Tärkein asia Glasgow’n ilmastokokouksen loppulauselmassa lienee tavoite pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen, jota on pidetty kriittisenä rajana. Tavoitteeseen pääseminen vaatii sitä, että tämän vuosikymmenen aikana hiilidioksidipäästöjen tulisi pudota 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta.
Tosin ilmassa on skeptisyyttä siitä, päästäänkö Glasgow’n päätöksillä tähän tavoitteeseen.
Hiilivoima ja fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa virallisesti. Valtioita kehotetaan rajoittamaan riippuvuuttaan fossiilienergiasta.
Lue lisää: Glasgow'n ilmastosopimus päättyi vesitettyyn sopuun – puheenjohtaja kyynelehti
Tähän liittyi myös yksi kokouksen pahimmista pettymyksistä, kun Intia sai viime hetkillä vesitettyä sanamuotoa hiilivoiman alasajosta.
Uudessa vesittyneessä ehdotuksessa ei enää puhuttu fossiilitukien ja hiilivoiman pois häivyttämisestä (phase out) vaan vähentämisestä (phase down).
Varakkaiden maiden tulisi sopimuksen mukaan tuplata ilmastorahoitus kehittyville maille vuoteen 2025 mennessä.
Pettymys oli, että lauselmassa ei mainita erityisrahoitusta ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamille kuluille ja tappioille, vaikka tämä oli köyhempien maiden keskeinen vaatimus.
Kehittyvät maat jäivät yhä kaipaamaan lisää taloudellista tukea ja korostivat vähäistä historiallista vastuutaan ilmastonmuutoksen aiheuttajina.
Valtioiden tulisi ilmoittaa jo ensi vuoden loppuun mennessä nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen leikkaamisesta.
Lisäksi valtiot sitoutuivat jatkamaan neuvotteluja vuoden kuluttua Egyptissä.
Lähteet: AFP, Reuters, Guardian