Mitä Trump teki ja missä on mystinen pommimies? Nämä kysymykset Capitolin mellakasta piinaavat yhä amerikkalaisia
Hyökkäys kongressiin viime loppiaisena on yhä osin selvittämättä. IS kävi läpi olennaisimmat kysymykset.
1. Oliko valtaus käsistä lähtenyt mielenosoitus vai vallankaappausyritys?
6. tammikuuta 2021 Yhdysvaltain pääkaupungissa repesi mellakka, kun presidentti Donald Trumpin vaalivalheista provosoituneet mielenosoittajat tunkeutuivat Capitolin kongressirakennukseen. Viisi ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui.
Capitolin edustan hirttosilmukka ja ”lynkkauslava” oli yksi hyytävistä symboleista mellakan aikana. Sen paikalle tuojaa ei tiedetä.
Valtaus keskeytti Joe Bidenin voittoon päättyneen presidentinvaalin tuloksen vahvistamisen.
Normaalisti se on vain juhlava muodollisuus, mutta nyt käynnissä oli samaan aikaan Trumpin ja ja republikaaniedustajien viime hetken yritys mitätöidä vaalitulos erilaisilla kommervenkeillä, jotta Trump voisi jatkaa presidenttinä.
Liittyikö mellakka jotenkin näihin demokratian kumoamispyrkimyksiin? Oliko kyseessä koordinoitu kapina tai jopa vallankaappausyritys?
Kysymys on politisoitunut täysin.
Republikaanit tuomitsivat tapahtumat jyrkästi, mutta myöhemmin he estivät kongressin riippumattoman tutkintakomitean perustamisen. Monet republikaanit ovat yrittäneet vähätellä tapahtumia ”turistien hairahdukseksi”.
Useita poliiseja loukkaantui yhteenotoissa ja osallisia on tuomittu vuosien vankeusrangaistuksiin. Syyttäjät ovat kuvanneet tutkinnan kuuluvan maan rikoshistorian monimutkaisimpiin, koska kuva- ja videotodisteita on valtavasti
Syynä on poliittinen laskelmointi, että puolueettoman tutkinnan tulokset leväytettäisiin kansan eteen ennen marraskuun 2022 kongressivaaleja ja republikaanit kärsisivät siitä.
Demokraattien mielestä Capitolin tapahtumia ei voi tarkastella erillään vaalituloksen kumoamisyrityksistä.
Demokraattipuolue muodosti viime kesänä kongressin tutkintakomitean, joka ryhtyi selvittämään valtauksen taustoja ja kähmintöjä sen aikana. Mukaan tuli kaksi republikaanijäsentä, Liz Cheney ja Adam Kinzinger, jotka kannattivat myös Trumpin virkarikossyytettä tapahtumista.
Komitea on järjestänyt kuulemisia ja suosittanut syytteitä jo kahdelle Trumpin apurille, koska nämä eivät ole suostuneet luovuttamaan asiakirjojaan todisteiksi.
Kongressin tutkintakomiteaa vetävät puheenjohtaja, demokraattiedustaja Bennie Thompson sekä varapuheenjohtaja, republikaaniedustaja Liz Cheney.
Komitean väliraportti on luvassa ennen kesää ja loppuraportti tulee syksyllä ennen kongressivaaleja – juuri kuten republikaanit ovat pelänneet.
2. Tiesivätkö järjestäjät väkivallan uhasta?
Mielenosoitusoikeus kuuluu demokratiaan, mutta Capitolin tapahtumissa kiistellään, olivatko pääkaupunkiin suunniteltujen mielenosoitusten organisoijat tietoisia väkivallan uhasta?
Sitä oli lietsottu ääriryhmien nettikeskusteluissa etukäteen. Väkivaltaiset äärijärjestöt saapuivat paikalle runsaslukuisesti, ja niillä oli lopulta myös keskeinen rooli murtautumisessa kongressiin.
Laskelmoiko joku hyötyvänsä mahdollisesta väkivallasta?
Alla olevalla videolla näkyy Trumpin kannattajien hyökkäys poliiseja vastaan kongressin länsipuolen pääovilla, jossa mellakka velloi yhteensä jopa kolme tuntia.
Mielenosoitusten puheissa käytettiin kovaa kieltä ”taistelusta viimeiseen asti” ja ”marssimisesta Capitolille”. Trump itse kehotti ”taistelemaan helvetin lailla”, ja hänen entinen neuvonantajansa Steve Bannon julisti 5. tammikuuta, että seuraavana päivänä on ”helvetti irti”.
Rajua kielenkäyttöä on puolustettu sanomalla sen olevan normaali osa amerikkalaista poliittista keskustelua.
3. Osallistuiko Trumpin hallinto tapahtumien suunnitteluun?
Tutkintakomitean puheenjohtaja, demokraattien kongressiedustaja Bennie Thompson on linjannut näin:
– Meidän täytyy tietää, kuka organisoi, suunnitteli, rahoitti ja otti vastaan varoja tapahtumiin liittyen. Yhtä lailla meidän täytyy tietää, olivatko organisoijat yhteydessä viranomaisiin Valkoisessa talossa ja kongressissa.
Trumpin rooli mellakan lietsojana vei hänet valtakunnanoikeuteen, jossa puoluetoverit kuitenkin vapauttivat presidentin. Tutkinta myös Trumpin tekemisistä jatkuu yhä.
Ainakin yksi mielenosoituksen organisoijista on jo todistanut olleensa yhteydessä Valkoiseen taloon ja republikaanien kongressiedustajiin, mutta toistaiseksi tarkempia tietoja keskustelujen sisällöistä ei ole.
Mielenkiinto on kohdistunut erityisesti Valkoisen talon vieressä sijaitsevan Willard-hotellin vieraisiin.
Willard-hotelli sijaitsee aivan Valkoisen talon vieressä Pennsylvania Avenuella.
Hotellissa järjestettiin ennen loppiaista useita tapaamisia, joihin osallistuivat ainakin Trumpin asianajaja, vaalivilppiväitteitä oikeudessa huonolla menestyksellä puolustanut Rudy Giuliani, presidentin entinen päästrategi Steve Bannon, entinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn, Infowars-salaliittosivuston perustaja Alex Jones ja politiikan pitkäaikainen taustavaikuttaja Roger Stone.
Roger Stone esiintyi kongressin tutkintakomitean edessä joulukuussa, mutta kieltäytyi vastaamasta yhteenkään kysymykseen vedoten oikeuteensa olla todistamatta itseään vastaan.
Heillä tiedetään olleen yhteyksiä sekä Valkoiseen taloon että toisaalta mielenosoittajiin. Bannon on saanut syytteen kieltäydyttyään luovuttamasta asiakirjojaan tutkintakomitean haltuun.
4. Missä on putkipommimies?
Liittovaltion poliisin FBI:n suurin epäonnistuminen on ollut kaksi putkipommia edellisiltana Capitolin lähistölle toimittaneen mystisen pommittajan tulokseton etsintä.
Toinen räjähde löytyi republikaanipuolueen toimiston läheltä ja toinen demokraattipuolueen. Ne tehtiin vaarattomiksi.
Capitolin poliisin entinen johtaja Steven Sund uskoi pommien olleen tarkoitettu vetämään poliisin resurssit ratkaisevalla hetkellä muualle itse kongressirakennuksesta.
Liittovaltion poliisi on julkaissut valvontakamerakuvaa putkipommit eri osoitteisiin toimittaneesta henkilöstä.
Toistaiseksi tutkinta ei ole tuottanut tulosta vihjepyynnöistä huolimatta.
Koska tapaus on selvittämättä, siitä on tullut salaliittoteorioiden kohde. Trumpin tukijat ovat väittäneet pommimiehen olevan lavastus tai vaihtoehtoisesti vasemmistolainen terroristi, jonka oli tarkoitus kylvää tuhoa ja saada Trumpin kannattajat näyttämään syyllisiltä siihen.
Trumpin tukijat väittävät myös vasemmistolaisten Antifan ja BLM-liikkeen soluttautuneen Capitolille 6. tammikuuta ja aiheuttaneen tuhoa samasta syystä. Viranomaisten mukaan tästä ei ole todisteita.
5. Miksi varautuminen oli kehnoa ja apu viipyi?
Capitolin mellakka ei tullut yllätyksenä niille, jotka olivat seuranneet Trumpin kannattajien ja äärioikeiston liikehdintää ennen loppiaista.
Netin keskustelupalstoilla uhottiin jopa aseellisen väkivallan käytöstä. Viestejä oli selvittänyt esimerkiksi Bellingcat jo ennen loppiaista. Tämä oli myös viranomaisten tiedossa, sillä FBI:n Virginian toimisto laati aiheesta muistion. Siihen ei kuitenkaan reagoitu.
On uumoiltu, että viranomaiset eivät olisi uskaltaneet lähettää kansalliskaartia etukäteen Washingtoniin, koska se olisi näyttänyt hallinnon kannalta huonolta. Pääkaupunki sai kansalliskaartin sotilaita vain liikenteenohjaukseen, mutta heillä ei ollut varusteita muuhun.
Washington D.C:n kansalliskaartin sotilaat toimivat pääkaupungin joukkojenhallinnassa mellakan alla, mutta heillä ei ollut lupaa toimia Capitolilla.
Kun mellakka oli alkanut, kului useita tunteja, että kansalliskaarti pääsi paikalle. Syytä tästä on yritetty vierittää lähes kaikkien osapuolten niskoille, myös demokraattipoliitikoiden. Ylimmällä tasolla tutkinta kohdistuu Trumpin virkaa tekevään puolustusministeriin Christopher Milleriin.
Kongressin tutkintakomitea on pyytänyt Valkoisen talon kommunikointimateriaalia kyseiseltä päivältä selvittääkseen oliko hallinnolla osuutta asiaan.
Capitolin valtausta pidetään Yhdysvaltain nykyhistorian vakavimpana turvaerheenä eikä vieläkään tiedetä kuka kantaa siitä lopullisen vastuun.
6. Kuinka vakava uhka vaalituloksen kumoaminen oli?
Pyrkimyksistä kumota vaalitulos on runsaasti tietoa jo ennestään, mutta myös uusia, hengästyttäviä yksityiskohtia on tihkunut vuoden aikana julki.
Trumpin epäillään yrittäneen saada oikeusministeriötä julistamaan vaalit pätemättömiksi keksityn vilpin perusteella, jolloin republikaaniedustajat osavaltioissa ja kongressissa olisivat voineet ohittaa vaalituloksen. Tiettävästi virkaatekevä oikeusministeri Jeffrey Rosen ja korkeat virkamiehet uhkasivat erota vastalauseena, jolloin hanke kuivui kokoon.
Trumpin on väitetty suunnitelleen Rosenin erottamista ja kätyrinsä, oikeusministeriön korkean virkamiehen Jeffrey Clarkin istuttamista oikeusministeriksi viime hetkellä, jotta hän olisi saanut tahtonsa läpi. Clarkia uhkaa myös syyte, koska hän ei ole suostunut todistamaan asiasta.
Trumpin neuvonantaja, oikeustieteen professori John Eastman laati muistion perustuslaillisista perusteista, joilla varapresidentti Mike Pence olisi voinut hylätä kiisteltyjen osavaltioiden valitsijamiehet. Näin presidentin valinta olisi siirtynyt edustajainhuoneelle. Tiettävästi Pence kieltäytyi tottelemasta Trumpia ja altisti itsensä tämän vihalle.
Varapresidentti Mike Pence rooli vaalituloksen virallisena vahvistajana oli keskeinen Trumpin suunnitelmissa. Kongressissa peräti kahdeksan republikaanisenaattoria ja 139 kongressiedustajaa vastusti vaalituloksen vahvistamista, mutta Pence ei taipunut hylkäämään osavaltioiden vaalituloksia.
Kaikkein mystisin on Trumpin kansliapäällikön Mark Meadowsin tutkintakomitealle luovuttama 36-sivuinen Powerpoint-esitys, joka kiersi hallinnossa ja republikaanipiireissä.
Siinä esitettiin esimerkiksi huikea suunnitelma julistaa poikkeustila Yhdysvaltoihin, hylätä kaikki sähköisesti annetut äänet ja laittaa kansalliskaarti laskemaan muita ääniä uudelleen käsin.
Muistion laatijaa ei tiedetä. Meadows on sittemmin kieltäytynyt yhteistyöstä komitean kanssa, ja hänkin on saamassa syytteen niskoittelusta.
Lopulta jää ilmaan kysymys, olivatko nämä mahdollisesti laittomat keinot jotenkin yhteydessä Capitolin väkivallan lietsomiseen? Olisiko Trump voinut käyttää mellakkaa hyväkseen?
7. Mitä Trump tiesi ja teki?
Poliittiset skandaalit kietoutuvat perinteisesti kysymykseen: mitä ylimmät päättäjät tiesivät ja miten he reagoivat.
Presidentti Donald Trump on käyttänyt kaikki mahdolliset keinot torpatakseen asiakirjojensa luovuttamisen tutkintakomitealle. Se on lisännyt epäilyksiä, että hänellä on jotain salattavaa.
Myös Trumpin vastaamisessa valtaukseen oli kolme tunnin viive, ja hänen joidenkin twiittiensä voi tulkita lietsoneen mellakoitsijoita. Tutkintakomitean mukaan todistajanlausuntojen perusteella Trump vain istui virkahuoneensa vieressä olevassa ruokasalissa ja katsoi televisiota eikä tehnyt mitään.
Tiesikö Trump, kuinka lähellä mielenosoittajat olivat varapresidentti Penceä? Tiesikö hän, että nämä huusivat iskulauseita ”hirttäkää Mike Pence” samaan aikaan, kun hän itse sätti Penceä siitä, ettei tämä lähtenyt mukaan yritykseen mitätöidä vaalitulos?
Kongressiedustajat Kevin McCarthy ja Tommy Tuberman ovat kertoneet puhuneensa presidentin kanssa puhelimessa valtauksen aikana ja pyytäneensä tätä kutsumaan kannattajansa takaisin.
– Tiedän että meillä on ongelmia, Trump oli kuitannut Tubervillelle.
Alla oleva video on Trumpin valtakunnanoikeuden syyttäjien kooste tapahtumista. Siinä näkyy myös videoviesti, jonka Trump lopulta julkaisi kannattajilleen.
Kun Trumpin tukijat yrittivät yhteyttä presidenttiin Mark Meadowsin kautta, tämä viestitti takaisin:
– Minä yritän kovasti.
Ei tiedetä, miten Trump vastasi. On esitetty epäilyjä, että olemalla tekemättä mitään Trump olisi yrittänyt hyötyä tilanteesta.
Toistaiseksi Capitolin valtauksesta on tuomittu tai syytteessä vain kongressiin tunkeutuneita Trumpin kannattajia ja äärijärjestöjen jäseniä. Kongressin tutkintakomitea voi kuitenkin esittää oikeusministeriölle syyteharkintaa myös taustavaikuttajia eli jopa poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan esimerkiksi virkatehtävien laiminlyönnistä.