Syöpien seulontoihin pohditaan Suomessa parhaillaan useita uudistuksia. Pohjana ovat Euroopan komission joulukuussa antamat suositukset sekä uusin tutkimustieto. Jäsenmaat tekevät silti omat päätöksensä.
– Lähdemme Suomessa siitä, että seulonnan on oltava paitsi vaikuttavaa myös kustannusvaikuttavaa. Ja kaikki muutokset toteutetaan tutkimusnäyttöön perustuen, sanoo Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala.
EU-suositukset sisältävät muokkauksia kolmeen seulontaohjelmaan, jotka Suomessa ovat käynnissä eli kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulontaan.
Lisäksi suositellaan eturauhassyövän ja keuhkosyövän seulonnan pilotointia ja tutkimuksen kautta tapahtuvaa käyttöönottoa. Keuhkosyövän seulontaa ehdotetaan pitkään tupakoineille ihmisille.
Suomalaisten asiantuntijaryhmien on tämän vuoden aikana tarkoitus tehdä suunnitelmat siitä, miten käynnissä olevat seulontaohjelmat jatkossa toteutetaan. Osaa EU-suositusten ehdottamista uudistuksista Suomi on toteuttanut jo etunojassa.
Papakoe vaihtuu HPV-testiin koko maassa
Kohdunkaulan syövän seulonnoissa testaaminen yhtenäistyy koko Suomessa: papatesti korvautuu HPV-testillä.
HPV-testiin on tarkoitus siirtyä mahdollisimman nopeasti. Kohdunkaulan syövän seulonnan asiantuntijaryhmä antoi sen ensisijaisesta käytöstä hyvinvointialueille suosituksen viime vuoden lopussa.
Tällä hetkellä HPV-testillä tehdään neljä viidesosaa kohdunkaulan syövän seulonnoista.
– HPV-testi tunnistaa kohdunkaulan syövän taustalla olevan virusinfektion, kun taas papatestin avulla voidaan löytää vasta HPV:n aiheuttamia solumuutoksia. HPV-testillä pystytään varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan, että muutoksia on, kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.
Seulontaan tuleville naisille testin vaihtuminen ei näy: HPV-testi otetaan kohdunkaulan irtosolunäytteenä samalla tavalla kun papanäyte.
Kohdunkaulan syövän seulontojen väli on pitenemässä
Suomessa pohditaan parhaillaan muutoksia myös kohdunkaulan syövän seulontaväliin. Syynä on se, että HPV-rokotettuja naisia on tulossa seulontaikään, ja heillä on suojaa kohdunkaulan syöpää vastaan rokotusten kautta.
Jatkossa kohdunkaulan syöpää seulotaan mahdollisesti ainakin rokotetuilla huomattavasti nykyistä harvemmin. Veli-Matti Partasen mukaan esillä on ollut, että rokotetuilla parikin seulontakertaa elinikänä voisi riittää tarjoamaan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan. Nykyinen seulontaväli on viisi vuotta.
Niiden osalta, jotka eivät ole ottaneet HPV-rokotuksia, seulontaväli saattaa jatkossakin olla tiiviimpi.
– Yksi mahdollisuus on, että kutsutaan viiden vuoden välein eli nykyisellä seulontavälillä ne, joita ei ole rokotettu ja mahdollisesti harvemmin ne, jotka on rokotettu, Veli-Matti Partanen sanoo.
Rokotusrekisterin tietojen käyttäminen vaatisi kuitenkin lakimuutoksia.
Rokotettujen ikäluokkien seulonta tulee valtakunnallisesti ajankohtaiseksi vuonna 2028, jolloin ensimmäiset rokotetut täyttävät 30 vuotta. Uudellamaalla osa kunnista on kuitenkin kutsunut jo 25-vuotiaat naiset seulontaan. Uudellamaalla on siten jo tänä vuonna HPV-rokotukset saaneita seulontaikäisiä naisia.
EU-suositus: Rintasyöpäseulontoihin magneettikuvaus tarpeen mukaan
Rintasyöpäseulonnan osalta pohditaan, onko kohdejoukkoa tarpeen laajentaa.
Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma on suppeampi, 50–69-vuotiaat.
EU-suositusten mukaan myös magneettikuvaus voisi jatkossa tarvittaessa kuulua seulontaan mammografian lisäksi.
– Magneettikuvausta ehdotetaan harkittavaksi esimerkiksi tiivisrintaisille naisille, jotka ehkä eivät hyödy mammografiasta niin paljon kuin naiset, joilla rinnat eivät ole niin tiiviit. Magneettikuvaushan on Suomessakin jo käytössä jatkotutkimusmenetelmänä, Tytti Sarkeala sanoo.
Suolistosyövän seulonta laajenee asteittain
Suolistosyövän valtakunnallinen seulontaohjelma aloitettiin Suomessa vuosi sitten. Tänä vuonna se laajentuu uuteen ikäryhmään niin, että seulontaan kutsutaan 60–70-vuotiaat.
Kohdeikäryhmiä laajennetaan Suomessa portaittain.
– Halutaan, että terveydenhuollon resurssit kantavat tämän muutoksen. Erityisesti jatkotutkimusresurssit ovat kovilla nyt, kun seulonta on laajentunut. Toisaalta jatkotutkimuksia on kohdeväestössä suhteellisen vähän. Niihin ohjataan noin viisi prosenttia osallistuneista, Tytti Sarkeala sanoo.
EU:ssa suolistosyövän seulonta suositellaan aloitettavaksi jo hieman Suomen ohjelmaa nuoremmilla, 50-vuotiailla. Suomen seulontaohjelman on vajaan kymmenen vuoden kuluttua määrä kattaa 56–74-vuotiaat.
Seulontojen hinnan pitää pysyä realistisena
Esimerkiksi eturauhasen syövästä on käynnissä laaja Pro Screen -hanke, jonka tavoitteena on aikaansaada kustannuksiltaan tehokas seulontaohjelma neljä vaihetta sisältävällä testauksella. Tytti Sarkealan mukaan alustavat tulokset ovat olleet lupaavia, mutta seurantaa on jatkettava vielä joitakin vuosia.
Keuhkosyövän seulontaa selvittävään tutkimushankkeeseen Suomen Syöpärekisteri on hakemassa rahoitusta.
Tytti Sarkeala korostaa, että myös syöpäseulontojen kustannusten on oltava realistisia suhteessa muihin terveydenhuollon kuluihin. Mittarina voidaan pitää saavutetun lisäelinvuoden hintaa. Sarkealan mukaan raja-arvo lisäelinvuoden hinnalle on Euroopassa yleisesti 20 000 euroa.
Osallistumisessa on parantamisen varaa
Viime kädessä seulonnan tulokset ovat kiinni siitä, miten ihmiset heille tarjottuihin seulontoihin osallistuvat.
Seulontoihin osallistuminen on Suomessa aktiivista, mutta esimerkiksi kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuminen, 70 prosenttia kutsutuista, on vielä jäljessä EU-tavoitteesta eli 85 prosentin osallistumisesta. Osallistumisastetta yritetään tänä vuonna nostaa muun muassa muistutuskutsujen lisäämisellä.
– Erityisesti matalammin koulutettujen ja muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osallistuminen on heikompaa. Tässä on vielä tehtävää, Veli-Matti Partanen sanoo.