Suomen energia-alalla seurataan eteläisen Itämeren tapahtumia, kertovat alan tekijät. Nord Stream -kaasuputkissa Itämeren pohjassa räjähti maanantaina ja tiistaina, ja syyksi uskotaan sabotaasia.
Kantaverkkoyhtiö Fingridissä ei ole nostettu valmiutta Nord Stream -kaasuputkiin Itämerellä kohdistuneiden räjähdysten takia.
– Me menemme normaalivalmiudessa. Pidämme muutenkin Venäjän sodan takia tilannetta silmällä ja olemme hereillä, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoo.
– Olemme kaasuputkien tapahtumista kyllä tietoisia.
Kantaverkkoyhtiöllä on paljon kiinteää infrastruktuuria: yli sata sähköasemaa ja pitkälti päälle 10 000 kilometriä voimajohtoja. Osa kaapeleista on merellä.
– Koko meidän kantaverkko on merkittävää infraa. Valppaana pitää olla, Pahkin sanoo.
Hän nostaa erityisesti esiin it-järjestelmän, jonka turvallisuudesta pidetään poikkeuksellisen tarkasti huolta.
Pahkin pitää viranomaisyhteistyötä tärkeänä.
– Meillä on Rajalla fiksua porukkaa, ja toisaalta saamme Puolustusvoimilta tukea, jos tulee jotakin hämminkiä.
Olkiluodon kolmesta ydinvoimalaitosyksiköstä vastaava Teollisuuden Voima on jo lähtökohtaisesti varautunut kaikkiin skenaarioihin, viestintäjohtaja Johanna Aho kertoo.
– Tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään tarvittavia toimenpiteitä viranomaisten kanssa, hän sanoo Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksistä.
Tarkoista ydinvoimalaa koskevista turvallisuusseikoista ei voi kertoa julkisuuteen, hän sanoo ja toteaa, että turvallisuus otetaan äärimmäisen vakavasti.
Rauman pohjoispuolella Eurajoen Olkiluodossa toimiva ydinvoimala tuottaa tätä nykyä noin kuudenneksen Suomen sähkönkulutuksesta. Tuorein ydinreaktori Olkiluoto 3 on tuottanut jo sähköä valtakunnan verkkoon, ja joulukuussa reaktori on määrä ottaa täysimittaisesti käyttöön.
Norjalaisten öljy- ja kaasulauttojen lähellä on havaittu tuntemattomia droneja, mistä maan öljyturvallisuusviranomainen varoitti maanantaina. Nord Stream -putkien kolmen räjähdyksen jälkeen maan öljy- ja energiaministeri kertoi tiistaina, että maa tehostaa valvontaa kaasu- ja öljylaitoksillaan.
Räjähdykset tapahtuivat Tanskan ja Ruotsin talousalueella energiayhtiön omistamissa putkissa, jotka on rakennettu kuljettamaan kuljettamaan maakaasua Venäjältä Saksaan. Venäjän aloittaman sodan takia Nord Stream 2 -putkea ei koskaan otettu käyttöön, ja Venäjä lakkautti maakaasun toimittamisen Nord Stream 1 -putkeen väittäen, ettei se olisi sanktioiden takia mahdollista. EU ja Saksa ovat toista mieltä.
375 kilometriä Nord Stream -putkista sijaitsee Suomen talousalueella Suomenlahdella. Merivartiosto kertoi keskiviikkoaamuna, ettei kaasuputkissa ole havaittu vuotoja Suomen talousalueella. Merivartiosto seuraa tilannetta, mutta sen mukaan tällä hetkellä ei ole syytä valvontalentojen lisäämiseen.
Huoltovarmuuskeskuksessa on energiahuolto-osasto, joka yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtii mahdollisimman häiriöttömästä energian saatavuudesta ja muun muassa seuraa energiamarkkinoiden kehitystä huoltovarmuuden kannalta.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo, että Nord Stream -putkien räjäytys oli yllätys ja kielii siitä, että turvallisuustilanne on jännitteinen.
– Huoltovarmuustilanne on kuitenkin Suomessa samalla tasolla kuin ennen räjähdyksiä. Ei tässä sinänsä nähdä mitään akuuttia uhkan kasvua, joskin valppautta vaaditaan muun muassa kriittisen infran suojaamisen osalta.
Känkänen lisää, että Nord Stream -putket eivät vaikuta suomalaisten kaasun saantiin. Suomalaiset saavat kaasua muita reittejä pitkin.
Varautumisen taso on Känkäsen mukaan hyvä. Viranomaiset ovat hereillä ja seuraavat tilannetta.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi turve on kokemassa renessanssin lämmön lähteenä. Turve ei ole aiemmin ollut Huoltovarmuuskeskuksessa varastoitavien materiaalien joukossa, mutta nyt se on.
Huoltovarmuuskeskus on perustanut ensimmäistä kertaa turpeen varmuusvaraston. Varaston huoltovarmuuskeskus perusti kesän korjuukaudella.
Turve on tarkoitettu lämmön tuotantoon. Ennen Ukrainan sotaa suomalaiset lämpölaitokset ovat tuoneet Venäjältä paljon energiahaketta. Nyt venäläinen hake on pois käytöstä ja tarvetta on korvaaville vaihtoehdoille.
– Turve tarjoaa viimesijaisen keinon, jos tilanne äityisi niin pahaksi, että energiayhtiöitä polttoaine tai energialähde ehtyy.
Känkänen sanoo, että tuleva talvi on tärkeä energian riittävyyden kannalta. Ensi keväänä tilannetta arvioidaan uudelleen ja päätetään mahdollisesti siitä, että seuraavalla korjuukaudella hankitaan varastoon lisää turvetta.