Etlan Aki Kangasharju varoittaa liian suurten palkankorotusten lisäävän työttömyyttä. Hiilamo ja Kangasharju väittelivät palkankorotusten sopivasta tasosta Ylen A-Talkissa.
Sähkö, ruoka ja lainojen korot kallistuivat Suomessa viime vuonna huimiin lukemiin. Yli yhdeksään prosenttiin kivunnut kuukausi-inflaatio on nähty edellisen kerran 1980-luvulla.
Hintojen nousu on ajanut kuluttajien talouksia ahdinkoon. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo uskoo, että sosiaaliturvan varassa elävät ovat paremmassa asemassa, kuin pienituloiset työssäkäyvät.
– Meillä on ollut Suomessa tärkeä periaate, että omalla palkalla tullaan toimeen. Varsinkin pienituloisilla ihmisillä tilanne on todella vaikea.
Sosiaalietuuksiin on asetettu inflaation myötä korotuksia, mutta sama kehitys ei ole näkynyt työssäkäyvien palkoissa.
– Puhutaan sadoista tuhansista (pienituloisista) ihmisistä. Perspektiivi on se, että meille tulee työssäkäyviä köyhiä.
Hiilamo ehdottaa ratkaisuksi lyhytaikaisia korotuksia palkkoihin. Hän ennustaa korotusten nousevan 4–5 prosenttiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustepäällikkö Meri Obstbaum olivat palkkojen korottamisen suhteen Hiilamoa maltimmisemmalla linjalla.
– On ymmärrettävää, että pyrkimystä aiempaa suuriin palkankorotuksiin on. Toisaalta on pidettävä mielessä kilpailukykynäkökulma: jos palkat nousevat kovasti, yritysten kannattavuus heikkenee, Obstbaum kommentoi.
– Jos palkat nousevat liikaa, niin se työttömyys nousee paljon voimakkaammin siinä tilanteessa, toteaa Kangasharju.
Katso A-Talkin koko lähetys Yle Areenasta. Voit keskustella aiheesta 20.1. kello 23 asti.