Kyseenalaisessa päästökompensaatiohankkeessa on mukana useita julkisia toimijoita – Sitra, Lahden kaupunki ja Opetushallitus vaativat selvitystä asiasta
Joukko julkisia toimijoita vaatii päästökompensaatioyritys Nordic Offsetilta selvitystä Svenska Ylen maanantaina paljastamasta kyseenalaisesta kompensaatiohankkeesta Ugandassa.
Kymmenet suomalaistahot ovat kompensoineet päästöjään hankkeessa, jossa amerikkalaisyritys Impact Carbon myy energiatehokkaita liesiä Ugandassa. Suomen päässä toimijat ovat asioineet välittäjänä toimineen Nordic Offsetin kanssa.
Svenska Ylen selvitys paljasti useita puutteita projektissa.
Epäilyksiä heräsi esimerkiksi siitä, kuinka suuria liesihankkeen todelliset päästövähennykset ovat. Lisäksi vastaavia liesiä on Ugandassa myynnissä muutenkin, joten juuri tämän projektin ilmastohyötyjä on vaikea todistaa. Ugandalaiset liesien käyttäjät eivät myöskään edes tienneet olevansa mukana päästövähennysprojektissa.
Ugandan hanketta pidettiin luotettavana
Ugandan-hankkeeseen on laittanut rahaa yritysten lisäksi myös moni julkinen toimija, kuten esimerkiksi Sitra, Opetushallitus ja Lahden kaupunki.
Kaikki ne ovat nyt lähettäneet tai lähettämässä Nordic Offsetille selvityspyynnön Svenska Ylen paljastamista epäkohdista. Nordic Offset toimii pitkässä ketjussa välittäjänä – varsinaisesti Ugandan liesihanke on amerikkalaisyritys Impact Carbonin käsialaa.
Kaikki – myös Nordic Offset – kertovat yllättyneensä puutteista.
Ugandan-hanketta pidettiin luotettavana, sillä se on kansainvälisen Gold standard -sertifikaatin mukainen.
– Sertifiointi on yksi keskeinen kriteeri Sitran päästökompensaatiohankkeiden valinnassa, ja myös Nordic Offset on arvostettu toimija kentällä, sanoo Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -kokonaisuuden projektijohtaja Outi Haanperä.
Sitralla on Nordic Offsetin kanssa nelivuotinen sopimus päästöjen hyvittämisestä. Nelivuotiskaudelle päästöhyvityksiin on budjetoitu noin 34 000 euroa.
Lahden kaupunki puolestaan on kahtena vuonna kompensoinut henkilöstönsä lentomatkat ja omalla autolla tehdyt virka-ajot, mikä tarkoittaa muutamia tuhansia euroja vuodessa. Lahdessakin Ugandan-hankkeen valintaan vaikutti se, että se oli luotettavana pidetyn standardin mukainen.
– Kävimme läpi paljon kompensaatiovaihtoehtoja ja standardointi oli tärkeä kriteeri. On todella harmillista, kun halutaan tehdä hyvää ja sitten paljastuu tällaista, sanoo kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala.
Kompensaatiorahat jatkossa ehkä jonnekin muualle
Sitralta, Lahden kaupungilta ja Opetushallituksesta kerrotaan, että ratkaisuja jatkosta tehdään sitten, kun Nordic Offsetilta on saatu vastaus ja selviää, kuinka vakavia esiin nostetut ongelmat ovat ja ovatko ne korjattavissa.
Yksi vaihtoehto on kompensoida päästöjä jatkossa jonkin toisen hankkeen kautta.
Sitran Outi Haanperä pitää silti hyvänä, että epäkohdat tulevat esiin, sillä kompensaatiotarjoajien kenttä on tällä hetkellä kirjava.
– Ihan yleiselläkin tasolla päästökompensaatioihin liittyy epävarmuuksia ja on selvää, että hankkeiden läpinäkyvyyttä ja todennettavuutta pitää parantaa. Isossa kuvassa tärkeintä on kuitenkin aina ensin vähentää päästöjä. Emme voi kompensoida itseämme ulos ilmastokriisistä, hän sanoo.
Onko kompensaatio pelkkää viherpesua?
Ugandan liedet eivät ole ainoa hanke, jonka vaikuttavuutta on kyseenalaistettu. Kompensaation pelisäännöissä on petrattavaa kotimaassakin.
Usein ongelmat liittyvät juuri siihen, ovatko toteutetut päästövähennykset todellisia, pysyviä ja lisäisiä, eli olisiko niitä tapahtunut ilman kompensaatiotuloja.
Jos myös tarkkaan valvotuista hankkeista paljastuu ongelmia, voiko mihinkään niistä luottaa?
Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä pitää huolestuttavana, jos yksittäiset negatiiviset esimerkit leimaavat kaiken päästökompensaation viherpesuksi.
– Alan kehittymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että näitä esimerkkejä nousee esiin ja niitä korjataan. En kuitenkaan laittaisi niille liian suurta painoarvoa, sillä kokonaisuudessa toiminnalla on positiivinen vaikutus, sanoo Seppälä.
Seppälän mukaan monilla hankkeilla päästövähennyksiä saadaan todistetusti aikaan, vaikka alalta puuttuukin vielä sääntelyä.
– Tekemistä tässä on. Jos tänä päivänä ostaa päästökompensaatiota, ei varmasti pysty kovin helposti saamaan täydellisiä vakuuksia siitä, että päästövähennykset ovat sitä mitä on hinnoiteltu. Asiat kehittyvät kuitenkin epäkohtia esiin tuomalla, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 17.5. klo 23 saakka.
Lue myös:
Katso Areenassa:
Vihreitä hampurilaisia, hiilenmustaa päästökauppaa – viisiosainen sarja Ugandan liesiprojektista