Kiinan johto on koventanut viime vuosina retoriikkaansa Taiwania kohtaan, jota se pitää itselleen kuuluvana kapinallismaakuntana.
Sotaharjoituksissa kiinalaiskoneet ja sota-alukset ovat kulkeneet saarivaltion lähialueella ja harjoitelleet sen saartamista mahdollisessa konfliktitilanteessa. Jännitteet ovat lisäksi lisääntyneet Taiwanille kuuluvien Kinmenin saarten luona, jotka sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä mantereesta.
Taiwanin asevoimat harjoittelee aktiivisesti mahdollisen maihinnousun torjumista. Konflikti voisi muuttua nopeasti Yhdysvaltain ja Kiinan väliseksi kamppailuksi.
Kiinan presidentti Xi Jinping sanoi viime syksynä pitämässään puheenvuorossa, ettei ”mikään voima” voi estää Kiinan ja Taiwanin yhdistymistä. Asevoimille on tiettävästi annettu vuoteen 2027 aikaa valmistautua operaatioon.
Mahdollisia sotatilanteita on kartoitettu muun muassa CSIS-ajatushautomon kehittämässä simulaatiossa. Puolustushallinnon ”sotapelien” yksityiskohtia tai tuloksia ei julkisteta.
– Huhujen mukaan tulokset ovat olleet hyvinkin negatiivisia, mutta simulaatioiden taustaoletukset ja mekaniikat ovat salaista tietoa, CSIS:n tutkija Mark Cancian sanoo Wall Street Journal -lehdelle.
Cancian esittelee lehdelle todennäköisimpänä pidettyä skenaariota Kiinan hyökkäyksestä. Siinä Kiinan laivaston alukset siirtyvät ensin asemiin saarivaltion ympärille. Samalla alkavat ilmavoimien iskut.
Yhdysvallat vastaa tilanteeseen omilla lentokoneillaan, jotka ottavat kohteekseen kiinalaisalukset. Yhdysvaltain laivasto lähestyy sotatoimialuetta Japanin suunnasta. Sukellusveneet operoivat Taiwaninsalmella.
CSIS:n lautapelimäisessä simulaatiossa tapahtumat etenevät kahdella operatiivisella kartalla. Tarkempi kartta simuloi maataisteluita Taiwanissa, jonka eteläosaa pidetään todennäköisimpänä kohteena maihinnousulle.
– Strategisessa mielessä olisi järkevämpää nousta maihin pohjoisessa, jossa sijaitsee Taiwanin pääkaupunki ja suurin osa teollisuudesta. Haasteena on, että suurin osa taiwanilaisjoukoista on sijoitettu sinne, mikä tekee hyökkäyksen erittäin vaikeaksi, Mark Cancian toteaa.
Etelässä aloitettava maaoperaatio voisi pitkittyä, sillä hyökkääjän olisi edettävä vähitellen pohjoiseen osin vaikeassa maastossa. Cancian vertaa mahdollisia taisteluita liittoutuneiden hyökkäykseen Italiaan vuosina 1943–1944. Eteneminen oli hidasta saksalaisten vetäydyttyä vähitellen uusiin puolustusasemiin.
Kiina yrittäisi todennäköisesti ottaa haltuun etelässä sijaitsevaa lentoasemaa maahanlaskuoperaatiolla. Huoltokuljetukset eivät olisi näin ollen riippuvaisia vain maihinnousurannoille tuotavista tarvikkeista. Lentokentän haltuunotto olisi luultavasti hyvin riskialtista ja voisi aiheuttaa suuria tappioita hyökkääjälle.
Simulaation seuraava vaihe laajentaa sodan mittakaavaa. Kiinaa ”pelaava” osapuoli päättää toteuttaa laajan iskun Japanissa sijaitsevia tukikohtia vastaan. Taiwanin asevoimat siirtää samalla vahvistuksia itä- ja länsirannikkoa pitkin kohti etelän taisteluita. Molempien osapuolten tappiot arvioidaan raskaiksi.
Ajatuspajan simulaatio loppuu kolme viikkoa sodan alun jälkeen. Tuloksena on, että Kiinan asevoimat todennäköisesti pääsisi maihin ja pystyisi huoltamaan joukkojaan paikallisen sataman ja lentoaseman kautta. Eteneminen kuitenkin pysähtyisi nopeasti taiwanilaisten vastarintaan ja vaikeaan maastoon.
Kiinan laivasto kärsisi laajoja tappioita Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten iskuissa, mikä vaikeuttaisi lisäjoukkojen kuljettamista Taiwaniin.
– Ajan myötä kiinalaisjoukot heikkenevät. Taiwanilaiset pystyvät työntämään heidät takaisin, jolloin suurin osa päätyy sotavangiksi.
Yhdysvaltain kannalta ratkaisevaa on mahdollisuus käyttää Japanissa sijaitsevia tukikohtia. Autonominen ja demokraattinen Taiwan pystyttäisiin simulaation perusteella pelastamaan, mutta hintalappu olisi korkea kaikille osapuolille. Kiinan massiiviset tappiot voisivat horjuttaa kommunistipuolueen valta-asemaa.