Lavrovin Turkin-matkaan kohdistuu monia odotuksia – neuvotteluissa saattaa olla pelinappulana myös Suomen ja Ruotsin Nato-hanke
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee keskiviikkona Ankarssa, Turkissa.
Matkan tärkeimmiksi aiheiksi on kerrottu Ukrainan jumissa oleva vientivilja ja Syyrian tilanne.
Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen sanoo, että Turkki pyrkii aidosti toimimaan välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välillä niin, että Venäjän hyökkäyksen takia viljasiiloihin jäänyttä ukrainalaista viljaa pääsisi jälleen maailmanmarkkinoille. Ukrainassa seisoo kymmeniä miljoonia tonneja maailmalla kipeästi kaivattua viljaa.
– Turkki pyrkii nyt saamaan itselleen mainetta rauhantekijänä, kun aiemmat rauhanvälitykset Ukrainassa ovat epäonnistuneet, Leinonen sanoo.
Näin Turkki voisi yrittää kompensoida sitä, että se ei ole ottanut jyrkempää kantaa Venäjää vastaan Ukrainassa eikä osallistunut Venäjän vastaisiin sanktioihin.
Lavrov on tervetullut Turkkiin
Lavrovin matka Turkkiin toteutuu, sillä Turkki haluaa neuvotella Lavrovin kanssa, arvioivat sekä Leinonen että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Maanantaina Lavrovin matka Serbiaan peruuntui, kun Bulgaria, Pohjois-Makedonia ja Montenegro sulkivat ilmatilansa Lavrovin koneelta.
Turkissa Lavrovin on määrä tavata ainakin Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu.
Alarannan mukaan tavoitteena on saada aikaan neljän osapuolen neuvottelut, jotka mahdollistaisivat viljan liikuttelun Mustanmeren rannalta, Odessan satamasta. Neuvotteluihin osallistuisivat Turkin, Ukrainan ja Venäjän sekä YK:n edustajat.
– Järjestely olisi jotakuinkin se, että Turkki purkaisi miinoja mereltä ja turvaisi näin laivojen lähdön Odessasta. Myöhemmin Venäjän laivasto ilmeisesti saattaisi aluksia Bosborinsalmen läpi eteenpäin.
Alaranta huomauttaa, että edellä kuvattu on Venäjän viestimä suunnitelma, ja että Ukraina todennäköisesti vaatii vielä lisää neuvotteluja tarkemmista ehdoista ja vakuuksista Turkilta.
Turkilla on myös omat intressinsä viljan vapauttamisessa, sillä Turkki haluaa päästä ostamaan viljaa. Maa on osin riippuvainen tuontiviljasta. Aiemmin Ukraina on syyttänyt Venäjää Ukrainan viljan varastamisesta ja sen viemisestä muun muassa Turkkiin.
– Venäjä voisi viljan viennin sallimisella saada myös positiivista PR:ää esimerkiksi niissä Afrikan maissa, jotka eivät ole ottaneet yhtä kriittistä kantaa Venäjän hyökkäykseen kuin länsimaat, Alaranta sanoo.
”Turkki on laskenut, että nyt on pelin paikka Syyriassa”
Toiseksi Lavrovin vierailun keskeiseksi aiheeksi on kerrottu Syyria. Turkki on uhannut aloittaa uuden hyökkäyksen Pohjois-Syyrian kurdialueille, jonne se on jo vuosia pyrkinyt muodostamaan niin sanottua turvavyöhykettä.
Tähän operaatioon saattaa kytkeytyä myös Ruotsin ja Suomen Nato-hanke.
– Turkissa on päivien ajan puhuttu uudesta hyökkäyksestä, ollaan niin sanotusti käsi liipasimella. Turkki laskee, että nyt voisi olla siihen otollinen hetki, Anu Leinonen sanoo.
Katso myös: Yle Pohjois-Syyriassa: Kurdit pelkäävät Turkin uutta hyökkäystä
Syyriassa ovat läsnä sekä Yhdysvallat että Venäjä. Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdien itsehallinnollisen alueen joukkoja, YPG:tä, ja Venäjä puolestaan Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukkoja.
YPG on ollut Yhdysvaltojen liittolainen taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Turkki taas pitää YPG:tä turvallisuusuhkana ja vaatii, että Yhdysvallat lopettaa kaiken sen tukemisen.
– Voi olla, että Suomea ja Ruotsia voidaan käyttää pelinappulana Yhdysvaltoja vastaan niin, että Yhdysvallat ei asettuisi niin voimakkaasti Turkin suunnitelmia vastaan, Leinonen sanoo.
Toni Alarannan mukaan Turkki on selvästi laskenut, että “nyt on pelin paikka Syyriassa”. Turkki tarvitsee hyökkäykselleen myös Venäjältä vihreää valoa.
– Turkki on ilmoittanut, että sen hyökkäys kohdistuisi Syyriassa alueille, joissa on nimenomaan venäläisiä joukkoja. Turkin ja Venäjän täytyy periaatteessa sopia siitä, että nämä joukot eivät ota aseellisesti yhteen.
Alarannan mukaan kyse on Turkin ja Venäjän välisen tasapainon hakemisesta pohjoisessa Syyriassa.
Painostaako Venäjä Turkkia vastustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä?
Moni on pohtinut, toimiiko Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshankkeita jarruttaessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin käskyläisenä.
Tutkijat eivät usko mihinkään sopimukseen Putinin ja Erdoğanin välillä Nato-asiassa. Leinosen mukaan Venäjällä kyllä olisi energiakaupan takia keinoja painostaa Turkkia.
– Mutta voi kysyä, onko Venäjällä halua käyttää tätä korttia tilanteessa, jossa Venäjän energiaan kohdistuu paljon sanktiota muualta. Ehkä ei, Leinonen arvioi.
Turkki on yhä riippuvainen venäläisestä energiasta. Leinosen mukaan tuoreiden lukujen perusteella Turkki toi 44 prosenttia kaasusta ja noin 25 prosenttia öljystään Venäjältä. Lisäksi parhaillaan on rakenteilla ydinvoimala Venäjän avustuksella.
Enimmillään Turkki toi Venäjältä jopa 55 prosenttia kaasustaan. Turkki on kuitenkin pyrkinyt tietoisesti vähentämään riippuvuutta Venäjästä energiaturvallisuuden takia.
Myös Alaranta pitää epätodennäköisenä, että Venäjä painostaisi aktiivisesti Turkkia Suomen ja Ruotsin Nato-hankkeen vastustamisessa.
– En usko, että Putin kuiskuttelee Erdoğanin korvaan, kyllä Turkilla on tässä ennen kaikkea omat intressit.
Vastustaessaan Suomen ja Ruotsin Nato-hankkeita Turkki pyrkii ennen muuta heikentämään länsimaiden tukea kurdien armeijalle YPG:lle.
Alarannan mukaan Turkin maksimaalinen tavoite on, että Yhdysvallat uudistaisi koko Syyria-politiikkansa ja lopettaisi kokonaan poliittisen ja aseellisen tuen YPG-joukoille.
Samaan aikaan Turkki haluaa jatkaa tasapainottelua lännen ja Venäjän välillä, arvioivat molemmat tutkijat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle-tunnuksella 9.6. kello 23:een saakka.
Lue myös: