Lapsitoiveiden ja todellisuuden välillä on suuri ero – sopiva kumppani puuttuu, oma elämä tuntuu liian keskeneräiseltä lapsen saamiseen

Valtaosa suomalaisista toivoisi lapsia. 20–45-vuotiaiden keskimääräinen lapsi-ihanne on kaksi lasta, kertoo Väestöntutkimuslaitoksen tuore Perhebarometri. Monet lapsitoiveet jäävät kuitenkin toteutumatta.

Syntyvyys on Suomessa laskenut viime vuosikymmeneltä lähtien. Koronavuosina 2020 ja 2021 vauvoja syntyi Suomessa paljon, mutta viime vuonna syntyvyys taas romahti.

Syntyvyys sakkasi jälleen – koronapandemian aikainen noste vauvaluvuissa ei ole jatkunut

Naisten ja miesten välillä lasten saamiseen liittyvissä ihanteissa ei enää näy eroa alle 35-vuotiailla.

– Aiemmin on ollut niin, että naiset ovat toivoneet miehiä enemmän lapsia. Nyt eroa ei havaittu, tutkija Tiia Sorsa Väestöntutkimuslaitoksesta sanoo.

Eniten lapsia toivovat Perhebarometrin mukaan kaikkein korkeimmin koulutetut, maalla asuvat ja ne, jotka elävät parisuhteessa. Ruotsinkieliset toivovat muita enemmän lapsia. Samoin uskonnollisiksi itsensä kokevilla lapsilukuihanteet ovat muita korkeampia.

15 prosentilla ihanne on nolla lasta

Lasten haluamisen syissä korostuu Perhebarometrin tuloksissa se, että lapsen koetaan tuovan iloa vanhempiensa elämään.

Nollaa lasta ihanteenaan pitävien tärkein syy olla hankkimatta lapsia on puolestaan se, että he vain eivät halua saada lapsia. Elämässä halutaan sen sijaan tehdä muita asioita.

– He eivät ajattele, että lapsi toisi heidän elämäänsä erityistä merkitystä, tutkija Tiia Sorsa sanoo.

15 prosenttia suomalaisista 20–45-vuotiaista ei halua lapsia. Osuudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta vajaan kymmenen vuoden tarkasteluajalla.

Todellinen lapsiluku on kaukana toiveista

Lasten saamiseen liittyvissä toiveissa on suuri ero siihen, kuinka paljon lapsia suomalaiset todellisuudessa saavat.

Kun toiveiden mukainen keskilapsiluku olisi noin kaksi lasta, todellinen lapsiluku jää reilusti sitä pienemmäksi. Ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on tällä hetkellä noin 0,6 lasta 46–54-vuotiaiden ikäryhmässä.

Yhä suurempi osa suomalaisista ei saa toiveista huolimatta lainkaan lapsia tai he saavat lapsia vähemmän kuin olisivat toivoneet.

Toiveiden ja todellisuuden väliseen eroon vaikuttaa merkittävästi se, että lapsia yritetään saada aiempaa myöhäisemmällä iällä, jolloin lasten saaminen vaikeutuu tai sisaruksia ei ehditä hankkia ennen kuin hedelmällinen ikä päättyy.

Hedelmällisyyteen liittyvien syiden lisäksi syy on hyvin usein elämäntilanteessa.

– Sopivan kumppanin puute on edelleen ja on ollut pitkään syy, miksi lapsia eniten jää saamatta, Tiia Sorsa sanoo.

Tiia Sorsan mukaan monet myös kokevat oman elämänsä keskeneräiseksi, ja siksi lapsen saamista ei koeta ajankohtaiseksi. Opinnot tai työuran rakentaminen on kesken tai koetaan, ettei nuoruutta ole saatu elää riittävän pitkään.

– Suomalaiset nuoret ovat hirveän vastuullisia ja haluaisivat, että he olisivat sellaisessa elämäntilanteessa ja mielenmaisemassa, mihin lapsi olisi hyvä hankkia, Tiia Sorsa sanoo.

Kun lapsia on yksi, sisarusten hankkimista jarruttavat varsinkin taloudelliset syyt sekä parisuhteisiin liittyvät haasteet.

Ilmastohuoli nakertaa lapsihaaveita

Perhebarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti myös yhteiskunnallisten kriisien ja lapsi-ihanteiden yhteyttä. Yhteys ilmastonmuutoksen aiheuttamaan huoleen tuli näkyville.

– Etenkin niiden joukossa, jotka eivät suunnittele missään vaiheessa haluavansa lapsia, huoli ilmastonmuutoksesta nousi kymmenen tärkeimmän syyn joukkoon, kun syitä kysyttiin kolmellakymmenellä kysymyksellä, Tiia Sorsa sanoo.

Myös sota Ukrainassa vaikutti osalla nuorista aikuisista lastensaantia koskeviin suunnitelmiin: toiset kokivat sodan alentaneen ja toiset puolestaan lisänneen lapsitoiveita. Nuorista naisista viidennes vastasi sodan vähentäneen toivetta saada lapsi. Miehillä, erityisesti nuorilla, sota oli pikemminkin kasvattanut lapsitoiveita.

Väestöntutkimuslaitoksen Perhebarometrin aineistona oli kaksi väestöä edustavaa kyselytutkimusta: Generations and Gender Survey Suomi sekä Perhebarometrikysely 2022.