Tekoälyllä on nimestään huolimatta vain vähän – jos lainkaan – tekemistä älyn kanssa.
Ihmismieli kasvaa ymmärtämään sanojen merkitykset. Kone laskee todennäköisyyksiä.
Marraskuussa 2022 julkaistu Chat GPT-sovellus on opetellut, mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä. Nämä yhdistelmät perustuvat niin suuriin tekstimassoihin, että ohjelman tuottama teksti näyttää useimmiten ihan älykkäältä.
Huikea suoritus sinänsä. Eikä vähiten sen takia, että Chat GPT (siirryt toiseen palveluun) on vapaasti käytettävissä. Ohjelman on kehittänyt amerikkalainen Open AI -yhtiö, johon Microsoft on sijoittanut suuria rahasummia. Ja rahaa palaa nopeasti: arvioidaan, että Chat GPT:n ylläpito maksaa 100 000 dollaria päivässä (siirryt toiseen palveluun).
Kaikkea tekniikkaa voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Chat GPT:n aukaisema polku vie ihmiskuntaa nyt hyvin nopeasti kohti helppokäyttöisempää tietotekniikkaa, mutta lopullisia hyötyjä tai haittoja voidaan vasta arvailla.
Turingin testissä tunnustus, mutkallisemmissa kysymyksissä puutaheinää
Tietotekniikan suuriin kuulunut brittitiedemies Alan Turing määritteli jo vuonna 1950, kuinka koneen kyky ajatteluun voidana testata. Jos ihminen ei erota, keskusteleeko hän ihmisen vai koneen kanssa, voidaan konetta sanoa älykkääksi.
Chat GPT luistelee tästä testistä toteamalla heti alkuun, että hän – vai se? – on tietokoneohjelma.
Tämä selvä. Moni on silti jututtanut Chat GPT:tä ketunhäntä kainalossa. Yhden selvän tekstinluonnin ja tietämyksen eron keksi Facebook-käyttäjä, joka kysyi, miten Tampereen sataman kehittäminen vaikuttaisi Suomen vientiteollisuuteen.
Chat GPT arvelee, että ”…kun Tampereen satamaa kehitetään, sen saavutettavuus parantuu merkittävästi. Sataman infrastruktuurin kehittäminen mahdollistaa suurempien alusten ja konttilaivojen käytön, mikä puolestaan mahdollistaa Suomen vientituotteiden tehokkaamman kuljetuksen ja vientimäärien kasvun.”
Chat GPT taisi lintsata maantiedon tunneilta.
Vanhaa tietoja, vääriä vastauksia, keksittyjä linkkejä
Ihmisvertauksena: ohjelma hallusinoi, kun ei tiedä.
Tekoälyyn pätee siis samat lait kuin muihinkin tietokoneohjelmiin, roskaa sisään, roskaa ulos.
Chat GPT:n prosessoimat tekstit, joiden perusteella se näyttäisi ajattelevan, ovat nykypäivän kiihkeässä rytmissä monesti jo vanhentuneita, joten faktat ovat paikka paikoin vanhoja ja vääriä.
Meneillään on laaja koe, jossa ohjelmistojätti Microsoft on naittanut hakukoneensa Bingin yhteen tekstinluontiin kykenevän Chat GPT:n kanssa. Tulokset ovat merkillisiä.
Tekoälyllä maustettu Bing on ryhtynyt kiistelemään ihmisten kanssa, jotka huomaavat vastauksissa virheitä. Bing on ilmeisesti jopa keksinyt itse linkkejä, joita ei ole olemassakaan. (siirryt toiseen palveluun)
Melkoisen savolaista touhua; vastuu siirtyy kuulijalle eli käyttäjälle.
Sadan miljardin dollarin asiavirhe
Alkuvaiheen sählinkiä on tasoiteltu. Keskustelua Äly-Bingin kanssa on rajoitettu viiteen kysymykseen, jottei sovellus alkaisi kiukutella tai sekoilla.
Mutta masiinaa säädetään, ja selväkielistä tekstiä tuottava haku on luvassa uuden Windows 11:n työkalupalkkiin. (siirryt toiseen palveluun)
Kilpailu on kiihkeää. Ja kiire näkyy.
Helmikuun alussa hakukoneiden valtias Google otti turpiinsa kunnolla. Sen emoyhtiön Alphabetin osake halpeni hetkessä seitsemän prosenttia, kun Googlen jutteleva hakuversio Bard lipsautti väärää tietoa mainokseensa (siirryt toiseen palveluun). Yhtiön markkina-arvosta hävisi noin sata miljardia dollaria.
Bardin mukaan vasta joulukuussa 2021 avaruuteen lähetetty James Webb -teleskooppi otti ensimmäiset kuvat aurinkokunnan ulkopuolella olevista niin sanotuista eksoplaneetoista. Nasa oikaisi, että Euroopan eteläinen observatorio otti eksoplaneettakuvia jo vuonna 2004.
Tekoälyn läpimurto on aina ollut lähellä
Kielimalleja parannellaan jatkuvasti. Edistys on yllättänyt asiantuntijankin.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on tutkinut ryhmänsä kanssa tekoälyn luovuutta jo vuosia. Hän on muun muassa kehittänyt runoja kirjoittavia tietokoneohjelmia.
Parhaillaan hän johtaa Discovery-tutkimusryhmää, joka yrittää kehittää ympäristöstään ja itsestään tietoisia järjestelmiä.
Tekoälyn läpimurtoa on odotettu 1950-luvulta lähtien aina viiden-kymmenen vuoden kuluessa.
– Ehkä läpimurto on nytkin tosi lähellä. Vaikea sanoa, mikä tulee muuttumaan. Varmaan monet ohjelmat muuttuvat helppokäyttöisemmiksi, joustavammiksi. Kommunikaatio kielen avulla tulee helpommaksi, Hannu Toivonen muotoilee.
Apuväline, vaan ei ajattelija
Aihepiirit, joista on paljon aineistoa, sujuvat kielimalleilta jo niin hyvin, että opettajien on vaikea erottaa koneen suoltamaa tekstiä opiskelijan omasta ajattelusta. Huijaukset sattuvat tietysti opiskelijan omaan nilkkaan, jos siis aikoo sivistyä.
Tekoälystä voi kuitenkin olla myös hyötyä opetuksessa. Professori Toivonen käyttäisi kielimalleja näkökulmien etsimiseen, muttei valmiin tekstin luomiseen.
– Opiskelijana tai tutkijana minun täytyisi kumminkin tarkistaa, ovatko faktat oikein ja muokata teksti. Se työ voi olla paljon suurempi, kuin että alun perin itse kirjoittaisin tekstin.
Katso Puoli seiskan juttu Chat GPT:stä tästä: