Näin rokottamattomat jakautuvat eri aloille – telakan varastonhoitaja Kautto: Rokottamattomat kertovat mielipiteensä työpaikalla äänekkäästi
Helsingin Telakkakadulla miehiä purkautuu ruokatauolle ennen puoltapäivää. Yksi heistä on varastonhoitaja Pasi Kautto. Kautolle koronarokotteen ottaminen oli selvä valinta, jota hän ei ryhtynyt sen kumminkin pohtimaan.
– Näen sen ihan hyvänä asiana, että rokotteita on ja niitä otetaan, mutta jokainen saa henkilökohtaisella tasolla päättää niistä itse.
Keskustelua aiheesta käydään Kauton työpaikalla puolesta ja vastaan.
– Ne jotka eivät halua ottaa rokotetta tuovat mielipiteensä esille äänekkäästi. Ja välillä hiljemmin.
Tämän jutun tiedot perustuvat Helsinki Graduate School of Ecomicsin (GSE) tilannehuoneen selvitykseen. GSE on saanut tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Avohilmo-rekisteristä ja tulorekisteristä.
Toimialavertailussa selvisi, että rokottamattomia on eniten miesvaltaisilla aloilla: kaivoksilla, maa- ja metsätaloudessa ja kuljetuksissa.
Rokotuksiin menon pitäisi olla vaivatonta
Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen arvioi, että rokottamattomuuteen ei löydy selitystä.
– Toimialakohtaisia eroja rokotusten ottamisessa selittävät monet tekijät kuten vieraskielisten osuus ja aiemmat korontartunnat.
Myös työntekijöiden ikä voi selittää eroja. Osalla aloista on nuorempia työntekijöitä, joilla on enemmän tartuntoja, ja heistä muita suurempi osuus on myös rokottamattomia.
Kortelainen uskoo, että tilannetta voi muuttaa kolmella tavalla: positiivisilla kannustimilla, tekemällä rokotteista helpommin saatavia ja laajentamalla koronapassin käyttöä.
Hyviä ideoita riittää myös Telakkakadulla. Telakalla työskentelevä Jaakko Seilo toivoo enemmän solidaarisuutta kanssaihmisiä kohtaan.
Seilo innostaisi ihmisiä myös palkinnoilla.
– Miten olisi Keski-Euroopan linja, miksi rokotteen ottaneille ei voisi antaa lahjakortteja?
Iän myötä erot miesten ja naisten välillä pienenevät
Naiset ottavat rokotteita innokkaammin kuin miehet. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä pienemmiksi erot kuitenkin käyvät.
Mutta mistä erot miesten ja naisten välillä johtuvat?
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ei allekirjoita väitteitä rakennusalan äijämeiningistä. Hän uskoo, että kyse on osittain saamattomuudesta: ei tule mentyä piikille.
– Kun miehet vähemmän rokotuttavat itseään niin miesvaltaiset alat korostuvat näissä tilastoissa.
Yritystä rakennusalalla näyttäisi kuitenkin riittävän. Työntekijöitä edustava Rakennusliitto, työnantajia edustava Rakennusteollisuus ja toimihenkilöjärjestö Pro ovat vedonneet yhdessä rokotteiden ottamisen puolesta.
Erilaisia tempauksiakin on järjestetty, mutta Harjuniemen mukaan moni tuntuu uskovan, että jos tauti sattuu omalle kohdalle, se ei välttämättä tule vakavana.
– On järjestetty rokotusautoja ja työnantaja maksaa, mutta jos se käsi ei siihen rokotukseen taivu, niin se ei taivu.
Vähiten rokotettuja lähihoitajat ja mielenterveyshoitajat
Rokotettujen määrissä on eroja myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja GSE-tilannehuoneessa on selvitetty myös, mitkä ammattiryhmät ottavat innokkaimmin rokotuksia alalla.
Kärkeen nousivat esimerkiksi lääkärit ja proviisorit. Huomattavasti vähemmän rokotteita ovat ottaneet esimerkiksi lähihoitajat.
Terveystaloustieen professori Mika Kortelainen näkee tilanteessa täsmätiedotuksen paikan.
– Esimerkiksi sosiaalialan hoitajat ovat muita vähemmän rokotettuja. Tärkeintä on huomata, että näitä eroja on ja pyrkiä vaikuttamaan niihin ryhmiin, joissa on vähemmän rokotteen ottaneita.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 26.11. klo 23:een asti.
Lue myös: