Norjassa kohistaan ”hälyttävästä” ilmiöstä nuorten keskuudessa – ammattilainen kertoo nyt tilanteesta Suomessa

Nuorten urheilijoiden kipulääkkeiden käyttö on noussut puheenaiheeksi Suomessakin sen jälkeen, kun Norjan yleisradioyhtiö NRK uutisoi asiantuntijoiden huolista aiheeseen liittyen.

Norjan urheiluakatemiassa tutkijana toimivan Jan Åge Kristensenin mukaan nuorilla urheilijoilla on usein epäterve suhtautuminen kipulääkkeisiin. Kristensenin tuoreessa tutkimuksessa on mukana artikkeli juniorikiekkoilijoista, joista monet käyttävät tutkijan mukaan hälyttävän suuria määriä kipulääkkeitä.

Urheilijoiden ja kipulääkkeiden ongelmallinen suhde on huomattu myös Suomessa. Liikuntalääketieteen professori ja erikoislääkäri Jari Parkkari Jyväskylän yliopistosta kertoi, että myös suomalaisnuoret käyttävät paljon kipulääkkeitä.

Parkkari kertoo huomanneensa työssään, että urheilijat käyttävät kipulääkkeitä usein otteluita ja urheilusuorituksia varten.

Lue lisää: Lääkäri varoittaa kipu­lääkkeiden käytöstä – kolme isoa riskiä

Jääkiekkomaalivahti Niko Hovinen pitää norjalaistutkimuksen havaintoja huolestuttavana. Hän tietää paremmin kuin monet, mihin kipulääkkeiden liikakäyttö pahimmillaan voi johtaa.

Hovinen on kertonut avoimesti nyt jo selättämästään päihdeongelmasta, jossa avainroolissa oli käsistä lähtenyt kipulääkkeiden käyttö.

– Jos se on ongelma jo nuorten keskuudessa, niin onhan se tietenkin hälyttävää. Ei sen näin pitäisi olla, Hovinen sanoo.

HIFK:n liigajoukkueen maalivahtina kuluneella kaudella torjunut Hovinen, 36, puhuu asiasta yleisellä tasolla. Hän ei tiedä tarkemmin siitä, minkälainen suhtautuminen nuorisokiekossa on nykyään kipulääkkeisiin.

– Yleisellä tasolla ei ole missään nimessä hyvä homma, jos kovia kipulääkkeitä aletaan syömään liikaa jo nuorena.

Muun muassa Nuorten Leijonien ja Pelicansin liigajoukkueen fysioterapeuttina suomalaisen kiekon sisäpiirissä pitkään toiminut Juha Nakari sanoo, että Suomessa ongelma on tunnistettu jo hyvän aikaa sitten, ja kehitystä on tapahtunut.

– Tilanne on todella paljon parempi kuin se on ollut 10–15 vuotta sitten. Tänä päivänä suhtautuminen on kaikin puolin paljon vastuullisempaa. Suuntaus on koko ajan ollut maltillisempaan päin, sanoo Nakari, joka vastaa nykyään Pelicansin liigajoukkueen ja seuran vanhimpien kilpajuniorijoukkueiden fysiikkavalmennuksen ohjelmoinnista.

Norjalaistutkimuksessa haastatelluista pelaajista eräs kuvaili pelaajille tarjolla olevia kipulääkkeitä ”cocktailiksi”.

– Ennen pystyi menemään lääkintähuoneeseen, ja ovet olivat auki. Se oli kuin karkkien valitsemista, jääkiekkokarkkien, hän kuvaili.

Nakarin mukaan tällainen kuvaus on kaukana suomalaisten kiekkojoukkueiden nykytodellisuudesta.

– Kaikki lääkeaineet on meillä lukkojen takana, ja niitä saa vain ja ainoastaan reseptillä sen, mitä tarvitsee. Meillä ei ole tapana, että lyödään kipulääkettä sen verran, että varmasti riittää. Voin varmasti puhua kaikkien liigaorganisaatioiden puolesta, että tähän on paljon käytetty aikaa ja tehty paljon valistustyötä joukkueissa. Ei ole mikään tapa, että niitä popsittaisiin kuin karkkia, Nakari sanoo.

– On se sitten kipulääke tai mikä tahansa lääke, on hyvin tarkassa syynissä kenelle annetaan mitäkin ja mihin tarkoitukseen.

Ilta-Sanomien lukijat kertoivat aiemmin omista kokemuksistaan urheilijanuorten kipulääkkeiden käytöstä. Useissa vastauksissa korostui huoli paineesta, jota nuoret urheilijat voivat kokea esimerkiksi pelipaikkansa säilyttämisestä. Siinä paineessa kipulääkkeet voivat tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Hovinen ounastelee, että etenkin nuoren henkilön voi olla vaikea tunnistaa kipulääkkeiden popsimiseen liittyviä riskejä.

– Voi ajatella, että mulla nyt sattuu olemaan joku paikka kipeänä, niin otetaan siihen vähän kovempia kipulääkkeitä. Useimmiten siihen toimisi joku toinenkin vaihtoehto. Siinä hetkessä on vaikea nähdä sitä, että näitä lääkkeitä vedettäisiin mihinkään muuhun kuin siihen kipuun.

Ongelma korostuu sitä enemmän, mitä kovemmaksi kilpailu nuoren kasvaessa muuttuu.

– Pelivauhti kiihtyy, tulee loukkaantumisia ja rasitus on rajua. Voin helposti nähdä, että siinä turvautuu siihen, että otetaanpa särkylääke.

Hovinen ei muista, että kipulääkkeiden vaaroista olisi erityisemmin puhuttu silloin, kun hän oli nuori kiekkoilija.

Nakari sanoo, että nyt asiat ovat toisin.

– Yritetään valistaa ja keskustella asiasta avoimesti. Kun mennään 15 vuotta takaisin päin, niin varmasti väärinkäyttöä on ollut erilaisista syistä. Valistuksessa käytetään myös näitä esimerkkejä, jotka kertovat, miksi tämä on niin tärkeä asia. Kyllä se on tiedostettu ja tuotu esiin hyvin vahvasti, hän sanoo.

Suomessa aihetta on tutkinut aiemmin muun muassa Teemu Selänteen setä, ylilääkäri Harri Selänne. HS kertoi vuonna 2014 Selänteen tutkimuksesta, jossa selvisi, että kiekkojuniorit käyttivät tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa, lähes kaksi kertaa niin paljon kuin muut nuoret.

– Varmasti yleisellä tasolla peruslääkkeiden kohdalla on ollut silloin väljempää. Tilanne on tiedostettu, ja kiekkoilijan prototyyppikin on ollut silloin ehkä vähän erilainen, Juha Nakari kuvailee tilannetta kymmenen vuotta sitten.

Nakarin mukaan kipulääkkeiden käyttö on nykyään tarkkaan säänneltyä.

– Reseptivapaita lääkkeitähän ei voida vahtia, mutta kaikki reseptilääkkeet annostellaan tapauskohtaisesti mahdollisen tarpeen mukaan. Suhteettoman suuria määriä niitä ei anneta eikä määrätä. Vahvemmissa kipulääkkeissä tarkastellaan erityisen tarkasti tilannetta.

– Panacodeja tai muita ei käytetä missään olosuhteissa ennen urheilusuoritusta tai tarpeettomasti sen jälkeen.

Hovisen omakin kokemus kertoo siitä, kuinka usein kipulääkkeet ja muut päihteet muodostuvat ihmisille ongelmaksi. Tultuaan julkisuuteen hän on saanut kymmeniä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa.

– Itseä jännitti tulla asian kanssa ulos, mutta nopeasti huomasi, että se oli hyvä päätös. On saanut auttaa ja tarjota sitä omaa kokemusta kelle milloinkin, Hovinen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että aihetta pidetään pinnalla jatkossakin.

– Tiedon lisääminen on tärkeää. En usko, että tästä asiasta voi liikaa puhua. Ongelmahan ei ole pelkästään jääkiekkoilijoiden, vaan koskee koko yhteiskuntaa. Tiedon ja avun tarjoamiseen pitää panostaa.

– Jos kokee, että kipulääkkeet ovat ongelma, rohkaisen pyytämään apua. Siinä ei ole mitään hävettävää.