Kuningas Henrik VIII:n pakkomielle ajoi hänet hirmutekoihin – kiusallinen terveysongelma oli kaataa suuren unelman
Kuningas Henrik VIII:n viidestä liitosta ja hanakoista lapsenhankintayrityksistä huolimatta hänelle siunautui vain kolme lasta.
Kuningas Henrik VIII:llä oli pakkomielle, joka ajoi hänet hirmutekoihin: hänen täytyi saada poikalapsi kruununsa perijäksi. Kerrotaan, että yksi kohutun hallitsijan lukuisista terveyshuolista oli kaataa koko unelman täysin.
Henrik VIII syntyi kesällä 1491 kuningas Henrik VII:lle ja kuningatar Elisabetille.
Tuohon aikaan vastasyntyneille kuninkaallisille tavattiin tehdä horoskoopit ennustamaan tulevaa. Pienen Henrikin horoskooppi ei ollut erityisen mairitteleva, sillä se povasi prinssille sairauksien riivaamaa elämää.
Ja sellaisen prinssi lopulta eli.
Henrikin titteli vaihtui prinssistä kuninkaaksi hänen ollessaan vielä teini-ikäinen, ja koko tapahtumaketju oli epäonnisten sattumusten summa. Prinssi ei nimittäin syntynyt kruununperimysjärjestyksessä ensimmäisenä, vaan valtikan oli tarkoitus mennä hänen isoveljelleen, prinssi Arthurille.
Tilanne muuttui vuonna 1502, kun Arthur menehtyi sairauteen. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin tuberkuloosi. Meni kuutisen vuotta, ja sama sairaus vei Henrikin isän, kuningas Henrik VII:n.
Henrik VIII syntyi vuonna 1491.
Näin Henrik peri isänsä aseman kuninkaana vain 17-vuotiaana.
Kerrotaan, että nuori kuningas oli varsin pidetty. Fiksuksi ja urheilulliseksi kuvailtu hallitsija osasi puhua espanjaa, latinaa sekä ranskaa ja soitti useita eri soittimia. Kielitaitonsa ja sukulaisuuskoukeroidensa avulla hän piti yllä suhteita muun muassa Ranskaan ja Espanjaan.
Maltillisuus näkyi Henrikin tavassa hallita, sillä hänen on kuvailtu olleen suopea jopa omille vihamiehilleen. Hän muun muassa vapautti oman sukunsa aiemmin kiinni ottamia vankeja hallitsijuutensa aikana.
Horoskoopin ennustama sairastelu alkoi vuonna 1514.
Ensin Henrik sairastui Englannissa kulovalkean lailla riehuneeseen isorokkoon. Seuraava vastoinkäyminen koitti vain vuosi myöhemmin, kun Henrik sai malariatartunnan. Kuningas selvisi jälleen kuin ihmeen kaupalla.
Hyvin ei mennyt myöskään avioliittorintamalla. Kuningas oli poikkeusluvalla nainut veljensä lesken Katariina Aragonialaisen vuonna 1509. Henrik halusi hanakasti saada kruunullensa perillisen, mutta homma ei ottanut kaksikolla luistaakseen. Asiaa ei helpottanut kuninkaan selkeä kriteeri: mikä tahansa tenava ei hallitsijaksi kävisi, vaan perillisen pitäisi ehdottomasti olla poika.
Kuninkaan ensimmäinen vaimo Katariina Aragonialainen oli Henrikin veljen leski.
Katariina sai keskenmenoja yksi toisensa jälkeen. Lopulta pariskuntaa vaikutti kuitenkin potkaisevan onni, kun he viimein saivat esikoisensa seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Henrikin pettymykseksi esikoinen oli kuitenkin tyttö, prinsessa Maria.
Avioliittonsa ulkopuolella Henrik väitetysti hurjasteli useiden hovissa työskennelleiden naisten kanssa. Heihin lukeutuivat muiden muassa Boleynin aatelissisarukset Anna ja Mary. Annaan Henrik tykästyi niin kovasti, että halusi vaihtaa oman vaimonsa häneen.
Todennäköisin syy innostukselle uutta avioliittoa kohtaan oli huono menestys kruununperijän teossa. Avioeroa puuhatessaan Henrik yritti vedota siihen, että koska avioliitto Katariinan kanssa solmittiin poikkeusluvalla, ei se todellisuudessa ollut edes lainvoimainen. Lisäksi keskenmenot olivat hänen mukaansa merkki siitä, ettei jumala kannattanut liittoa. Tätä selitystä kirkkoa johtanut paavi ei kuitenkaan niellyt.
Henrikillä oli suhteita myös avioliittonsa ulkopuolella, muun muassa Anna Boleynin kanssa.
Samalla Henrikiä vainosivat onnettomuudet ja terveyshuolet. Hän oli kuolla useita kertoja, muun muassa saatuaan turnajaistapahtumissa pahoja iskuja ympäri kehoaan ja tippuessaan mutaojaan naamalleen metsästysretkellä. Läheltä piti -tapausten myötä kuningas tajusi, ettei aikaa ollut enää hukattavaksi.
Henrik ryhtyi tuumasta toimeen ja sai kuin saikin erinäisillä vippaskonsteilla avioliittonsa Katariinaan mitätöityä vuonna 1533. Samalla kuningas kuitenkin poltti monia siltoja: ero onnistui vain irrottamalla Englannin kirkko katolisesta kirkosta kokonaan. Tahtonsa läpi saamiseksi hän nimitti itsensä Englannin kirkon pääksi.
Vielä samana vuonna Anna Boleyn kruunattiin kuninkaan puolisona Englannin kuningattareksi. Uusi avio ei kuitenkaan tuonut Henrikille onnea. Samat ongelmat jatkuivat myös Annan kanssa: kuningatar kärsi keskenmenoista, joiden on ainakin osin epäilty johtuneen kuninkaan yksi toisensa perään kokemien onnettomuuksien aiheuttamasta stressistä.
Yksi raskauksista kuitenkin eteni synnytykseen asti. Ongelma kuitenkin pysyi: tämäkin lapsi oli tyttö, prinsessa Elisabet.
Ja siihen loppui kuningas Henrikin palava rakkaus vaimoaan kohtaan.
Jane Seymour synnytti Henrikille pojan.
Kuningas suivaantui niin, että päätti hankkiutua myös Annasta eroon. Tällä kertaa hänen keinonsa olivat huomattavasti radikaalimmat kuin edellisen avioeron kohdalla.
Yllättäen hovissa liikkui huhuja siitä, että Anna olisi pettänyt puolisoaan lukuisten miesten kanssa. Perättömät juorut koituivat hyvin todennäköisesti kuningatar Annan kohtaloksi. Vuonna 1536, vain muutaman aviovuoden jälkeen, kuningas Henrik teloitutti vaimonsa.
Kolmannen avioliittonsa Henrik solmi jo seuraavana vuonna aatelisneito Jane Seymouriin, ja eikä aikaakaan, kun Henrikin suuri haave viimein toteutui. Jane synnytti hänelle pojan, Edvard VI:n – vaikkakin sillä hinnalla, että vaimo itse kuoli komplikaatioihin vain pari viikkoa synnytyksen jälkeen.
Voisi kuvitella, että nyt kuningas saisi viimein rauhan. Mutta toisin kävi.
Alkujaan lempeä ja kärsivällinen kuningas oli onnettomuuksien ja häntä pitkään repineen perillisstressin myötä muuttunut armottomaksi tyranniksi. Eritoten uskonpuhdistus suututti Englannin kansaa ja nostatti kansalaisten joukossa kapinaa.
Vastustajia kohtaan ei kuninkaalla sympatiaa herunut, vaan hän vaati kaikkia kapinaan osallistuneita ja jopa kapina-alueilla asustaneita teloitettaviksi.
Kuninkaan muuttuneelle käytökselle ja epäonnisille lastenhankintayrityksille on epäilty erikoista syytä. Kuninkaan nimittäin huhuttiin sairastavan kuppaa.
Syyt epäilyksille liittyvät nimenomaan kuninkaan vaimojen kokemiin lukuisiin keskenmenoihin ja lapsettomuuteen, jotka jatkuivat vielä Edvardin syntymän jälkeenkin. Kuningas meni naimisiin vielä kaksi kertaa, Katariina Howardin sekä Katariina Parrin kanssa, eikä kummastakaan liitosta syntynyt hänelle enempää jälkeläisiä.
Kuningas oli naimisissa vielä kaksi kertaa perillisen saatuaan, toisen kerran Katariina Parrin kanssa.
Spekulaatioiden mukaan kuningas itse olisi saanut kuppatartunnan joltain lukuisista seksikumppaneistaan ja tartuttanut taudillaan myös jokaisen vaimonsa.
Naisen sairastama kuppa lisää keskenmenon riskiä merkittävästi, Terveyskirjaston mukaan jopa 40 prosentilla.
Kuningas Henrikin sairastamaa kuppaa ei ole koskaan varmistettu missään häneen liittyvissä aikalaislähteissä. Ajanjakson puolesta kuppainen kuningas ei kuitenkaan olisi lainkaan poissuljettu vaihtoehto. Tauti nimittäin alkoi riehua Englannissa epidemian lailla 1400-luvun lopulla.
Kapinoiden, sairasteluiden ja tapaturmien lomassa kuningas Henrikin kuolemaksi koitui lopulta ylipaino. Kuninkaan toinen jalka vaurioitui pahasti ratsastusonnettomuudessa, eikä ennen hyvin urheilullinen hallitsija kyennyt enää liikkumaan samaan malliin kuin ennen.
Henrik menehtyi erinäisten, ylipainoisuuden provosoimien terveysongelmien seurauksena 55-vuotiaana vuonna 1547. Kuninkaan on kerrottu painaneen kuollessaan noin 200 kiloa.
Lähteet: Historianet-sivusto, Britannica-sivusto, Brittihovin virallinen sivusto, History Cooperative -sivusto, Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen kirjasto, On the Tudor Trail -sivusto, Journal of Military and Veterans’ Health -sivusto.