Selvitimme myös, miten paljon nettoeläke voi parantua jatkamalla työntekoa.
Eläke karttuu vielä vuosia sen jälkeen, kun työntekijä saavuttaa vanhuuseläkeiän, jos hän jatkaa töissä. Jos kuntoa ja intoa riittää, voi eläkettään parantaa näin huomattavasti.
Esimerkiksi jos saa palkkaa ennen eläkkeelle jäämistään 3 000–4 000 euroa kuukaudessa, hyötyy vähintään satoja euroja kuukaudessa, jos jatkaa töissä niin pitkään kuin eläke karttuu eli 69-vuotiaaksi. 5 000–6 000 euron kuukausipalkkaa ansaitsevan kuukausieläke suurenisi viiden vuoden lisätyöllä yli tuhat euroa.
Jos työntekijä pysyy töissä eläkeiän jälkeen, hän saa lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta. Lykkäyskorotuksen lisäksi uutta työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista.
– Työntekijä saa ihan normaalisti kertymää työskentelystä ja lykkäyskorotus tehdään lopulliseen kertymään, kun hän ottaa eläkkeen vastaan, sanoo Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Samuli Tuominen.
Oheisesta Tuomisen tekemästä laskelmasta selviää, miten eläke karttuu eri palkkatuloilla ja eripituisilla työskentelyajoilla alimman eläkeiän täytyttyä.
Luvut on laskettu vuoden 1959 syyskuussa syntyneelle esimerkkihenkilölle, jonka eläke olisi alkanut tammikuussa. Oletuksena on, että alkava eläke olisi elinaikakertoimen jälkeen puolet palkasta. Ansiot kasvavat ansiotasoennusteen mukaisesti.
Jo melko lyhytkin työskentelyaika nostaa eläkettä. Esimerkiksi puolen vuoden lisätyöllä 1 500 euron kuukausieläke suurenisi noin 60 euroa ja vuoden lisätyöllä noin 120 euroa. Vastaavasti 3 000 euron kuukausieläke paranisi samassa ajassa tuplaten tuon verran.
Karttuva eläke on prosenttiosuus tuloista eli mitä suuremmat ansiot, sitä suurempi eläke.
Luonnollisesti työssä jatkava saa jatkuvasti myös palkkaa eli hänen kuukausiansionsa ovat huomattavasti paremmat kuin ne olisivat eläkkeellä.
Taulukon esimerkit ovat oletuksia. Todellisuudessa eläkettä kertyy palkka- tai yrittäjätulojen perusteella koko työuran ajalta. Mukaan lasketaan kaikki ansiot, joista pidätetään työeläkemaksu.
Työuran aikana palkansaaja voi saada monensuuruista palkkaa. Vaikkapa 3 000 euron palkkaa eläkeikänsä kynnyksellä ansainnut ei automaattisesti saa 1 500 euroa eläkettä. Kahdella eri henkilöllä, joilla on sama palkka eläkeiän täyttyessä, voi siis olla aivan erisuuruinen eläke.
Laskelma on suuntaa-antava myös siksi, että siinä ei ole otettu huomioon Kelan maksamaa kansaneläkettä, jota maksetaan yksin asuvalle noin 1 600 euroon asti.
Tuominen sanoo, että taulukon matalimpaan eläkkeeseen nousua tulisi noin 60 euroa kuukaudessa. Lykkäyksen aikana karttunut eläke vähentää kansaneläkettä, mutta lykkäyskorotus ei sitä tee.
– Tällä halutaan pitää työssä jatkaminen houkuttelevana vaihtoehtona, Tuominen arvioi.
Koska kansaneläkkeen osuus mutkistaa tilannetta, taulukkoon ei ole otettu 1 500 euroa pienempiä eläkkeitä.
VEROTUKSEN vuoksi osa hyödystä menee yhteiskunnalle. Taulukossa näkyy, miten lisävuodet tuntuisivat käteen jäävissä tuloissa. Luvut on laskettu viime vuoden verotuksen mukaisesti.
Verotus syö etenkin suurempia eläkkeitä.
– Kun verotus on progressiivinen, se vaikuttaa isommilla tulotasoilla enemmän viivästyskorotuksen hyötyyn, Tuominen sanoo.
Esimerkiksi taulukon pienituloisin saa viiden lisätyövuoden ansiosta käteensä noin 430 enemmän kuukaudessa kuin saisi ilman lisätyövuosia. Taulukon suurituloisimman nettoeläke paranee taas 700 euroa.
Taulukon pienituloisimman 69-vuotiaaksi työskentelevän bruttoeläke on puolet yhtä pitkään uurastavan suurituloisimman eläkkeestä, mutta nettoeläke on 60 prosenttia siitä.
Palkan ja eläkkeen verotus ei ole sama. Yhtä suuresta eläkkeestä ja palkasta menee eri määrä veroja, koska niistä peritään erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Eläkeiät
-
Jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Vuonna 1960 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta 6 kuukautta. Osa saavuttaa tuon tänä, osa ensi vuonna.
-
Vuonna 1961 syntyneiden vanhuuseläkeikä 64 vuotta 9 kuukautta. 1962–1964 syntyneillä tuo raja täyttyy, kun he täyttävät 65 vuotta.
-
Elinajanodote vaikuttaa vanhuuseläkeikään ja vuonna 1965 ja sitä nuorempien eläkeikä vahvistetaan myöhemmin.
Ani harva on tähän mennessä jatkanut työelämässä viisi vuotta vanhuuseläkeiän täyttymisen jälkeen. ETK:n tilastojen perusteella vuoden 2022 lopussa joka viides alle 68-vuotias eläkeläinen teki töitä. Se tarkoittaa 70 000 henkilöä.
Halutessaan jokainen voi toki jatkaa palkkatyössä vielä niin sanotun vakuuttamisvelvollisuuden jälkeenkin. Tuolloin eläkettä ei kuitenkaan enää kartu lisää.