Banner Before Header

Macronin voitto vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia liittyä Natoon nopeasti, arvioi asiantuntija – tällaista politiikkaa Ranskan presidentti ajaisi jatkokaudellaan

Ranskan presidentinvaalit huipentuvat sunnuntaina toiseen kierrokseen. Vastakkain ovat istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeiston Marine Le Pen.

Kisasta on tulossa tiukka, mutta 44-vuotias Macron lähtee toiselle kierrokselle ennakkosuosikkina. Kannatuskyselyiden mukaan hänellä on noin kymmenen prosenttiyksikön kaula Le Peniin.

Macron on johtajana karismaattinen, kansainvälinen ja uudistusmielinen, mutta kotimaassaan häntä pidetään myös elitistinä, etäisenä ja Pariisi-keskeisenä. Hän on saanut liikanimen ”rikkaiden presidentti”.

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä hänen uudelleenvalintansa tarkoittaisi ennen kaikkea EU:lle, Natolle ja Suomelle.

EU:n Venäjä-pakotelinjaan tulisi jatkuvuutta

EU-myönteinen Macron on sanonut, että sunnuntain vaalit ovat äänestys joko Euroopan puolesta tai sitä vastaan.

Macron on tunnettu aktiivisesta otteestaan EU:ssa.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo, että Macronin loppukaudella on näkynyt eurooppalaisen omavaraisuuden korostaminen.

– Macronin vahvaan EU-myönteisyyteen on alkanut sisältyä parin viimeisen vuoden aikana yhä vahvemmin sävyjä, että Euroopan pitäisi puolustaa vahvemmin myös omia intressejään maailmantaloudessa: omaa teollisuuspolitiikkaa ja eurooppalaista tuotantoa laajemminkin.

Ranska on myös vaatinut uudistuksia EU:n talouspolitiikkaan ja puolustusyhteistyön tiivistämistä.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin-toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen korostaa Macronin EU-tavoitteissa erilaisten riippuvuuksien katkaisua.

Soro-Pesonen arvioi, että Macronilla on kunnianhimoa jäädä historiankirjoihin suurena uudistajana tai suunnannäyttäjänä.

– Hän haluaa nostaa Euroopan myös geopoliittiseksi voimatekijäksi USA:n ja Kiinan rinnalle.

EU:n Venäjä-pakotelinjaan Macronin valinta toisi niin ikään jatkuvuutta.

– Näyttää siltä, että Ranska vaatii yhä aktiivisempaa pakotelinjaa. Ranska on sikäli paremmassa tilanteessa kuin esimerkiksi Saksa ja Italia, että sillä on hyvin vahva oma ydinvoimatuotanto eikä se ole samalla tavoin riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista, Miettinen huomauttaa.

Soro-Pesosen mukaan Macronin valinta jatkaisi myös EU:n rivien yhtenäistymistä, kuten on käynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lue juttu myös Le Penin EU-politiikasta:

Marine Le Pen pyristelisi Ranskan presidenttinä irti ”Brysselin pakkopaidasta” ja vastustaisi kaasupakotteita Venäjälle

Macron kuvaili Natoa ”aivokuolleeksi”, mutta kritiikki on vaimentunut

Macron kohahdutti vuonna 2019, kun hän kuvaili lehtihaastattelussa Naton olevan ”aivokuollut”. Hän moitti esimerkiksi sitä, että Yhdysvaltojen ja muiden jäsenmaiden väliltä puuttuu koordinaatio.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Macronin Nato-kritiikki on vaimentunut.

Macron on sanonut, että hyökkäys antoi Natolle ”sähköiskun”, joka selventää puolustusliiton strategista roolia.

Miettinen arvioi Macronilla olevan realistinen tilannekuva: nykyisessä sotatilanteessa Naton rooli eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä nähdään tärkeäksi.

Macron kuitenkin katsoo, että Euroopan pitäisi ottaa vahvemmin vastuu omasta puolustuksestaan.

– Tällä alueella on otettu paljon askeleita Macronin kaudella. On luotu esimerkiksi niin sanottu Euroopan rauhanrahasto, jota hyödynnettiin Ukrainan kriisin ensimmäisessä vaiheessa. Sen kautta tarjottiin Ukrainalle yhteistä aseapua, Miettinen huomauttaa.

Marine Le Penin ja Emmanuel Macronin vaalijulisteet on revitty.
Ranskan presidentinvaaleista on tulossa jännittävät, sillä kisasta ennakoidaan tiukempaa kuin viisi vuotta sitten.Juha Nurminen / Yle

Jos Le Pen valittaisiin presidentiksi, on spekuloitu, vaikeutuisiko Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen läpimeno.

Macronin kanssa tätä ongelmaa tuskin olisi.

– Macronin valinta varmasti vain vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia liittyä Natoon nopealla aikataululla. Ylipäänsä se parantaisi kokonaisturvallisuusympäristöä, koska se ei aiheuttaisi siihen muutoksia vaan päinvastoin nykyinen linja syvenisi, EK:n Soro-Pesonen sanoo.

Suomea ja Ranskaa yhdistää EU ja ydinvoima

Ranskan presidentinvaalien vaikutukset Suomeen näkyvät ennen kaikkea EU:n kautta.

– Suomelle on ensisijaisen tärkeää, että Euroopan unioni ja talous pysyy vahvana. Se on parasta puolustusta ja turvaa tässä maailmantilanteessa, Soro-Pesonen katsoo.

Suomen kannalta Macronin valinta edustaisi jatkuvuutta sille, mitä EU on viime vuosina tehnyt, sanoo Miettinen.

EU on pyrkinyt viime vuosina esimerkiksi tiivistämään omaa puolustusyhteistyötään, rakentamaan yhteistä tilannekuvaa sekä tiivistämään rivejään, koordinoimaan yhteistä pakotepolitiikkaa ja tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

– Ottaen huomioon Ranskan alati vahvistuvan aseman EU:ssa, varmasti myös Suomen kahdenkeskiset suhteet Ranskaan jatkuvasti vahvistuvat, Soro-Pesonen sanoo.

Suomea ja Ranskaa yhdistää myös esimerkiksi ydinvoima, josta kumpikaan maa ei ole luopunut. Macron haluaa Ranskaan lisää ydinreaktoreita.

– Nyt kun pyritään eroon Venäjän fossiilisesta energiasta, ydinvoiman merkitys kasvaa. EU:n energiapaletissa se on varmasti aihe, jossa Suomi ja Ranska löytävät yhteisen sävelen, Soro-Pesonen arvioi.

Macron joutunee tarjoamaan kädenojennuksia hintojen noususta kärsiville kansalaisille

Macron valittiin viisi vuotta sitten presidentiksi uudistusmielisellä ohjelmalla, jossa Ranskan julkista sektoria pyrittiin sopeuttamaan erilaisilla leikkauksilla.

Tästä linjasta Macron ei ole täysin luopunut, sanoo Miettinen.

– Sen rinnalle on kuitenkin tullut enemmän Ranskan oman teollisuuden etua ja investointipolitiikkaa korostavia näkemyksiä. Enemmän sopeuttamisesta investointiin on se linja, jota Macron on nyt sisäpolitiikassa pyrkinyt edistämään.

Emmanuel Macron poseeraa nyrkkeilyhanskat kädessään.
Macron puki nyrkkeilyhanskat kampanjatilaisuudessaan Saint-Denis’ssä Pariisin esikaupunkialueella 21. huhtikuuta 2022. Hän tapasi siellä paikallisen nyrkkeilijän.Francois Mori / AFP

Yksi Macronin yrittämistä keskeisistä uudistuksista on nostaa eläkeikä nykyisestä 62 vuodesta 65:een.

– Ranskan taloudella on mennyt hyvin, mikä on Macronille selkeä etu tässä tilanteessa. Hänellä on kuitenkin isot talousuudistukset selkeästi kesken ja varmasti hän tarvitsee niihin vielä lisää aikaa, Soro-Pesonen arvioi.

Hintojen nousu kurittaa myös Ranskaa. Keskeisin vaaliteema on nimenomaan kansalaisten ostovoima.

Miettinen huomauttaa Macronin viestin olleen, että inflaatio on luonteeltaan väliaikaista ja taustalla ovat globaalien tuotantoketjujen häiriöt.

Macron on ehdottanut avuksi muun muassa pienimpien eläkkeiden nostoa, ruokashekkejä kaikista köyhimmille ja väliaikaisen hintakaton jatkamista sähkölle ja kaasulle.

Miettisen mukaan sisäpoliittisesti kiinnostavampaa on kuitenkin se, mitä Ranskassa tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana poliittisessa kentässä.

Vanhat valtapuolueet kuten sosialistipuolue ja tasavaltalaiset kärsivät tuntuvan vaalitappion ensimmäisellä kierroksella.

Lisäksi nuorten äänestäjien keskuudessa on vahva jakolinja vasemmiston ja oikeiston välillä.

– Tällä voi olla vaikutusta Ranskan poliittiseen kenttään ja kysymyksiin, joihin ranskalaiset vaativat poliittisilta johtajilta vastauksia, Miettinen sanoo.

* Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 24. huhtikuuta 2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Eurooppa-kirje: Muhiiko Ranskan vaaleissa jymy-yllätys – ja miksi Saksa jarruttaa Venäjän vastaisia energiapakotteita?

Emmanuel Macronia vastaan kapinoineet keltaliivit uupuivat, mutta mielenosoittajien tyytymättömyys jäi kytemään

Analyysi: Macron haastoi Le Peniä onnistuneesti, mutta sortui vaaliväittelyssä paikoin ylimielisyyteen

”Ilmastoepäilijä” kohtasi ”ilmastotekopyhän” – Ranskan presidenttiehdokkaat olivat odotetusti eri mieltä kaikesta

Source Link yle.fi