Hallitus haluaa lisätä poliisien määrää 7 500:sta 8 000:een vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 mennessä. Määrää pyritään nostamaan lisäämällä poliisikoulutuksen aloituspaikkoja sadalla jo ensi vuonna.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu aikomus selvittää ja siirtää poliiseilta pois sellaiset tehtävät, joihin ei välttämättä poliisia tarvita. Selvitys on kesken.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei vielä täsmennä, mistä kaikista tehtävistä poliisit voitaisiin vapauttaa esimerkiksi kenttäpartioihin.
– Tässä kohtaa on puhuttu esimerkiksi päihtyneiden kuljettamisesta ja säilyttämisestä. Mutta varmasti muutakin sieltä löytyy. Tähän viiteensataan voidaan ottaa lukuun myös muita asiantuntijoita, jotka ovat vaikkapa it-asiantuntijoita tai juristikoulutuksen saaneita.
Mistä löytyy riittävän hyviä hakijoita?
Tällä hetkellä Tampereen Hervannassa toimivassa Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk) on 400 aloituspaikkaa vuodessa. Jo ensi vuodelle määrä nousee viiteensataan. Ongelma on, että nykyisetkin aloituspaikat on saatu täyteen vain yhtenä vuonna viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Elokuussa opinnot Hervannassa aloittanut poliisiopiskelija Ella Byman kannattaa ajatusta poliisien määrän lisäämisestä mutta epäilee, onko se mahdollista hallituksen asettamassa määräajassa.
– Meillä on nyt aloittanut isoin kurssi muutamaan vuoteen. Silti aloituspaikat eivät täyttyneet. Vähän kyllä jännittää se, mistä me saamme ne poliisit sinne kentälle, kun kouluunkaan ei tule tarpeeksi ihmisiä, Byman sanoo.
Hervannassa voivat tulla myös seinät vastaan, kun opiskelijamäärä kasvaa. Ruuhkaa saattaa syntyä etenkin urheilutiloihin ja ruokalaan. Ampumaradalla päivää voidaan joutua jatkamaan iltaan, jotta kaikki saavat tarvittavan asekoulutuksen.
– Viime aikoina on alkanut vajaita kursseja eikä nytkään tahdo löytyä opiskelutiloja. Voi olla että tiukkaa tekee, Polamkin opiskelijakunnan juuri valittu uusi puheenjohtaja Meenu Tarna pohtii.
Moni putoaa heti kuntotestissä
Viime vuosina Polamkiin hakijoita on ollut tasaisesti noin 5 000 eli enemmän kuin kymmenen yhtä aloituspaikkaa kohden. Silti kurssit jäävät vajaiksi.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja Tarna arvioi, että tilanteeseen vaikuttaa todennäköisesti ennemmin hakijoiden henkinen kuin fyysinen kunto.
– Yleisestikin näkyy se, että nuorilla tuntuu olevan aiempaa enemmän mielenterveydellisiä ongelmia.
Parhaillaan on meneillään selvitys, mitä kaikkea poliisien peruskoulutuksessa on tarpeen uudistaa. Niin Suomen hallituksen kuin Polamkin mielestä pääsyvaatimuksista ei saa tinkiä.
Reilun vuoden Polamkissa opiskellut Riku Salmivuori on samoilla linjoilla.
– Ainoa, mitä henkilökohtaisesti toivoisin on se, että ovat kriteerit olleet korkealla, ne myös pidettäisiin sopivan tiukkoina.
Tänä keväänä pääsyvaatimuksia muutettiin hieman. Nyt sisään on mahdollista päästä, vaikka kaikki fyysiset testit eivät menisikään nappiin. Tavoite on saada koulutukseen lisää väkeä.
Kevään tulos jäi laihaksi. Polamkin opintoasiain päällikkö Jyrki Haapalan mukaan vajaa kymmenen henkilöä pääsi tällä uudella tulkinnalla jatkoon haun seuraavaan vaiheeseen.
– Heistä muistaakseni viisi tai kuusi tuli lopullisesti valittua. Puhutaan siis vain muutamista henkilöistä ainakin näin ensimmäisellä kerralla. Jatkossa se antaa meille mahdollisuuden kenties enempään.
Poliisiammattikorkeakoulun valintaperusteita arvioidaan jatkuvasti.
– Ovatko ne vielä tätä maailmaa? Emme voi mitata hakijoita samalla mittarilla, millä mittasimme 20 vuotta sitten, Haapala pohtii.
Koulutusta punnitaan myös sen valossa, tullaanko poliisin tehtäviä siirtämään muille.
– Työpöydällä on muun muassa se, tarvitseeko tässä oppilaitoksessa kaikkien valmistua yleispoliisiksi vai voisiko meillä olla sellainen linja, josta valmistuu niin sanottuja asiantuntijoita vähemmillä poliisivaltuuksilla, opintoasiain päällikkö Jyrki Haapala sanoo.
Nykyisen valintaprosessin onnistumisesta kertoo se, että viime vuosina 97–98 prosenttia aloittaneista suorittaa opinnot loppuun.
– Meitä aloitti nyt elokuussa todella motivoitunut porukka. Kaikki ovat messissä alusta alkaen, opiskelijakunnan puheenjohtaja Meenu Tarna kertoo.
Ensi vuoden kurssit on saatava täyteen
Poliisiammattikorkeakoulu on nyt tiukan paikan edessä. Jotta hallituksen tavoite lisätä poliisitehtävissä toimivien määrää peräti viidelläsadalla toteutuu, oppilaitoksen pitää onnistua täydellisesti etsiessään opiskelijoita ensi vuonna alkaville kursseille.
Polamkin rehtori Marko Laitinen on luottavainen, että Polamkin henkilökunta venyy täyttämään hallituksen tavoitteet.
– Olemme luottavaisia, on se mahdollista. Keskeisintä on meidän opiskelijarekrytoinnin tehostaminen entisestään.
Poliisin opinnot kestävät noin kolme vuotta. Laitisen mukaan syksyyn 2026 saakka on nähtävissä, että ammattikorkeakoulusta valmistuvien määrä on suurempi kuin alalta poistuvien määrä. Siksi myös virassa olevien poliisien määrä on nousuvoittoinen.
Laitinen uskoo alan houkuttelevuuteen. Ensi vuoden suunnitelmat ovat jo pitkällä. Mahdollisia hakijoita etsitään eri puolilta Suomea aktiivisesti muun muassa erityisen rekryrekan avulla.
– Jos epäonnistumme ensi vuoden rekrytoinnissa, silloin vaalikauden viimeisenä vuonna 2027 valmistuvien määrät saattavat jäädä vajaiksi.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 28. syyskuuta klo 23:een saakka.