Maailman öljymarkkinoiden umpisolmu: hinnat ovat taivaissa, mutta lisäöljyn saaminen vaatisi länsimailta sarjan ulkopoliittisia nöyryytyksiä
Raakaöljyn hinta maailmanmarkkinoilla on noussut rajusti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022. Öljyn hinnannousu ei kuitenkaan alkanut silloin, vaan jo kaksi vuotta aikaisemmin.
Maailmanlaajuinen koronapandemia pudotti raakaöljyn kysynnän, ja samalla hinnan historiallisen matalaksi. Keväällä 2020 eräät öljy-yhtiöt jopa maksoivat siitä, että ostajat ottivat vastaan öljyä.
Lue lisää: Raakaöljyn hinta romahti USA:ssa – painui negatiiviseksi ensimmäistä kertaa koskaan
Maaliskuun 2020 pohjanoteerauksen jälkeen öljyn hinta on noussut ripeästi. Pientä tasaantumista alkoi tapahtua viime vuoden lopulla, kun esimerkiksi Pohjanmeren Brent-laadun tynnyrihinta liikkui 75–80 dollarin tasolla.
Venäjän hyökkäys ja sille asetetut pakotteet käynnistivät uuden nousun, ja nyt Brent-laatu maksaa noin 120 dollaria tynnyriltä. Runsaassa kahdessa vuodessa hinta on noussut lähes kuusinkertaiseksi.
Mistä öljypula johtuu?
Venäjä oli viime vuonna Saudi-Arabian ohella maailman suurin öljynviejä. Nyt Venäjän öljykauppaa rajoittavat sekä valtioiden asettamat pakotteet että yritykset, jotka pyrkivät välttämään venäläisöljyä.
Öljy-yhtiöt myös tekivät äkkijarrutuksen tuotannossaan koronan iskiessä. Esimerkiksi öljyntuottajamaiden järjestö Opec pudotti tuotantomääräänsä lähes kolmannekselle, kertoo Forbes-lehti.
Uutta tuotantoa on vaikea käynnistää, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
– Öljyn tarjonta ei jousta kovin ketterästi. Tarjonnan säätäminen merkittävässä määrin on hidasta ja hankalaa.
Tuotantokiintiöiden muuttaminen vaatii neuvotteluita. Korkea öljyn hinta on näille maille valtava tulonlähde, joten hinnan pudottaminen tuotantoa lisäämällä ei välttämättä ole houkutteleva ajatus.
Opecin kiintiöt sallivat huhtikuussa kaikkiaan noin 33,5 miljoonan tynnyrin raakaöljytuotannon päivässä. Tästä Venäjän osuus oli yli yhdeksän miljoonaa. Venäjä ei ole Opecin virallinen jäsen, mutta se on toiminut järjestön sääntöjen mukaan. Opecissa on nyt halua lopettaa yhteistyö Venäjän kanssa.
Venäjän osuus maailman öljymarkkinoista on ollut huomattava, sillä koko maailman öljyntuotanto, Opeciin kuulumattomat maat mukaanlukien, on noin 90 miljoonaa barrelia päivässä.
Joka tapauksessa Opec on antanut periksi vaatimuksille lisätuotannosta ja se nosti maanantaina tuotantokiintiötään 650 000 barrelilla. Yhdysvallat on jo aiemmin vapauttanut öljyä varmuusvarastoistaan. Näillä toimilla ei ole ollut suurta vaikutusta öljyn hintaan.
Saudi-Arabia ja Iran
Riku Huttunen arvioi, että suurista öljyntuottajista vain Saudi-Arabialla olisi kyky lisätä tuotantoaan melko nopeasti.
Saudi-Arabian, ja samalla koko maailman suurin öljy-yhtiö Aramco on itse ilmoittanut, että se tuottaa tällä hetkellä 12 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Jos tuotantoa halutaan lisätä kestävällä tavalla miljoonalla barrelilla, edellyttäisi se miljardien dollarien investoinnit.
Iran on kuulunut maailman suurimpien öljymaiden joukkoon. Sen väitetyn ydinohjelman takia asetetut pakotteet kuitenkin estävät Iranin öljynviennin lähes tyystin.
Iranin suhteet muuhun maailmaan paranivat sen jälkeen, kun se solmi sopimuksen ydinlaitostensa tarkastuksista vuonna 2016. Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump kuitenkin irrotti maansa sopimuksesta ja asetti Iranille uudet pakotteet, jotka tehokkaasti estävät Iranin öljynviennin.
Uusi presidentti Joe Biden on pyrkinyt sopimaan ydinkiistan uudelleen, mutta neuvottelut etenevät hitaasti. Mitään läpimurtoa ei ole näköpiirissä.
Jotta öljy taas virtaisi Iranista, pitäisi esimerkiksi sen pelätty Vallankumouskaarti poistaa terroristijärjestöjen listalta. Tämä olisi lottovoitto Bidenin poliittisille vastustajille republikaaneille, jotka valmistautuvat kongressin välivaaleihin syksyllä, arvioi The New York Times -lehti.
Lisäksi on muistettava, että Saudi-Arabia on Iranin verivihollinen. Saudit vastustavat ehdottomasti Iranille tehtäviä myönnytyksiä.
Alkaako Venezuela tuoda öljyään Eurooppaan?
Venezuelan kovaotteinen sosialistihallitus on ajanut maan taloudelliseen kaaokseen. Maassa rehottaa korruptio, huono hallinto ja ihmisoikeusrikokset. Sekä EU että Yhdysvallat ovat asettaneet maalle pakotteita.
Venezuelalla arvioidaan olevan maailman suurimmat öljyvarat. Maan öljyntuotanto on kärsinyt pakotteista ja puutteellisesta huollosta, mutta mikäli pakotteita höllennettäisiin, öljyä olisi saatavilla.
Uutistoimisto Reuters kertoi eilen maanantaina nimettömiin lähteisiinsä viitaten, että italialainen öljy-yhtiö Eni ja espanjalainen Repsol ovat saaneet Yhdysvalloilta luvan tuoda venezuelalaista öljyä Eurooppaan. Kuljetukset voisivat alkaa jo heinäkuussa.
Reutersin mukaan Bidenin hallinnon käymien neuvottelujen myötä kymmenen poliittista vankia on vapautettu Venezuelan vankiloista. Hallinto on myös antanut lupauksen jatkaa neuvotteluja vaaleista opposition kanssa.
Venezuela on aiemmin vienyt öljyä Kiinaan. Nyt näitä rahteja käännettäisiin Eurooppaan.
Venezuela ei saisi öljynmyynnistään rahaa, vaan maksuna maan ulkomaanvelkaa vähennettäisiin, kertoo Reuters.
Miten käy öljyn hinnalle?
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen ei usko, että öljyn hinta alenisi nopeasti.
– Jos Ukrainan sota ja sitä myötä pakotteet jatkuvat, en näe suuria mahdollisuuksia hinnan laskulle.
Öljyn hinnanmuodostusta tutkiva Citi Research painottaa Iranin pakotteiden loppumisen merkitystä.
Citi on korottanut selvästi loppuvuoden hinta-arvioitaan. Korotuksesta huolimatta pankin tutkijat arvelevat, että Brent-öljyn hinta laskisi nykyiseltä yli sadan dollarin tasolta 85:een dollariin.
Öljyn hinnanmuodostukseen vaikuttaa tarjonnan lisäksi myös kysyntä. Koronapandemian tuoma kysynnän pudotus alkaa olla ohi.
Opecin tekninen komitea nosti kuun vaihteessa tämän vuoden öljyn kysyntäarviota viime vuodesta 3,4 miljoonalla barrelilla päivässä, kertoo Oilprice-julkaisu.
Korkea hinta tietysti kannustaa kuluttajia ja yrityksiä vähentämään kulutustaan ja korvaamaan öljyä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Tämä sopii esimerkiksi EU:lle, joka ilmastopolitiikassaan tukee fossiilisten polttoaineiden käytön lakkauttamista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 8.6. kello 23 asti.
Lue myös:
Venäläisöljyn tuonti EU:hun vähenee merkittävästi – viisi kysymystä ja vastausta öljyntuonnista