Unkarin ydinvoiman sääntelyviranomainen on myöntänyt rakennusluvan kahdelle Paksin ydinvoimalaitoksen uudelle reaktorille, jotka venäläisen Rosatomin on määrä rakentaa Unkarin ja Venäjän vuonna 2014 allekirjoittaman sopimuksen nojalla.
Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Rosatom on Venäjän valtionyhtiö, joka vastaa maan ydinenergian käytöstä. Paksin voimalaitos on Unkarin ainoa ydinvoimala.
Unkarin ydinenergiaviranomainen kertoo verkkosivuillaan, että Venäjän rakentamaa Paksin voimalaitosta voidaan laajentaa uusilla reaktoreilla, lisälupien ollessa vireillä.
Hankkeessa Rosatomin on määrä rakentaa Paksin kaupungissa sijaitsevaan voimalaan kaksi venäläisvalmisteista VVER-painevesireaktoria.
Sekä Euroopan unionin että puolustusliitto Naton jäsenmaa Unkari siis jatkaa ydinvoimayhteistyötä Venäjän kanssa Venäjän Ukrainassa käynnistämästä sodasta huolimatta.
Rosatomille ilman kilpailutusta myönnettyä hanketta on pidetty osoituksena Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisistä siteistä, Reuters kuvailee.
Aiemmin on uutisoitu, että uudet reaktorit toteutetaan kymmenen miljardin euron venäläisellä lainalla. Alkuvuodesta 2017 kerrottiin, että hankkeen kustannukset ovat 12,5 miljardia euroa, ja rahoituksesta 80 prosenttia tulee Venäjältä.
EU-komissio avasi vuonna 2015 kaksi tutkintaa Unkarin Rosatom-sopimuksesta. Toinen tutkinta kohdistui hankkeen rahoitukseen ja toinen Rosatom-sopimukseen. Hankkeen epäiltiin muun muassa rikkovan EU-lainsäädäntöä, koska sitä ei kilpailutettu.
EU:n kilpailuviranomaiset kuitenkin lopulta hyväksyivät Unkarin ja Venäjän ydinvoimahankkeen vuonna 2017 ja totesivat lausunnossaan, ettei Unkarin rahoitus riko unionin sääntöjä.
Paksissa on entuudestaan neljä venäläistä VVER 440-reaktoria, joiden toiminta alkoi vuosina 1982–1987.
Suomalainen energiayhtiö Fennovoima ilmoitti keväällä purkavansa sopimuksen Rosatomin kanssa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta, koska hanke oli viivästynyt pahasti ja Ukrainan sota pahensi hankkeen riskejä.
Rosatom vaatii Fennovoimalta yli kolmen miljardin euron korvauksia Hanhikivi1-projektin keskeyttämisestä. Fennovoima puolestaan hakee Rosatomilta oikeudessa noin kahden miljardin euron korvauksia.