Melatoniini on syrjäyttänyt uniongelmissa perinteiset nukahtamislääkkeet. Asiantuntijan mukaan lääkkeiden jaksottaisessa tai lyhytaikaisessa käytössä hyödyt voivat kuitenkin ohittaa haitat.
Perinteisten unilääkkeiden eli bentsodiatsepiinin sukuisten lääkkeiden, mukaan lukien niin sanottujen lyhytvaikutteisten nukahtamislääkkeiden käyttö on vähentynyt jo pitkään, kertoo Fimean tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.
Tilalle ovat hänen mukaansa tulleet melatoniini sekä pienellä annoksella käytettävät masennus- tai psykoosilääkkeet.
Lääkärit eivät määrää nukahtamislääkkeitä ehkä yhtä helposti kuin aiemmin, koska Käypä hoito-suositustenkin mukaan muita vaihtoehtoja pitäisi suosia.
– Bentsodiatsepiinin sukuisissa uneen vaikuttavissa lääkkeissä piilee niihin tottuminen eli riippuvuusriski, ja toisaalta toleranssin kasvun riski eli se, ettei lääke enää vaikuta samalla tavalla, vaan sitä tarvitsee yhä suurempina annoksina.
Muita haittavaikutuksia hänen mukaansa ovat muun muassa herkemmillä ihmisillä päiväsaikainen väsymys ja vanhuksilla havaittu kaatuilu.
Saastamoinen kuitenkin muistuttaa, että näidenkin lääkkeiden kohdalla on myös tilanteita, joissa edut saattavat ylittää haitat. Tapaturmia ja vaaratilanteita liikenteessä tai virheitä esimerkiksi työssä sattuu myös silloin, jos ihminen ei ole saanut ollenkaan unta tai nukkunut vain hyvin pienen pätkän.
– Kun käyttö on jaksottaista tai lyhytaikaista hyödyt voivat kyllä ohittaa haitat. Olisi hyvä katsoa potilaan kokonaistilannetta, Saastamoinen sanoo.
Sitä, että lääkkeen tarvitsisi joka ilta unen saantiin, pitäisi Saastamoisen mukaan välttää erityisesti iäkkäillä.
Unitutkija: Melatoniini poikkeaa muista unilääkkeistä edukseen
Psykiatri ja unitutkija Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo, että ihmiset puhuvat nukahtamislääkkeestä ja unilääkkeestä ikään kuin ne olisivat eri lääkkeitä, mutta todellisuudessa ne ovat hyvinkin samanlaisia.
– Eroa on ainoastaan siinä, kuinka nopeasti unettava vaikutus tulee esille ja kuinka pitkään se säilyy. Niillä on hienoista eroa siinä, mihin reseptoreihin ne aivoissa sitoutuvat, tematsepaamin vaikutus on hieman laajempi.
Yleisin virhe tehdään Partosen mukaan siinä, että lääke otetaan liian myöhään illalla tai sitten tehdään niin, että herätään puolen yön jälkeen ja otetaan vielä toinen puolikas tablettia.
– Jos näin toimii, siitä aiheutuu väistämättä useimmille sitten tarkkaavaisuuden laskua ja väsymystä seuraavana päivänä.
Viime aikoina melatoniini on kuitenkin syrjäyttänyt yhä enemmän vanhoja unilääkkeitä. Sekä lyhytvaikutteista että pitkävaikutteista melatoniinia saa apteekeista ja ruokakaupoista ilman reseptiä alle 2 mg annoskoossa. Suurempiin milligrammamääriin tarvitaan resepti.
Partonen ei kannata niin sanottujen off-label-lääkkeiden käyttöä uniongelmissa. Hänen mukaansa esimerkiksi ketiapiinia ei tulisi määrätä unettomuuteen niille potilaille, joilla ei ole kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa, koska se on tarkoitettu näiden sairauksien hoitoon.
Erittäin lyhytvaikutteiset nukahtamislääkkeet ovat Partosen mukaan nykyään Suomessa vain sairaalakäytössä haittavaikutustensa takia.
Tullin mukaan huumavien lääkeaineiden tuonti laski viime vuonna vuodesta 2022, ollen samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tullin tilastossa ei voida erotella bentsodiatsepiinia muista lääkeaineista, bubrenorfiinia eli esimerkiksi Subutexia lukuun ottamatta.