Nuorten yksinäisyys ei hellittänyt, vaikka pandemiarajoitukset purettiin: Lääkkeeksi on nyt tarjolla ilmainen yksinäisyyden omahoito-ohjelma

Meistä jokainen kokee joskus olevansa yksinäinen. Tutkimusten mukaan vakavampaa yksinäisyyttä kokee 20 prosenttia ihmisistä. Heistä noin joka toinen kokee pitkäaikaista yksinäisyyttä, kertoo yksinäisyyttä tutkinut professori Niina Junttila.

– Hetkellinen yksinäisyyden kokemus ei ole paha asia, se ei ole vaarallista. Pitkittyessään se saattaa johtaa ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muutoksiin.

Yksinäisyys on hyvin yksilöllinen kokemus ja myös ihmisten joukossa voi kokea olevansa yksinäinen. Junttilan mukaan erilaisia yksinäisyyden kokemuksia yhdistää yksi asia.

– Yksinäisyyden ytimessä on sosiaalinen kipu, joka näkyy jopa aivokuvantamisessa. Usein yksinäisyydestä kärsivä ajattelee, että hänessä on jotain vikaa. Ajatukset alkavat helposti kiertää kehää.

Yksinäinen saattaa alkaa nähdä ympärillään vaaroja ja epäonnistumisen mahdollisuuksia. Hän ehkä vetäytyy sosiaalisista tilanteista. Ajatukset toisista ihmisistä voivat muuttua negatiivisiksi, jolloin neutraalitkin ilmeet tai sanat tulkitaan pahaatarkoittaviksi.

– Yksinäisyys sairastuttaa fyysisesti. Stressihormoni kortisoli lisääntyy, elimistö käy ylikierroksilla ja kehoon kertyy myrkyllistä stressiä, joka heikentää immuunipuolustusta.

Junttilan mukaan amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että toksisesta stressistä kärsivien haavatkin paranevat hitaammin kuin muilla ihmisillä. Suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpiin.

Myrkyllisen stressin aiheuttamat fyysiset muutokset sysäävät yksinäisen taistele- tai pakene-tilaan. Yksinäisyyttä ruokkiva ja yksilön hyvinvointia murentava huono kierre on valmis.

Yksinäisyyttä on mahdollista itse hoitaa

Hyvä uutinen on, että huonon kierteen voi katkaista. Siihen on saatavilla myös tukea ja apua.

Esimerkiksi HelsinkiMissio auttaa vuosittain satoja yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä löytämään keinoja tilanteensa parantamiseksi.

– Olemme olemassa, jotta ihmiset voisivat puhua yksinäisyydestä. Meillä kaikilla on tarve tulla kohdatuksi oman kokemuksemme kanssa. Usein jo asiasta jutteleminen helpottaa ja lisää itseymmärrystä, sanoo HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki.

Omien tunteiden ja ajatusten ymmärtäminen paremmin avaa mahdollisuuden miettiä, mitä ongelmalle voisi tehdä. Yksinäisyyden ymmärtäminen psykologisena ilmiönä voi olla helpottavaa, kun huomaa omien reaktioiden olevan kovin inhimillisiä ja varsin yleisiä myös muilla.

Jos yksinäisyyttä haluaa lieventää, jonkin asian ihmisen elämässä täytyy muuttua. Joskus yksinäisyyden juuret ovat olosuhteissa, joita ei voi muuttaa. Asennoitumistaan olosuhteisiin voi pyrkiä muuttamaan hyväksymällä tilanne.

Toisaalta on pitkittynyttä yksinäisyyttä, johon ihminen jää jotenkin jumiin.

– Voi huomata, ettei ehkä ole sellainen ihminen joka haluaisi olla. Tai että on muuttunut vaikka syrjäänvetäytyväksi ja sulkeutuneemmaksi. Silloin voimme yhdessä miettiä ratkaisuja, Lähteenmäki sanoo.

Muutos alkaa pienistä teoista

Niin vaikealta kuin se voikin tuntua, kannattaa yksinäisen tehdä pieniä asioita, joilla yhteys muihin ihmisiin voi palautua.

Tällaisia pieniä asioita voi olla esimerkiksi jonkun ihmisen tervehtiminen edes nyökkäyksellä koulussa, työpaikalla tai lähikaupassa. Yhteyden hakemista voi harjoitella nostamalla katse pois maasta tai kännykästä, ja kohtaamalla kanssaihmisten katseita kadulla kulkiessa.

HelsinkiMission kehittämä yksinäisyyden omahoito-ohjelma (siirryt toiseen palveluun) on vastikään julkaistu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Mielenterveystalo-nettisivuilla. Se on kaikille avoin, ilmainen ja käytettävissä ilman henkilötietojen rekisteröimistä.

Omahoito-ohjelma antaa tietoa yksinäisyydestä sekä auttaa miettimään miltä minusta tuntuu ja mitä voisin tehdä toisin.

– Aina on toivoa muutoksesta. Ihminen on oppivainen, meillä on mahdollisuus oppia hahmottamaan omia ajatuksiamme ja myös pyrkiä muuttamaan niitä, Maria Lähteenmäki kannustaa.

Ajatusten tarkkailemisen lisäksi yksinäisyyden hoidossa tärkeää on hoitaa myös kehoa. Professori Niina Junttila korostaa itsemyötätunnon tarpeellisuutta.

– Yleensä yksinäinen ihminen puhuu tosi ilkeästi itselleen. Hän voi vaikka ajatella, että on turha laittaa itselle hyvää ruokaa ja kaunista kattausta. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. On tosi tärkeää huolehtia itsestään ja pitää itseään hyvänä.

Pandemian aiheuttama lasten ja nuorten yksinäisyys istuu tiukassa

Itsemyötätunnolle on nyt enemmän tarvetta kuin pitkään aikaan. Varsinkin nuorten yksinäisyys lisääntyi roimasti koronapandemian aikana.

Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kertoo pandemian lisänneen heidän yksinäisyyttään. Nuorempien ikäryhmien kouluterveysmittauksessa yksinäisyyttä kokevien määrä on ennätystasolla.

Niina Junttila pitää huolestuttavana, että nuorten ja nuorten aikuisten kokema yksinäisyys ei ole helpottanut pandemian hellittämisestä huolimatta. Yhtenä syynä saattavat olla muuttuneet mielikuvat.

– Pandemian takia totuimme ajattelemaan, että muut ihmiset ovat vaaraksi ja heitä pitää vältellä. Nuoria jopa syyllistettiin, kun he kokoontumisrajoituksia uhmaten kokoontuivat yhteen. Myös iäkkäitä läheisiä tapaamaan menneitä paheksuttiin.

Myös HelsinkiMission Maria Lähteenmäki arvioi, että pandemiakokemusten takia osalla nuorista kynnys palata yhteyteen toisten kanssa voi tuntua korkealta. Kun yhdessäolo ja arkinen jutustelu ei ollut pitkään aikaan ollut mahdollista, ovat taidotkin voineet ruostua.

Jokainen meistä voi omalla käytöksellään vähentää yksinäisyyttä ympäriltään.

– Vaatii rohkeutta mennä juttelemaan yksinäiselle. Meillä pelätään liikaakin tunkeilemista. Arkinen ystävällisyys ja toisten ihmisten huomaaminen pienillä asioilla ovat loppujen lopuksi oleellisia ja isoja asioita, Niina Junttila sanoo.