Ukrainan tilanne on kiristynyt viime päivinä entisestään. Venäjä on keskittänyt suuren määrän joukkojaan Ukrainan rajalle ja Yhdysvaltain mukaan Venäjän hyökkäys voi alkaa millä hetkellä hyvänsä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskustelivat lauantaina tilanteesta, mutta keskustelussa ei saavutettu läpimurtoa. Useat maat ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta.
Olisiko sota vielä mahdollista välttää diplomatian avulla? BBC:n diplomaattinen kirjeenvaihtaja James Landale esittää jutussaan viisi skenaarioita, joissa sotilaalliselta konfliktilta voitaisiin välttyä.
1. Länsi suostuttelee Putinin perääntymään
Sota Ukrainassa voitaisiin Landalen mukaan välttää, jos länsimaat saisivat vakuutettua Putinin siitä, että hyökkäyksestä seuraisi Venäjälle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Putin vakuutettaisiin siitä, että taloudelliset pakotteet ja diplomaattiset seuraukset olisivat niin suuret, että ne ylittäisivät aseellisesti saavutettavat hyödyt.
Landalen mukaan Putinin tulisi olla huolissaan siitä, että länsi tukisi Ukrainaa sotilaallisesti, jolloin sota voisi jatkua vuosia. Nämä seikat voisivat syödä Putinin suosiota Venäjällä.
Skenaariossa lännen tulisi Landalen mukaan antaa Putinin esittää itsensä diplomaattisena voittajana, joka ei vastaa Naton toimiin sotilaallisesti.
Vaihtoehdon vaikeus on siinä, että Putin näyttäytyisi helposti häviäjänä, sillä Venäjän toimet ovat yhdistäneet länsimaita, saaneet Naton siirtämään joukkojaan lähemmän Venäjän rajaa ja pistäneet Suomen ja Ruotsin jälleen pohtimaan Nato-jäsenyyttä.
2. Nato ja Venäjä solmivat uuden turvallisuussopimuksen
Länsimaat ovat tehneet selväksi, etteivät aio tinkiä perusperiaatteista, kuten Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta tai oikeudesta hakea Nato-jäsenyyttä.
Landale kuitenkin huomauttaa Yhdysvaltojen ja Naton hyväksyneen sen, että yhteisymmärrys Venäjän kanssa voitaisiin löytää laajemmista kysymyksistä Euroopan turvallisuuteen liittyen.
Tällaisia kysymyksiä voisivat olla asevalvontasopimusten elvytys, joilla vähennettäisiin ohjusten määrää molemmilla puolilla, luottamusta lisäävien toimien tehostaminen Venäjän ja Naton välillä sekä läpinäkyvyyden lisääminen sotaharjoitusten ja ohjustukikohtien suhteen.
Venäjä on sanonut, etteivät edellä mainitut seikat riitä poistamaan sen huolta Ukrainan liittymisestä Natoon.
– Mutta jos Naton ohjusten sijoittelua esimerkiksi vähennettäisiin merkittävästi, se voisi rauhoittaa ainakin osaa Venäjän huolista, Landale kuitenkin toteaa.
Ukrainalaiset armeijan veteraanit ja siviilit harjoittelivat Kiovassa lauantaina.
3. Venäjä ja Ukraina elvyttävät Minskin sopimuksen
Minskin sopimus solmittiin vuosina 2014 ja 2015 Ukrainan, Venäjän ja Ety-järjestön välillä Itä-Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Sopimuksessa hahmoteltiin muun muassa tulitaukoa ja erityisasemaa separatistialueille osana Ukrainaa.
Sopimusta ei saatu kunnolla käytäntöön. Länsimaiden johtajat ovat kuitenkin viime aikoina esittäneet sopimusta keinona ratkaista päällä oleva kriisi. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Minskin sopimuksen olevan ainoa tie rauhan rakentamiseksi. Myös presidentti Sauli Niinistö on sanonut sopimuksen olevan mahdollisuus saavuttaa ratkaisu kriisiin.
Lue lisää: EU-johtajat toivovat Minskin sopimuksesta ratkaisua Ukrainan kriisiin – tästä siinä on kyse
Ongelma kuitenkin on, että Ukraina ja Venäjä tulkitsevat sopimuksen toteuttamisjärjestystä eri tavoin.
Ukraina haluasi ensin taata Venäjän vastaisen rajan hallinnan ennen kuin aluevaalit voitaisiin järjestää kapinallisten hallussa pitämillä alueilla. Lisäksi Kiova vaatii venäläisjoukkojen vetämistä Itä-Ukrainasta. Mutta Venäjä on koko ajan kiistänyt siellä olevan sotilaitaan.
Moskova puolestaan haluaa asioiden tapahtuvan juuri päinvastoin: ensin vaalit Donbassissa ja vasten niiden jälkeen rajavalvonnan palautus Ukrainalle.
Suurin erimielisyys vallitsee Landalen mukaan siitä, kuinka kuinka paljon autonomiaa Minskin sopimus antaa separatistialueelle. Kiovan mukaan alueella tulisi olla maltillinen itsehallinto. Moskova kuitenkin haluaisi, että Donetskilla ja Luhanskilla olisi sananvaltaa Ukrainan ulkopolitiikkaan. Tämä tarkoittaisi käytännössä veto-oikeutta kysymykseen Ukrainan Nato-jäsenyydestä.
4. Ukrainasta tulee Suomen kaltainen puolueeton valtio
Neljäntenä vaihtoehtona Ukraina omaksuisi jonkinlaisen puolueettoman aseman. Landale viittaa Suomen asemaan kylmän sodan aikaan.
– Se (Suomi) oli itsenäinen, suvereeni ja demokraattinen valtio. Se pysyi – ja pysyy – Naton ulkopuolella, Landale kirjoittaa.
Landalen mukaan tällainen puolueettomuus voisi teoriassa tyydyttää Putinin vaatimuksen siitä, että Ukraina ei koskaan liity Natoon.
Naton ei myöskään tarvitsisi tehdä kompromisseja avointen ovien politiikkaansa, kun Ukraina olisi tehnyt itse päätöksen olla liittymättä.
Landalen mukaan Ukraina ei kuitenkaan todennäköisesti näe pyrkimystä neutraaliuteen vaihtoehtona, koska se jättäisi maan Venäjän vaikutuksen alle.
The New York Times kertoi tiistaina Ranskan presidentin Macronin sanoneen, että hän näkee ”suomettumisen” yhtenä vaihtoehtona Ukrainalle. Myöhemmin Macron jyrkästi kielsi käyttäneensä termiä loukkaavassa merkityksessä.
– Se mitä sanoin oli, että Naton ovien sulkeminen olisi ongelma lukuisille Euroopan maille, joihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi, Macron selitti puheitaan.
5. Nykyisestä jännitteestä tulee pysyvä tila
Viidentenä vaihtoehtona Landale esittää, että nykyinen jännite Venäjän ja Ukrainan välillä jatkuisi, mutta sen intensiteetti hiipuisi ajan mittaan.
Tässä skenaariossa Venäjä vähentäisi hiljalleen joukkojaan rajalla, mutta jättäisi kalustoa raja-alueille varmuuden vuoksi.
Moskova jatkaisi separatistien tukemista Itä-Ukrainassa, ja Ukrainan politiikka ja talous kärsisi Venäjän aiheuttamasta uhasta.
Naton vahvistettu läsnäolo Itä-Euroopassa jatkuisi ja länsimaiden poliitikot jatkaisivat keskusteluja Venäjän kanssa, mutta varsinaista edistystä ei saavutettaisi.