Munuaisvaurio syntyy usein vaivihkaa – nämä oireet vihjaavat, että tauti on edennyt jo pitkälle

Suomalaisista sairastaa munuaistautia eli munuaisten vajaatoimintaa noin 10 prosenttia väestöstä. Puolella se on lievää ja puolella vähintään keskivaikeaa.

Normaalisti toimivat munuaiset suodattavat verta ja poistavat kuona-aineita kehosta. Kun munuaiset jostakin syystä vaurioituvat, ne eivät enää hoida tehtäviään.

– Munuaistaudissa on tyypillistä, etteivät kuona-aineet enää poistu normaalisti, ja veren kuona-ainetasot nousevat, kertoo nefrologian professori Patrik Finne.

Lisäksi munuaisten tehtävä on myös huolehtia siitä, ettei verta suodatettaessa poisteta hyödyllisiä aineita verestä virtsaan.

– Toinen munuaisvaurion merkki voi olla se, että virtsaan valuu proteiinia, vaikka näin ei suurissa määrin pitäisi tapahtua.

– Nämä kaksi munuaistaudin ilmenemismuotoa voivat esiintyä myös samaan aikaan, professori kertoo.

Sairaus etenee huomaamatta

Munuaisvaurio syntyy usein vaivihkaa, sillä lievä vajaatoiminta ei aiheuta yleensä oireita.

Finne kertoo, että munuaisten vaurioituminen lisää monenlaisia riskejä, kuten kasvattaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Vastaavasti tyypin 2 diabetesta tai verenpainetautia sairastavilla munuaistaudin riski on muita suurempi.

– Nämä kolme sairautta esiintyvät usein kaikki yhtä aikaa samalla henkilöllä. Kaikki ovat sikäli salakavalia tauteja, että näitä voi sairastaa lievinä vuosia tietämättään.

Kuka sairastuu?

Eniten munuaistautia on ikääntyneillä. Toisaalta on myös normaali ilmiö, että munuaisten toiminta vähitellen heikkenee iän myötä.

Finne huomauttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole vain ikääntyneiden sairaus.

– Jos nuori sairastaa tyypin 2 diabetesta tai verenpainetautia tai hänellä on merkittävästi ylipainoa, silloin pitää kyllä olla huolissaan myös munuaisista, ja niiden tilanne kannattaa tarkistuttaa.

Lue lisää: Jenni, 32, antoi toisen munuaisensa Annikalle: ”Pala minua on nyt ystävässäni”

Keskivaikea munuaisvaurio on jo selvä terveysriski. Esimerkiksi vaara sydänkohtauksen saamiseen on suurentunut. Kuva: Colourbox

Näin sairaus etenee

Munuaisten vajaatoiminta jaetaan viiteen eri luokkaan vaikeutensa perusteella.

Lievimmässä ensimmäisen asteen muodossa munuaissuodatus on vielä normaalia: kuona-aineita ei kerry vereen, mutta proteiinia valuu virtsaan.

– Tätä ei pienissä määrin huomaa mitenkään. Jos proteiinia valuu suuria määriä, sen voi huomata vaahtona wc-pöntössä virtsaamisen jälkeen.

Ensimmäisen ja toisen asteen munuaisten vajaatoiminta luokitellaan lieväksi, mutta aste 3 tarkoittaa jo keskivaikeaa munuaisvauriota.

– Sillä on jo selvä merkitys terveyteen. Keskivaikeassa munuaistaudissa on selvä riski, että se etenee edelleen dialyysihoitoa vaativaksi, ja myös esimerkiksi riski sydänkohtauksen saamiseen on suurentunut.

Oireita ilmaantuu tyypillisesti vasta sairauden loppuvaiheessa.

– Kun munuaistauti etenee vaikea-asteiseksi, voi tulla turvotuksia jalkoihin, jalkakramppeja, väsymystä, vaikeaa kutinaa ihoon, ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia.

– Ensimmäinen oire voi olla myös sydäninfarkti.

Milloin lääkäriin?

Kun munuaisten vaurioituminen huomataan varhain, taudin etenemiseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa.

– Munuaistaudin toteaminen on tärkeää, sillä lievässä vaiheessa ennustetta voidaan selvästi parantaa elintapamuutoksilla sekä lääkkeillä.

Professori neuvoo tarkistuttamaan munuaisten kunnon, jos sairastaa tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitautia, on merkittävästi ylipainoinen tai jos suvussa on esiintynyt munuaissairauksia.

– Asian tarkistaminen on hyvin yksinkertaista: tarvitaan yksi veri- ja yksi virtsakoe. Jos näiden tulokset ovat normaalit, voidaan suurella varmuudella sanoa, että munuaisissa ei ole vikaa – mutta jos toinen tuloksista on poikkeava, kyseessä on munuaisvaurio.