Mitä tapahtui Ruotsin Nato-jäsenyydelle? Kesällä kaikki näytti jo ratkenneen, mutta Turkin jarrutus jatkuu
Puolustusliitto Natoon pyrkivälle Ruotsille lähiviikot ovat jännittäviä.
Turkin parlamentti palaa istuntotauolta lokakuun alussa ja silloin nähdään, onko Turkin yksinvaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan valmis viemään Nato-jäsenyyden ratifioinnin loppuun.
Naton heinäkuussa järjestämän Vilnan huippukokouksen aattona Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ehti jo ilmoittaa tyytyväisen oloisena, että Turkin presidentti vie Ruotsin Nato-jäsenyyden parlamentin hyväksyttäväksi mahdollisimman nopeasti. Mutta niin ei käynyt.
Hävittäjäkaupat ratkaisevia
Mitä oikein tapahtui Ruotsin Nato-jäsenyydelle?
– Presidentti Erdoğan haluaa nyt saada ratkaisun Turkin havittelemista F-16-hävittäjistä, joiden myynti on juuttunut Yhdysvaltain kongressiin, sanoo ruotsalainen Turkki-asiantuntija Paul Levin videohaastattelussa Tukholmasta.
Levin johtaa Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituuttia. Hänen vaikutelmansa on, että hävittäjäkaupoista on saatu aikaan sopu.
Tiistaina presidentti Erdoğan sanoi, että Turkin parlamentti pitää kyllä kiinni omista lupauksistaan, jos Yhdysvallat pitää kiinni sitoumuksistaan.
Tämä on tulkittavissa niin, että Turkki ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden, kunhan Yhdysvallat myy sille hävittäjät.
Aiemmin Turkin presidentti on kiistänyt hävittäjäkauppojen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden yhteyden.
Erdoğan on myös mielissään Yhdysvaltain kongressin Turkki-kauppojen keskeisen jarrumiehen senaattori Bob Menendezin ongelmista. Hän on keskellä korruptiotutkintaa ja se voi myös tasata tietä asekaupoille.
Mutta ei ihan vielä.
– Ongelmana on, että Turkin ja Yhdysvaltain välillä vallitsee luottamuspula. On esiintynyt erimielisyyttä, missä järjestyksessä asiat hoidetaan. Ratifioiko Turkki ensin, vai päättääkö Yhdysvallat hävittäjistä ensin, Paul Levin kertoo.
Hävittäjäkaupat ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta matkaan voi vielä tulla muita mutkia.
Turkissa parlamentti tottelee – tavallisesti
Erdoğan on viime aikoina puheissaan piiloutunut Turkin parlamentin taakse. Parlamentti ratifioi jäsenyyden, mutta Turkissa ei juuri ole esimerkkejä siitä, että parlamentti ei kunnioittaisi Erdoğanin tahtoa.
– Uskon, että Erdoğan kyllä saa oman puolueensa ja liittolaisensa mukaansa, jos hän haluaa hoitaa ratifioinnin, Paul Levin sanoo.
Levinin mukaan Turkin keväällä valittu parlamentti on sinänsä kaikkien aikojen kansallismielisin ja islamistisin.
Se voisi aiheuttaa uusia ongelmia, jos Ruotsissa nähtäisiin huomiota herättäviä Koraanin polttamisia tai isoja mielenosoituksia, joissa heiluteltaisiin Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lippuja.
Ruotsin ahkerin Koraanin polttaja, Salwan Momika, on ainakin tilapäisesti kadonnut näyttämöltä. Momika on julkisuudessa sanonut ”muuttavansa strategiaansa”.
Viesti Turkista on, että ongelmia vielä on
Vaikka Tukholmasta voi kuulla toiveikkuutta, on Ruotsin Nato-ratifioinnin aikataulu edelleen auki, arvioi turkkilaisen Edam-ajatuspajan johtaja Sinan Ülgen. Hänen mukaansa F-16-hävittäjäkauppa ei yksin riitä ratkaisuksi Turkille.
– Heinäkuun Nato-huippukokouksessa näytti tosiaan siltä, että Ruotsin Nato-jäsenyydestä on yhteisymmärrys. Sitten Erdoğanin lausunnoista kävi ilmi, että ratkaisemattomia asioita on vieläkin, Ülgen sanoo puhelimitse Ylelle.
Haastattelu on tehty ennen Erdoğanin uusinta lausuntoa F-16-hävittäjistä.
Ülgen kertoo, että Turkin mielestä Ruotsilla on edelleen kotiläksyjä tekemättä terrorismin vastaisessa työssä. Ja vaikka Koraanin suojeleminen ei ole Nato-jäsenyyden ehto, siitä on tullut kriteeri presidentti Erdoğanin puheissa.
Turkki on muun muassa vaatinut Ruotsilta toimintasuunnitelmaa terrorismia vastaan. Siinä Ruotsin pitäisi kertoa, mitä se aikoo tehdä terrorismin torjumiseksi myös jäsenyyden toteuduttua. Turkki haluaa nähdä Ruotsin kortit, ennen kuin se ratifioi Nato-jäsenyyden.
“Ruotsissa ollaan hiukan väsyneitä”
Paul Levin, kertoo, että Ruotsi ja Turkki ovat ilmeisesti erimielisiä siitä, pitääkö terrorismin vastainen suunnitelma olla valmis jo ennen ratifiointia vai ei.
– Ruotsissa ollaan hiukan väsyneitä prosessin yksipuolisuuteen. Luulen, että jos hävittäjäkaupoissa edistytään Yhdysvaltain kanssa, Turkki voi todennäköisesti odottaa tämän suunnitelman kanssa.
Sinan Ülgenin mielestä Ruotsi ei kuitenkaan pääse eroon mielenosoittajista, jotka haluavat pitää esillä Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lippuja.
– PKK:n tukijoiden mielenosoitusten sietäminen Ruotsissa häiritsee Turkkia. Turkin oletus on edelleen, että Ruotsi ottaa tiukemman linjan.
Mielenosoitusten rajoittaminen on poliittisesti hyvin vaikeaa Ruotsin hallitukselle, erityisesti jos se nähtäisiin taipumisena Turkin vaatimuksiin.
Unkari ähkyy ja puhkuu, mutta taipunee
Sitten on vielä Unkari.
Unkarin johto loukkaantunut itseensä kohdistuvasta demokratiakritiikistä. Unkarissa kaivettiin esimerkiksi äskettäin esille Ruotsissa vuonna 2019 julkaistu kouluille tarkoitettu video, jossa arvostellaan Unkarin kehitystä.
Katso Unkaria ärsyttänyt video tästä
Toisin kuin Turkilla Unkarilla ei näytä olevan selkeitä vaatimuksia, vaan se on yleisesti tyytymätön.
Turkkilaisasiantuntija uskoo, että Unkari tuskin muodostaa mitään isompaa ongelmaa, kunhan Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden.
– Turkki ja Unkari pitävät yhteyttä ja koordinoivat. Mikäli Turkki ratifioi, Unkari tekee samoin. Se ei ole erillinen ongelma tässä tilanteessa, Sinan Ülgen arvioi.
Ylen lähteiden mukaan Suomi lähtee siitä, että Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden lokakuussa. Muut Nato-maat myös muistuttelevat Turkkia jatkuvasti. Suomalaisten diplomaatti- ja hallituslähteiden mukaan ei ole mitään, mitä Ruotsi voisi tehdä edistääkseen Natoon pääsyä. Ratkaisu on kiinni ainoastaan Turkista.
Tukholmassa Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin on varovaisen optimistinen.
– Jos uskallan arvata, sanoisin, että ratifiointi tulee lokakuussa. En tosin olisi valmis panemaan rahojani likoon, jos pitäisi lyödä vetoa, sanoo Levin.