Maailma katsoo pelolla Bosnia-Hertsegovinan ajautumista peruuttamattomaan kierteeseen – tällainen on ”Balkanin ruutitynnyri”, jossa Huuhkajat pelaa
Helsinki/Sarajevo
Balkanin ruutitynnyri huolettaa jälleen Euroopassa. Bosnia-Hertsegovinan 1990-luvun sodan kauhut ovat monilla yhä tuoreessa muistissa, ja viime viikkoina pelot uudesta konfliktista maassa ovat heränneet, kun maa on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin sitten sodan päättymisen.
Bosnian ongelmien taustalla on pitkä historia, mutta akuutin poliittisen kriisin aiheutti Bosnian serbien johtajan Milorad Dodikin ilmoitus aikomuksesta vetää Serbitasavalta pois liittovaltion keskeisistä instituutioista, kuten armeijasta, poliisivoimista ja verohallinnosta.
Serbien johtajan Milorad Dodikin tavoitteena on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakalan mukaan käytännössä Serbitasavallan itsenäistyminen.
– Dodik on ennenkin käyttänyt uhkauksena, että Serbitasavalta erkaantuu Bosnia-Hertsegovinasta. Tämä on ehkä ensimmäinen kerta, kun hän esittää sen näin konkreettisena – sellaisena asiana, joka nyt tapahtuu, eikä vain mahdollisuutena, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala.
Serbitasavalta ei vielä ole ryhtynyt konkreettisiin toimiin liittovaltiosta irtautumiseen, mutta Dodik on vielä äskettäin antanut lausuntoja siitä, että hänen ilmoituksensa toteutuu. Tilanne 3,8 miljoonan asukkaan maassa on joka tapauksessa jännitteinen, kun esimerkiksi Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtaa Bosnia-Hertsegovinan lauantaina MM-karsintaottelussa Zenicassa.
Bosnia-Hertsegovinan poliittisen tilanteen kärjistymistä ei itsessään voi pitää kovin yllättävänä, sillä moni ongelma maassa on perintöä 1990-luvun sodan päättäneestä Daytonin rauhansopimuksesta.
Sotilaita kuvattuna Bosniassa 1993.
– Osa näistä ongelmista, joita nyt käsitellään, on tavallaan rakennettu sisään rauhansopimukseen, Hakala sanoo.
Rauhansopimuksen pääongelma on se, että siinä luotu Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen järjestelmä on rakennettu voimakkaasti etnisten jakolinjojen varaan. Niin kiertävä presidentin paikka, ministeripaikat kuin parlamentin jäsentenkin paikat on jyvitetty tarkasti kolmen etnisen ryhmän kesken: muslimienemmistöisten bosniakkien, serbien sekä kroaattien.
– Silloin se oli tavallaan ainoa keino päästä eteenpäin, että annettiin jokaiselle osapuolelle yhtä paljon valtaa valtion rakentamisessa. Mutta nyt se on johtanut lähinnä siihen, että politiikan teko on jatkunut tosi voimakkaasti etnisten jakojen mukaan, Hakala selvittää.
– Siitä ei ole oikein päästy eteenpäin. Politiikan teosta Bosniassa on tullut pitkälti sitä, että vain nämä tietyt etnisten jakojen mukaan rakentuneet puolueet ovat ajaneet oman ryhmänsä etua. Normaali politiikan teko, mitä tulee vaikka työttömyyden hoitoon ja muihin isoihin kysymyksiin, on jäänyt kakkossijalle.
Daytonin sopimusta ei aikanaan tarkoitettu pysyväksi perustuslaiksi Bosnia ja Hertsegovinalle, mutta sellainen siitä on käytännössä tullut.
– Se ei oikein sovi siihen tehtävään, mitä se nyt palvelee, Hakala sanoo.
Ilmakuva Sarajevosta.
Ongelmistaan huolimatta Daytonin sopimuksen muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, eikä kenelläkään ole ollut siihen suurta halua.
– Ehkä vähän pelätään, että jos se nyt aukaistaan, ajaudutaan taas konfliktiin. Mutta ehkä nyt alkaa näyttää siltä, että oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Rauhansopimuksen perintöä on myös maan jako kahteen poliitiseen entiteettiin: bosniakkien ja kroaattien hallitsemaan Bosnia-Hertsegovinan federaatioon sekä serbienemmistöiseen Serbitasavaltaan. Niillä on hyvin laajat valtuudet paikallisten asioiden hoitamiseen, ja keskushallinto päättää käytännössä vain sellaisista kysymyksistä kuin ulkosuhteista, tulliasioista ja maahanmuuttopolitiikasta.
Serbien johtajan Dodikin tavoitteena on Hakalan mukaan käytännössä Serbitasavallan itsenäistyminen, pelkkä laajempi autonomia ei tunnu hänelle riittävän.
Serbitasavallan irtautuminen taas johtaisi suuriin ongelmiin. Se synnyttäisi valtion, joka jäisi vaille virallista kansainvälistä asemaa, ja joka ei olisi taloudellisestikaan kovin elinkelpoinen. Lisäksi rajojen siirtelyn pelätään horjuttavan vakautta ja rauhaa muuallakin Balkanilla.
Hakalan mukaan on vaikea arvioida, kuinka realistisia pelot konfliktin puhkeamisesta lähiaikoina ovat, mutta tilanne on kiristynyt pahemmaksi kuin kertaakaan sitten 1990-luvun.
Raunioitunut rakennus Sarajevon lentokentän lähellä 1997.
– Kansainvälinen yhteisö ja monet tutkijat ovat olleet tästä tilanteesta huolissaan, koska se helposti eskaloituu ja lähtee sellaiseen kierteeseen, josta on enää vaikea palata entisenkään veroiseen vakaaseen tilaan.
Dodikin ilmoitus herätti kansainväliset toimijat siihen, että Bosnia-Hertsegovinaan olisi syytä kiinnittää huomiota. Hakala huomauttaa, että EU on ollut maan ja koko Balkanin alueen suhteen hyvin passiivinen viime vuosina. Hän toivoo EU:lta voimakkaampaa roolia.
– Luulen että silläkin olisi jo iso merkitys, että joku toimija ikään kuin ottaisi homman haltuun. EU on se, jolta ehkä vähän odotetaan sitä roolia.
Hakalan mielestä EU on tietyllä tavalla unohtanut Balkanin, kun sillä on viimeisen 10 vuoden aikana ollut niin paljon sisäisiä haasteita käsiteltävänä.
– Ajateltiin, että siellähän ne Balkanin maat jotenkin ihan hyvällä tolalla ovat.
Kun ongelmia on sitten aika ajoin noussut esiin, EU:n reaktiot ovat jääneet heikoiksi ja hampaattomiksi.
Yhtenä vaihtoehtona on pidetty EU:n kriisinhallintaoperaation kasvattamista, jotta Bosniassa olisi uskottava vakauttava voima.
EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön toimintaa Bosnia-Hertsegovinassa vaikeuttaa se, että Venäjä on pistämässä kapuloita rattaisiin.
Kun YK:n turvallisuusneuvosto viime viikolla hyväksyi EU:n kriisinhallintaoperaatiolle Bosniassa vuoden jatkon, Venäjä ja Kiina venyttivät konsensuksen löytymistä. Venäjä on vastustanut YK:n korkean edustajan mandaattia maassa, ja pitänyt koko pestiä tarpeettomana.
Nykyistä korkeaa edustajaa, saksalaista Christian Schmidtiä ei kutsuttu esittelemään raporttiaan turvallisuusneuvostoon, eikä korkean edustajan asemaa mainittu turvallisuusneuvoston päätöksessä.
– Siinäkin mielessä koko kansainvälisen yhteisön rooli Bosnian tilanteessa on kyseenalaistettu, Hakala huomauttaa.
Christian Schmidt on varoittanut konfliktin vaarasta Bosniassa.
Juuri Schmidt varoitti hiljattain raportissaan konfliktin vaarasta Bosniassa.
Venäjällä on useita syitä horjuttaa tilannetta Bosniassa, vaikka se onkin julkisesti tukenut Daytonin sopimusta ja Bosnian yhtenäisyyttä. Toisaalta Venäjä on perinteisesti nähty Serbitasavallan tukijana, ja toisaalta Venäjä haluaa, ettei yksikään valtio Balkanilta liittyisi enää EU:hun.
– Tämä tietysti tehokkaasti estää sitä. Balkan on myös vähän nähty tällaisena EU:n pelikenttänä, ja sen vakauden heiluttaminen näyttäytyy EU:n epäonnistumisena, joka voi lisätä Venäjän roolia alueella.
Bosnia-Hertsegovinalla olisi ratkottavana esimerkiksi taloudessa paljon ongelmia, joita lisääntyneet poliittiset jännitteet eivät helpota.
Maan taloustilanne on huono, ja erityisesti nuorisotyöttömyys on korkeaa. Bosnia on kärsinyt jo pidempään aivovuodosta, kun osaavat ja koulutetut ihmiset muuttavat ulkomaille.
– Heidän on käytännössä pakko. Esimerkiksi politiikassa on aika vähän mahdollisuuksia sellaiselle lahjakkaalle ihmiselle, joka ei halua olla korruptoituneessa puoluepolitiikassa mukana, Hakala näkee.
Tämä on yksi perussyy siihen, että uusia voimia politiikan tekoon ei ole löytynyt, vaan politiikka on jumiutunut etnisten ryhmien väliseksi kädenväännöksi.