Lapsilisien korotusaikeet närkästyttävät: ”Köyhää yksinasuvaa tuettaisiin vähemmän kuin varakkaita perheitä”
Suomessa on 1,28 miljoonaa yksinasuvaa, ja hintojen nousu iskee pahasti moniin heistä. Oululainen Viivi Anttila, 24, on asunut yksin yli kolme vuotta.
– Ruuan hinnan nousu näkyy arjessa ilmiselvästi. Olen syönyt opiskelijana aina halvinta mahdollista ruokaa, ja huomaan kaiken hinnan nousun todella tarkasti.
Myös sähkölaskut ja harrastusmaksut ovat nousseet.
– Vuokraa on nostettu joka vuosi.
Anttila katsoo asioita opiskelijan vinkkelistä.
– Kahden vuoden etäopiskelut, koronasulut, taloudellinen stressi, huoli sodasta, ilmastokriisistä ja maapallon tulevaisuudesta. Psyykkistä kuormitusta tulee hirveän monesta suunnasta, ja hintojen nousu on jäävuoren huippu. Se tuntuu vielä raskaammalta, kun taustalla on niin paljon muutakin stressiä ja uupumusta, hän summaa.
Ensimmäisenä opiskeluvuotena Anttila jakoi asunnon kämppäkaverin kanssa ja hän on miettinyt yhteisasumiseen palaamista taloudellisista syistä.
– Viihdyn kyllä yksin, mutta taloudellinen stressi tulee siitä, kun kaikki kallistuu ja menot ja tulot ovat vain yhden ihmisen niskassa.
Opiskelija ei saa tienata liikaa, jotta tulorajat eivät ylity.
– Hinnat nousevat, mutta asumistuki ja opintoraha eivät nouse samassa suhteessa.
Helsingin yliopiston professori Niku Määttänen arvioi, että korona-aika ei ainakaan parantanut yksin asuvien ihmisten taloudellista tilannetta.
– Inflaatio ei kuitenkaan kohtele systemaattisesti yksinasuvia eri tavalla kuin muita, Määttänen toteaa.
– Yksinelävillä ihmisillä esimerkiksi asumismenot ovat isompi osa kulutusta kuin muilla, mutta toisaalta inflaatio ei ainakaan vielä näy erityisesti vuokrissa. Energiassa se näkyy, mutten usko, että se tekee valtavaa eroa yksin asuville verrattuna muihin.
Määttäsen mukaan on ymmärrettävää, että nopea inflaatio vaikeuttaa usein eniten pienituloisten ihmisten elämää.
Inflaatio kurjistuttaa kansaa, ja ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi lapsilisien korotusta, jolla tuetaan perheellisiä.
Määttänen pitää viisaimpana inflaation vaikutusten suitsijana asumistuen korotusta, jota myöskin on esitetty. Samaa mieltä ovat opiskelija Anttila ja Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.
– Asumiseen menee yksinasuvilla keskimääräistä suurempi osa tuloista. Yksinasuvat asuvat usein vuokralla, ja tämä kohdistuisi silloin juuri pienituloisiin ja moniin yksinasuviin, Määttänen summaa.
”Yleiset veronalennukset eivät hyödytä juuri yksin asuvia, eivätkä kohdistu ihmisiin, joiden ajatellaan olevan nyt vaikeuksissa.
Hän toivoo, että ratkaisuksi ei otettaisi veronalennuksia kuten bensa-, energia- tai sähköveron alennusta, sillä veronalennus ei kannusta ihmisiä rajoittamaan omaa bensan- tai sähkönkulutustaan.
– Ei ole myöskään järkeä, että me tuemme tavallisia keskiluokkaisia veronalennuksilla, kun meidän pitää toisella kädellä periä ne tulot samoilta ihmisiltä. Yleiset veronalennukset eivät hyödytä juuri yksin asuvia, eivätkä kohdistu ihmisiin, joiden ajatellaan olevan nyt vaikeuksissa.
– Nyrkkisääntönä pitäisi olla, että jos joitain ihmisiä pitää tukea, tuen pitäisi olla kohdennettua ja se tulisi antaa suorina tulonsiirtoina eikä esimerkiksi matalamman sähkön hinnan muodossa.
Määttänen toivoo, että yhteiskunnassa muistettaisiin jatkossakin rakentaa myös pieniä asuntoja.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yksinasuvista 41 prosenttia kuului alimpiin kahteen tuloluokkaan, joissa tulot ovat vuodessa alle 20 000 euroa. Yksinhuoltajista vastaava luku oli 33 prosenttia. Yksinasuvista 27,5 prosenttia oli pienituloisia ja yksinhuoltajista 21,2 prosenttia.
– Yksinasuvat on yhteiskuntamme suurin köyhien ja pienituloisten ryhmä. Elinkustannukset ovat jo nyt korkeammat nyt kuin muilla, koska yksinelävä maksaa yksin kaiken, Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Eeva muistuttaa.
– Kun ostaa esimerkiksi jääkaapin, yksinelävä maksaa koko arvonlisäveron yksin toisin kuin pariskunnat, jotka ostavat jääkaapin yhdessä.
Vuokrankorotukset kohdistuvat usein yksineläviin, sillä heitä asuu muita enemmän vuokralla ja kerrostaloissa.
Taloussanomat uutisoi keskiviikkona, että rajuimmin eli 39 prosenttia nousevat omakotitalossa asuvien eläkeläisten asumiskustannukset. Esimerkiksi tällaisessa talossa yksin asuvan naisen tuloista peräti 63 prosenttia hupenee asumiseen.
Pienituloisen kerrostalossa asuvan ARA-vuokralaisen menot nousevat todennäköisesti 4,9 prosenttia, keskituloisen vapaarahoitteisessa kerrostalossa asuvan vuokralaisen asumismenot 4,2 prosenttia ja keskituloisen kerrostalossa omistusasujan asumismenot 6,9 prosenttia.
Hallitus korotti toimeentulotukea elokuusta joulukuuhun yksinasuvalle 18,15 euroa kuussa. Yhteensä se tekee 108,90 euroa. Yksinhuoltajien korotus on suurempi.
Valtiovarainministeriö esittää, että lapsilisä maksettaisiin joulukuussa kaksinkertaisena.
– Tämä merkitsee sitä, että köyhää toimeentulotuen varassa elävää yksinasuvaa tultaisiin tukemaan vähemmän syksyn aikana kuin keskituloisia ja varakkaita perheitä, Eeva pohtii.
”Pienituloisten yksinasuvien tilanne tulee kurjistumaan entisestään suhteessa muihin väestöryhmiin.
Elokuusta joulukuuhun takuueläke nousi 30,15 euroa. Kuudessa kuukaudessa se tekee 180,90 euroa.
– Pienituloisten yksinasuvien tilanne tulee kurjistumaan entisestään suhteessa muihin väestöryhmiin. Olen todella huolissani yksinasuvien väestöryhmästä inflaation kehityksessä ja kustannusten nousussa. Ruokajonossa valtaosa ihmisistä on yksinasuvia.
– Keskituloinenkin yksinasuva tulee kamppailemaan tämän inflaation edetessä, kun elinkustannukset ovat kuitenkin korkeammat yksinelävälle, kun on vain yksi tulo.
Viivi Anttila miettii tarkasti, paljonko kuluttaa rahaa ruokaan.
Viivi Anttila näkee, että moni yksinelävä on hänen kanssaan samassa tilanteessa.
– Opiskelijoilla etenkin on paljon samoja huolia.
– Yritän välttää minkään turhan ostamista. Budjetoin tarkasti, mitä ostan kuukaudessa. Ei ole juurikaan varaa ylimääräisiin vapaa-ajan menoihin tai ulkona syöntiin. Etsin jatkuvasti tietoa, mitä ruokaa saan tehtyä esimerkiksi 10 euron ruokakorin sisällöllä.
Yksinasuvilla on muita väestöryhmiä enemmän terveydellisiä ongelmia. Eeva pelkää, että korkeiden hintojen seurauksena yksinasuvat siirtyvät halpaan ruokaan.
– Halpa ruoka ei ole ravintorikasta, ja se voi aiheuttaa muita seurannaisilmiöitä, kun ostetaan vain makaronia tai perunaa, eikä ole varaa kasviksiin, lihaan tai hedelmiin.