Sovellusta on ladattu noin 200 000 kertaa. Pääsiäisenä sinne tehtiin noin 48 000 havaintoa yhden päivän aikana.
Takatalvesta huolimatta lintujen kevätmuutto on edennyt, kertoo lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Bird Life Suomi. Yksi iso apu lintujen muuttoseurannassa on Jyväskylän yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät -sovellus.
Vuosi sitten sovellus tunnisti 150 lintulajia.
– Nyt se muistaakseni tunnistaa 263 lajia eli siis kaikki lajit, jotka Suomessa pesivät tai mitä täällä voi kuvitella näkevänsä tai kuulevansa, akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Sovelluksen pääarkkitehti Ari Lehtiö kertoo, että sovellusta on nyt ladattu noin 200 000 kertaa ja esimerkiksi pääsiäisviikonloppuna sovellukseen tehtiin yhtenä päivänä noin 48 000 havaintoa.
Vuosi sitten kerrottiin, että sovellusta aiotaan kehittää edelleen, ja Ovaskainen iloitseekin, että se on edistynyt mainiosti talven aikana.
– Lisäksi olemme saaneet jatkorahoitusta, eli ainakin viisi vuotta voimme jatkaa ja kehittää tätä, Ovaskainen sanoo.
Muuttolintujen kevät -sovellus on mukana osana Jyväskylän yliopiston digitaalista kansalaistiedekeskusta, joka on Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittama. Sovellus on osana tiedekeskuksen luonnontieteilijämoduulia, jossa on muitakin mobiilipohjaisia kansalaistiedesovelluksia jo olemassa – ja uusia on myös Ovaskaisen mukaan tulossa.
Ovaskainen kertoo, että kehitystyössä sovellukseen on saatu mukaan enemmän lajeja ja lisäksi se tunnistaa paremmin ja luotettavammin jo aiemmin mukana olleita lajeja.
– Olemme parantaneet käyttäjäystävällisyyttä. Nyt esimerkiksi omista äänityksistä ja tunnistuksista pystyy paremmin kuuntelemaan, missä kohtaa nauhoitusta esimerkiksi kuikka oli. Sen näkee myös spektogrammina (äänisignaalin esitystapa) eli se on äänenvisualisointia ja se auttaa hahmottamaan lajien ääniä.
Sovellukseen on tuotu myös lajien referenssiääni, eli nyt voi kuunnella, minkälaisia muita ääniä linnuilla on.
– Kaikkein tärkein uudistus meidän kannalta on pistelaskentaverkoston tuominen sovellukseen mukaan, Ovaskainen taustoittaa.
Piste- ja linjalaskenta on Luomuksen eli Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoima asia ja Ovaskaisen mukaan Suomen paras lintutieto perustuu siihen. Linja- ja pistelaskentapaikat ovat vakioreittejä ja -paikkoja, joissa lintuja äänistä hyvin tuntevat henkilöt ovat viimeisen 40 vuoden ajan käyneet säännöllisesti joka vuosi samoilla paikoilla tekemässä viiden minuutin mittaisen vakiolaskennan.
– He kuuntelevat, mitä lintuja viiden minuutin aikana kuuluu ja kirjoittavat ne ylös, Ovaskainen sanoo.
Ovaskaisen mukaan sovellukseen avataan pistelaskentamahdollisuus 9. huhtikuuta. Tuolloin Jyväskylän yliopisto järjestää kansalaistiedetapahtuman Muuttolintujen kevät.
– Tässä pilottivaiheessa meillä on yhteistyötä Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien sekä Metsähallituksen kanssa. Jyväskylän ja Helsingin maille on viety noin sata kappaletta pistelaskentapaikkoja molempiin. Metsähallituksella niitä on kymmenessä kansallispuistossa ja muutamalla lintujen kannalta tärkeillä alueilla, jotka eivät ole kansallispuistoja.
Pistelaskentapaikat näkyvät sovelluksen uudessa versiossa. Maastoon on laskentapaikoille viety lisäksi infotaulut, joissa kerrotaan mistä on kyse ja niissä on myös QR-koodi, jonka voi skannata puhelimella.
– Kun koodin skannaa, pistelaskenta aktivoituu ja se laittaa puhelimen tekemään viiden minuutin nauhoituksen. Siitä saa itselleen tiedon, mitkä linnut nauhoituksessa esiintyvät. Äänitys on tutkimuksen kannalta todella tärkeä, koska se on vakiomuotoinen laskenta ja siinä mielessä yhtä tärkeä kuin Luomuksen tähän mennessä tekemät pistelaskennat.
Ovaskainen kertoo nyt menossa olevasta kalibrointihankkeesta, jossa kansalaisten puhelimillaan tuottama aineisto pystytään yhdistämään saumattomasti Luomuksen 40 vuoden ajan keräämään aineistoon.
– Jotta ne ovat yhteismittaisia, Luomus tekee tänä vuonna jonkin verran pistelaskentaa yhtä aikaa sekä ekspertein että myös sovelluksella äänittämällä. Tällä tavalla aineistoja yritetään tehdä vertailukelpoisiksi.
Ovaskaisen mukaan jo nyt sovelluksella kerättyä aineistoa on hyödynnetty tieteellisessä tutkimuksessa, ja sitä pystytään tulevaisuudessa tekemään aiempaa tehokkaammin.
STT:n suurin omistaja on Sanoma, jonka suurin yksittäinen omistaja on Jane ja Aatos Erkon säätiö. Myös Ilta-Sanomat on osa Sanomaa.