Asiantuntijoiden mukaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin tuore kannanotto Yhdysvaltojen antamasta ase-avusta Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä olisi laajentamassa Ukrainan sotaa.
Venäjä kritisoi keskiviikkona Yhdysvaltoja raketinheitinjärjestelmien ja ammusten antamisesta Ukrainaan ja varoitti, että veto voi laajentaa konfliktia ja lisätä Yhdysvaltojen ja Venäjän ”suoran selkkauksen” riskiä.
– Nämä sanavalinnat ovat selkeästi tietoisia sanavalintoja häneltä. Venäjää selvästi häiritsee raskaiden aseiden toimittaminen Ukrainalle ja se yrittää hillitä näitä toimituksia yrittämällä kasvattaa riskin tunnetta täällä päässä siitä, että konflikti voisi laajeta, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen arvioi.
Lavikaisen mukaan Venäjä pyrkii kovalla retoriikalla estämään kaikki asetoimitukset, jotka voisivat auttaa Ukrainaa voittamaan Venäjän sodassa.
– Nämä kyseiset asejärjestelmät ovat tärkeimmästä päästä sellaista kalustoa, joten ei ole ollenkaan yllättävää, että sieltä tulee tällaisia reaktioita. Kyse on hermopelistä, eikä se tarkoita konfliktin laajentumista, että Ukraina saa tällaisia aseita käyttöönsä.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Myös Venäjä- ja Ukraina-asiantuntija, tohtori Martti J. Kari pitää Venäjän ulkoministerin Lavrovin lausuntoa ”tyypillisenä venäläisenä retoriikkana”.
– Tämä on tyypillistä venäläistä retoriikkaa. Jos länsi haluaa tukea Ukrainaa, se tukee Ukrainaa. Niin kauan kuin länsi ei lähde mukaan sotimaan, Venäjällä ei ole mitään perusteita eskaloida tätä kriisiä, Martti J. Kari arvioi IS:lle.
Karin mukaan Lavrovin retoriikka on jatkuvasti tämän tyylistä, koska se on hänen työnsä.
– Eihän hän voi sanoa, että ”antakaa vaan Ukrainalle aseita”, Kari jatkaa.
Yhdysvallat ei Karin mielestä tue Ukrainaa liikaa.
– On selkeästi hyvä merkki, jos Lavrov kritisoi asejärjestelmän vientiä tai lännen tukipakettia, koska siitä me tiedämme, että se tehoaa, hän miettii.
Eversti evp. Martti J. Kari on pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö. Hän palveli sotilasasiamiehenä Ukrainassa ja Puolassa 2004–2007. Tohtori Kari on Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman opettaja Jyväskylän yliopistossa.
Lavikainen muistuttaa, että sota ei itsestään laajene vaan joku päättää laajentaa sitä, koska kokee sen itselleen hyödylliseksi. Hänen mukaansa Venäjänkään intressissä ei ole se, että sota laajentuisi Ukrainan ulkopuolelle.
– Voidaan pohtia, että tällaisessa tilanteessa, kun Venäjä ei ole onnistunut lyömään Ukrainaa taistelussa, voisiko se lyödä Naton joukot taistelussa yhtään sen helpommin. Tietysti ei voida sulkea pois epätoivoisia tekoja, mutta ne olisivat mielestäni silloin nimenomaan epätoivoisia ja vielä ei olla sellaisessa tilanteessa.
– Heidän päätavoitteensa on pitää sota rajattuna Ukrainan sisällä ja voittaa se siellä.
Kari pohtii, mihin kriisi voisi tässä vaiheessa laajeta. Ukrainalaisten viranomaisten mukaan Venäjä teki keskiviikkona ohjusiskun rautatielle lähelle Slovakian rajaa. Isku tapahtui Stryin alueella Karpaattien vuoristossa.
– Se olisi ainoa tapa, että konfliktia laajennettaisiin Ukrainan sisällä. Ei Venäjällä ole mitään mieltä laajentaa konfliktia muualle eikä sillä ole edes voimaa siihen, Kari arvioi.
Minkälaisessa tilanteessa sitten kriittinen raja ylittyisi?
– Jos länsimaisia joukkoja viedään Ukrainaan, niin silloin länsi osallistuu konfliktiin ja ollaan menty kynnyksen yli. Ja länsimailla ei ole mitään velvoitetta viedä joukkoja Ukrainaan, koska Ukraina ei ole Naton jäsen, Kari sanoo ja lisää:
– Tällaisella ilmauksella (”lisää suoran selkkauksen riskiä”) ei ole oikeastaan mitään merkitystä, koska se ei mene sen kynnyksen yli.
Tutkija Jyri Lavikaisen mukaan lännen ja Venäjän toiminnassa ei ole viitteitä siitä, että konfliktia haluttaisiin laajentaa.
Myös Lavikainen katsoo, että sotaa eskaloiva teko olisi suora konflikti Naton ja Venäjän joukkojen välillä. Toistaiseksi tällaisesta ei ole saatu kuitenkaan mitään viitteitä.
– Tästä syystä ei asetettu lentokieltoaluetta Ukrainan päälle, koska lentokieltoalue tarkoittaisi sitä, että venäläiset hävittäjät ammuttaisiin alas, venäläisiä lentokenttiä saatettaisiin pommittaa ja ilmatorjuntajärjestelmiä tuhota. Tällainen toimintahan tietysti laajentaisi sitä sotaa.
Ja toisaalta myöskin Venäjä on pidättäytynyt tekemästä länttä selvästi provosoivia peliliikkeitä.
– Käytännössä Venäjähän on rajannut sotilaallisia tavoitteitaan pienemmiksi eli Itä-Ukrainaan. Se ei sulje pois sitä, etteikö Venäjä voisi laajentaa niitä myöhemmin, mutta toistaiseksi Venäjä ei ole tehnyt sellaisia liikkeitä, kuten käynnistänyt sotilaallista liikekannallepanoa. Länsimaita vastaan ei ole käytetty voimaa vaan niitä on lähinnä uhkailtu eri tavoin.
Lavrovin kommentit tulivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen oli kerrottu lähettävän Ukrainaan raketinheitinjärjestelmiä ja ammuksia.
Lue lisää: Yhdysvallat lähettää Ukrainaan M142 Himars -raketinheittimen
Reutersin lähteet kertoivat myöhemmin keskiviikkona, että Yhdysvallat suunnittelee myyvänsä Ukrainaan neljä MQ-1C Gray Eagle -dronea. Dronet voidaan aseistaa Hellfire-panssarintorjuntaohjuksilla.
Gray Eagle -dronet nostaisivat Ukrainan puolustuksen tasoa, sillä ne voivat lentää jopa 30 tuntia sekä kerätä samaan aikaan suuria määriä tiedusteludataa. Yksi drone voi kuljettaa enintään kahdeksaa Hellfire-ohjusta.
Dronejen myynti Ukrainalle voidaan kuitenkin vielä estää Yhdysvaltain kongressissa.
Vielä sodan alkuvaiheessa länsimaat eivät olleet kovin halukkaita lähettämään Ukrainalle raskaita aseita. Apu oli lähinnä jalkaväen panssaritorjunta-aseita ja ilmatorjunta-aseita.
Yhdysvaltain armeija M142 High Mobility Artillery Rocket System -rakettijärjestelmän (HIMARS) vieressä Saudi-Arabian ensimmäisen maailmanpuolustusnäyttelyn aikana 6. maaliskuuta 2022.
Lavikaisen mukaan on kaksi pääsyytä, joiden takia raskaampia aseita on alettu toimittaa.
– Ensinnäkin Ukrainan kykyyn puolustautua ei uskottu sodan alussa ihan samalla tavalla kuin nyt. Jos Venäjä olisi lyönyt Ukrainan parissa viikossa, eihän siinä olisi auttanut toimittaa mitään meritorjuntaohjuksia, sillä ne eivät olisi ehtineet edes perille ja käyttöön ennen kuin maa olisi luhistunut. Mutta nyt, kun sota on pitkittynyt ja oletetaan, että se pitkittyy, nyt tällaisia aseita kannattaakin toimittaa, Lavikainen sanoo.
Lavikaisen mukaan toinen syy on, etteivät länsimaiset päättäjät pelkää samalla tavalla Venäjän reaktiota kuin juuri ennen sotaa ja sodan ensimmäisinä viikkoina.
– Siihen on varmaan vaikuttanut se, että kun on aiemminkin toimitettu aseita, Venäjä ei ole tehnyt mitään ratkaisevaa. Venäjä on tuhonnut länsimaista tulleiden aseiden varastoja ohjuksilla, mutta se ei ole esimerkiksi iskenyt Ukrainan rajojen ulkopuolelle asetoimituksia vastaan. Venäjälläkin ymmärretään, että silloin niitä ohjuksia voisi tulla myös takaisin.