Venäläinen talouskanava RBK nosti uutisensa kärkeen sen, että ”sotatoimet Ukrainassa” saivat Alexander Stubbin palaamaan takaisin Suomen politiikkaan.
Venäjän mediassa on uutisoitu Suomen presidentinvaalien ratkeamisesta sunnuntai-iltana useissa artikkeleissa, mutta suurin osa niistä on ollut lyhyitä perusuutisia ilman suurempia analyysejä.
Yksi poikkeus löytyy kuitenkin talouskanava RBK:lta, joka on julkaissut laajan tausta-artikkelin Alexander Stubbista ja hänen ajattelustaan.
RBK:n uutisen otsikossa Stubbia kuvaillaan ”Moskovan ankaraksi arvostelijaksi”. Heti artikkelin alussa venäläislukijoille kerrotaan myös, että ”sotatoimet Ukrainassa” saivat Stubbin palaamaan takaisin Suomen politiikkaan.
RBK:n artikkelin sanamuodot on kirjoitettu varovaisesti niin, että siinä puhutaan vain yleisesti sotatoimista Ukrainassa. Toisin sanoen venäläisille lukijoille ei avata suoraan sitä, että Stubbin paluupäätöksen syynä oli nimenomaan Venäjän helmikuussa 2022 aloittama suursota Ukrainaa vastaan.
Stubb on kuvannut päätöstään asettua ehdolle presidentiksi muun muassa IS:n haastattelussa näin:
– Lähtökohtana on se, että silloin kun isänmaa kutsuu, niin silloin mennään. Olen aina tuntenut vahvan palon Suomen asioiden eteen. Jos maailman poliittinen tilanne ei olisi näin myllerryksessä tai Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan, harkinta olisi ollut erilainen, Stubb sano IS:lle elokuussa 2023.
RBK pyörittelee artikkelissaan useassa eri kohdassa syy-seuraussuhdetta Stubbin presidenttiehdokkuuden ja Ukrainan sodan välillä käyttämättä sota-sanaa. Stubbin kerrotaan jättäneen Suomen politiikan vuonna 2017 ja päättäneen tuolloin, ettei hän palaisi enää takaisin.
– Hän selvitti Politicon haastattelussa muuttaneensa päätöstään sen jälkeen, kun sotatoimet Ukrainassa olivat alkaneet, RBK kirjoittaa ilmaisematta niin ikään selkeästi, kuinka sotatoimet alkoivat.
Venäläisille kerrottiin RBK:n uutisessa, että ”sotatoimet Ukrainassa” saivat Alexander Stubbin palaamaan takaisin Suomen politiikkaan.
RBK:n kirjoitustyyli heijastaa tapaa, jolla Venäjän media joutuu taiteilemaan sallitun ja ei-sallitun ilmaisun välillä. Artikkelista käy kuitenkin selkeästi ilmi, että Venäjän Suomelle muodostama uhka oli yksi vaalikeskustelun keskeisistä teemoista.
– Presidentinvaalikampanjan kuluessa kaikki ehdokkaat esittelivät näkemyksiään siitä, kuinka Venäjän potentiaalisesti muodostamia uhkia voi torjua. Kun sotatoimet Ukrainassa alkoivat, Helsinki luopui puolueettomuuden ja tasapainon politiikasta idän ja lännen välillä, RBK kirjoittaa.
RBK muistuttaa myös tuoreesta CNN-kanavan haastattelusta, jossa Stubb kuvaili kokeneensa, että Venäjältä oli kohdistumassa Suomeen ”potentiaalinen eksistentiaalinen uhka”. Kyseisellä ilmaisulla viitataan uhkaan, joka liittyy koko olemassaoloon.
– Stubb kannattaa tiukan linjan jatkamista suhteessa Moskovaan. Reutersin haastattelussa hän sanoi, että voittaessaan hän ei tulisi ylläpitämään suhteita Venäjän johdon kanssa, ei ennen kuin Ukrainan konflikti on päättynyt, RBK muotoilee kirjoituksessaan.
Artikkelissa muistutetaan myös Stubbin roolista Venäjän ja Georgian välisen ”konfliktin” rauhoittamisessa 2008.
Niin ikään kerrotaan, että ulkoministerinä ollessaan Stubb tuomitsi Venäjän Etelä-Ossetialle ja Abhasialle 2008 antaman itsenäisyystunnustuksen. Tuoreesta vaalikampanjasta RBK nostaa esille sen, että Stubb ei sulkenut pois mahdollisuutta muuttaa Suomen ydinenergialakia ja sallia ydinaseiden kuljettamista Suomen kautta.