koska hän on Roomassa vuoden vaihdossa.

Valmistuttuaan arkeologi tekee työuransa museoilla ja jää eläkkeelle 44 vuoden uran jälkeen.

Kaivosalan työntekijä menee heti peruskoulun jälkeen opiskelemaan kaivosalan perustutkintoa. Hän valmistuu siitä 18-vuotiaana ja työskentelee kaivoksella kaksi vuotta. Kahden vuoden työntekoa ei oteta huomioon laskelmissa.

Työvuosien jälkeen kaivostyöntekijä päättää opiskella kaivosalan ammattitutkinnon. Opinnot venyvät hieman ja hän valmistuu 22-vuotiaana. Työura kestää 47 vuotta.

Tradenomi aloittaa opinnot 19-vuotiaana. Ennen opiskeluja hän piti välivuoden. Tradenomi opiskelee taloutta, hallintoa ja markkinointia Vaasan ammattikorkeakoulussa.

Opintoihin menee yhteensä neljä vuotta. Opinnot venyvät tradenomin nauttiessa opiskelijaelämästä. Lopulta hän valmistuu tradenomiksi 23-vuotiaana ja tekee töitä yhteensä 46 vuotta.

Talonrakentaja valmistuu ensin rakennusalan perustutkinnolla 18-vuotiaana ja jatkaa opintoja vielä vuodella talonrakentajan ammattitutkinnolla. Hän on vuoden työttömänä, joten työura alkaa 20-vuotiaana ja kestää 49 vuotta.

Luokanopettaja aloittaa yliopisto-opinnot Jyväskylän yliopistossa 20-vuotiaana. Kandidaattivaiheen jälkeen hän lähtee vuodeksi vaihtoon Barcelonaan.

Kasvatustieteiden maisteriksi eli luokanopettajaksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja työskentelee eri peruskouluissa Keski-Suomessa eläkkeeseen asti. Työura kestää 44 vuotta.

Yli kymmenen vuotta pidemmälläkin työuralla sairaanhoitaja ansaitsee huomattavasti vähemmän kuin lääkäri.

Sairaanhoitaja siirtyy opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun suoraan lukiosta. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi kolmen ja puolen vuoden jälkeen 22-vuotiaana ja tekee töitä yksityisellä ja julkisella puolella. Työura kestää 47 vuotta.

Esimerkin lääkäri sen sijaan on alun perin valmistunut toiseen ammattiin, mutta haluaa muutosta tehtyään alan töitä vuoden. Hän jättäytyy pois töistä, korottaa arvosanojaan vuoden verran ja pääsee 26-vuotiaana Itä-Suomen yliopiston lääketieteelliseen.

Lääkäri valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi 33-vuotiaana. Hän työskentelee lääkärinä eri puolilla Suomea ja hänen työuransa pituudeksi jää 36 vuotta. Silti tienestit ovat hulppeat verrattuna sairaanhoitajaan.

Katso myös toimittaja Antti Kurran video palkkakoneesta: