Nairobiin kokoontuvat YK-maat yrittävät löytää sovun vuoden sisällä. Käsittelyyn tuleva sopimusluonnos kattaa muovin koko elinkaaren.
Maapallo painii valtavan muoviongelman kanssa. Muovia tuotetaan vuosittain noin 450 miljoonaa tonnia ja siitä kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n arvion mukaan 5–13 miljoonaa tonnia päätyy meriin, jossa muoviroskaa on jo nyt 150 miljoonaa tonnia.
Kestämättömään yhtälöön haetaan kuitenkin ratkaisua. YK-maat kokoontuvat kolmatta kertaa, huomisesta alkaen Nairobissa ja nyt on valmistunut sopimuksen luonnosteksti, josta aletaan sorvata sopua.
Visiona on ollut, että päästöt putoaisivat nollaan vuoteen 2040 mennessä, mutta se tuskin toteutuu.
– Jos meriin päätyvän roskan määrä saataisiin putoamaan vaikka 60 prosenttia 2040 mennessä ja siitä vielä eteenpäin, niin olisihan se merkittävä vaikutus. Tärkeätä olisi saada hana kiinni, ettei muovi päädy ympäristöön. Muovin kiellostahan tässä ei ole kyse. Muovi on tarpeellinen, mutta sitä pitää käyttää oikein, Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä sanoo.
Merestä muovin kerääminen on haastava ja toivottomankin tuntuinen urakka.
– Yksi tunnistettu asia on se, että maissa, joissa muoviroskaa pääsee mereen, pitäisi merien sijasta keskittyä keräämään muoviroskaa meriin laskevissa joissa, Toikka sanoo.
Suomalaislähtöinen Riverrecycle Oy on kehittänyt menetelmän, jolla meriä piinaava muoviroska pyritään saamaan kuriin. Yhtiö asensi jokiputsarin Mumbain läpi virtaavaan Mithijokeen Intiassa muutama vuosi sitten.
Sopimusluonnos on kunnianhimoinen, Suomen ja EU:n toiveiden mukainen. Se kattaa muovin koko elinkaaren tuotesuunnittelusta valmistukseen, lajitteluun, kierrätykseen ja jätehuoltoon.
Muovin kierrätys on edelleen pientä. OECD:n mukaan maailmanlaajuisesti vain 9 prosenttia muovista kierrätetään. Länsimaissa luku on merkittävästi tätä korkeampi, monissa maissa liki olematon.
Kertakäytöstä olisi päästävä eroon
Muovin valmistus on kahdessa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Tulevaisuus näyttää vielä hurjemmalta: OECD:n mukaan valmistus kolminkertaistuisi nykyisestä vuoteen 2060 mennessä.
Muovin kertakäytöstä pitäisikin päästä eroon.
– Velvoittavat keinot tulisivat todennäköisesti olemaan kulutuspuolen toimia eli pyritään tietyillä säädöksillä vähentämään kulutustarvetta kuten ylipakkaamista. Asetetaan kestävyyskriteereitä siten, että tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja kierrätettäviksi, Toikka sanoo.
Nairobin jälkeen on edessä vielä kaksi neuvottelukierrosta. Valmista tulisi olla vuoden 2024 lopulla.