Lukiolainen Siiri, 17, tekee kahta työtä ja pyrkii sijoittamaan 200 e/kk – lukion kurssilla opiskellaan, miten raha pannaan poikimaan

ESPOOSSA Etelä-Tapiolan lukiossa ensimmäistä vuotta opiskelevalle Siiri Kivistölle, 17, rahastot ja osakesäästäminen ovat tulleet viime aikoina tutuksi lukiossa alkaneella sijoituskurssilla.

– Laitoin rahaa ensin säästötilille, mutta aloin miettiä, että eihän se siellä kasva mihinkään. Ajattelin, että jos sijoittaa, saa vähän lisää, Kivistö kertoo motivaatiostaan aloittaa sijoittaminen.

Hän on sijoittanut nyt noin puolen vuoden ajan. Kivistö kertoo sijoittaneensa rahastoihin, jotka ovat hyvin hajautettuja. Myös sijoituskohteiden eettisyys on hänelle tärkeää.

Hän kertoo pyrkivänsä sijoittamaan rahastoihin noin 200 euroa kuussa. Rahaa kertyy kahdesta työpaikasta, joissa Kivistö työskentelee osa-aikaisesti.

Etelä-Tapiolan sijoituskurssin lukiolaiset pohtivat seuraavaa sijoituskohdettaan. Kuva: Lassi Rinne

Kivistö on yksi 35:stä sijoituskurssille osallistuvasta oppilaasta. On kurssin kuukausittaisen tapaamisen aika. Kurssilaiset istuvat luokassa pieniin ryhmiin jakaantuneina ja pohtivat, mihin rahastoon kurssin seuraava sijoitus tehdään.

Etelä-Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Timo Holmströmin johdolla pohditaan muun muassa sijoituksen maantieteellistä hajautusta ja eettisyyttä.

Lopulta äänestyksen voittaa Euroopan markkinoilla toimiva ETF-rahasto. Se on kurssin toinen rahastosijoitus. Ensimmäinen tehtiin Yhdysvaltain pörssiin sijoittavaan indeksirahastoon.

Sijoittajakurssi kestää koko lukion ajan. Kurssilla kokoonnutaan kuukausittain ja harjoitellaan sijoittamisen perusteita.

Kurssin vetäjä Holmström on myös koko idean isä. Holmström kertoo saaneensa ajatuksen kurssista kuusi vuotta sitten. Hän oli juuri aloittanut sijoittamisen itse ja mietti, miten nuoret voisi innostaa aiheen pariin.

– Usein kun ihminen aloittaa sijoittamisen, ensimmäinen ajatus on se, miksi en aloittanut sitä aikaisemmin, miksi odotin näin pitkään. Ajattelin, että voin kannustaa nuoria aloittamaan sen varhaisemmin. Mitä aiemmin sijoittamisen aloittaa, sitä hyödyllisempää se on, Holmström sanoo.

Etelä-Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Timo Holmström. Kuva: Lassi Rinne

Kurssilla lukiolaiset pääsevät harjoittelemaan sijoittamista yritysten sponsoroimalla rahasummalla. Pääoman tuottama voitto annetaan hyväntekeväisyyteen.

Kurssi toimii nykyään Talous ja Nuoret TAT:n alla. Tänä vuonna kurssi on pyörinyt yli 60 oppilaitoksessa. Suurin osa näistä on lukioita, mutta mukana on myös muutama ammattioppilaitos.

It-yritys Gofore on lahjoittanut Etelä-Tapiolan lukion kurssille 10 000 euroa. Holmström kertoo, että 40 prosenttia pääomasta sijoitetaan kahteen rahastoon ja 60 prosenttia suoriin osakkeisiin. Mahdollinen tuotto lahjoitetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

Kurssille osallistuva Ilmari Pietikäinen, 17, toteaa sijoittamisen antavan hyvät eväät maailman ymmärtämiseen.

– Kun ymmärtää yrityksiä, se auttaa laajemminkin yhteiskunnan ymmärtämisessä. Kun jotain tapahtuu maailmalla, pystyy paremmin näkemään syy-seuraus-suhteita taustalla, Pietikäinen toteaa.

Myös Emma Aution, 16, mielestä sijoittaminen auttaa seuraamaan taloutta laaja-alaisesti.

– Ja jos inflaatio syö rahat, niin onhan niille kiva saada vastinetta, hän myös toteaa.

Emma Autio, Siiri Kivistö ja Ilmari Pietikäinen sijoittavat kaikki myös vapaa-ajallaan. Kuva: Lassi Rinne

Pietikäiselle ja Autiolle sijoittaminen ei ole uusi asia. Pietikäinen aloitti sijoittamisen neljä ja Autio pari vuotta sitten.

Pietikäisen kiinnostui sijoittamisesta katseltuaan Inderesin videoita Youtubesta.

– Totesin, että tämähän on ihan kiinnostavaa. Jossain vaiheessa oli sitten pakko saada itse tehdä omia sijoituksia, hän kertoo.

Autio puolestaan tutustui sijoittamisen maailmaan perheen kautta.

– Olemme puhuneet isän kanssa näistä asioista paljon. Yksi päivä hän sanoi, että nyt avataan sinulle Nordnetiin tili.

Autiolle ja Pietikäiselle suurin osa kurssilla tähän mennessä opituista asioista ovat olleet jo tuttuja. Kurssi on tuonut kuitenkin myös uusia oivalluksia.

– Yksi sellainen asia on, että pitää osata sanoa nopeasti ei uusille osakkeille. Ei tarvitse yrittää etsiä jotain positiivista, jos jokin negatiivinen asia poissulkee osakkeen kokonaan, Autio sanoo.

Autio kertoo sijoittavansa yrityksiin, joiden kasvuun uskoo itse. Hän on sijoittanut esimerkiksi peliyhtiö Remedyyn.

Sijoittamista tulisi Aution mukaan tuoda vieläkin enemmän nuorten luokse.

– Koulussa käsitellään paljon teoriaa, mutta miksi ei tuoda käytännön asioita mukaan, Autio kysyy.

Kurssin kuukausittaisessa tapaamisessa äänestettiin seuraavasta sijoituskohteesta. Kuva: Lassi Rinne

Pietikäinen on oppinut sijoittamisesta paljon neljän vuoden aikana. Hän kertoo, että aluksi päätökset olivat huteralla pohjalla.

– Aliarvioin markkinaa tosi paljon ja ajattelin, että vain muutamaa tunnuslukua katsomalla voisi pärjätä. Alussa oli liikaa optimistisuutta, ehkä tiettyä nöyryyttä on tullut mukaan.

Pietikäinen kertoo sijoittavansa erityisesti suomalaisiin yrityksiin.

– Niitä on helpompi seurata, ja niistä on helpompi löytää tietoa. Saatan myös saada jotain etua verrattuna ulkomaalaisiin, koska tunnen paremmin toimintaympäristön ja osaan ehkä tulkita paremmin yritysten kommunikaatiota.

Sijoittaminen voi toimia nuorille porkkanana oman talouden hallintaan, opettaja Holmström sanoo. Se on myös kurssin tärkeimpiä opittavia taitoja.

– Nuorella, jolla ei ole vielä hirveästi vastuuta tai tuloja, oman talouden miettiminen voi olla vieras ajatus, silloin elää tässä ja nyt. Sijoittaja-ajattelun kautta omaa talouttaan voi oppia miettimään pitkällä tähtäimellä.

Lisäksi hän nostaa esiin pitkäjänteisyyden: sijoittaminen ei ole hektistä pikavoittojen etsimistä, vaan pitkäjänteistä ja rauhallista toimintaa.

Kurssilla käydään läpi muun muassa sitä, miksi sijoittaminen on pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja mietitään omaa sijoitussuunnitelmaa. Lisäksi opetellaan esimeriksi, mitä ovat rahastot tai miten luetaan tuloslaskelmaa.

– Nuoret katselevat taloutta usein kuluttajan tai työntekijän näkökulmasta, eli miettivät palkkatuloja tai rahankäyttöään, mutta omistajien tai yritysten näkökulma jää vieraaksi. Kurssilla pyritään näkemään näkemään talous yritysten ja omistajien näkökulmasta.