Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö toivottaa artistin tervetulleeksi lähtöviivalle.
Suomen hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö pitää Antti Tuiskun tavoitetta osallistua SM-hiihtoihin hyvänä asiana lajille, vaikka ei haluakaan muuttaa SM-kisatapahtumaa kuntourheilun suuntaan.
– Se on vakava, Suomen tämän hetken laajin huippukestävyysurheilukavalkadi ja mittari. Pidin todella ala-arvoisena sitä kun Ylen toimittaja meni, olikohan pari vuotta sitten, 50:lle seikkailemaan ja tarjoilemaan kesken kisan makkaraa ja pullaa niille kilpailijoille, Kyrö sanoo vuoden 2021 Ristijärven SM-hiihtojen tapahtumiin viitaten.
– Kuntourheilu- ja kilpakuntoilutapahtumat ovat erikseen.
Lue lisää: Antti Tuiskulta jymyuutinen
Samaan hengenvetoon Kyrö toivottaa kilpahiihtoprojektiaan käynnistelevän, artistiuransa viime kesänä lopettaneen Tuiskun tervetulleeksi lähtöviivalle.
– SM-hiihdot kestää ja tarvitsee sen, ja varmaan osaa hyödyntää. Antti tulisi tekemään hyvää mielenkiinnon ja itse asiassa arvostuksen lisäämisessä sijojen 100 ja 200 väliin, Kyrö sanoo.
”
”Antti tulisi tekemään hyvää mielenkiinnon ja itse asiassa arvostuksen lisäämisessä.”
Tuisku kertoi tiedotteessaan suunnitelmistaan harjoitella 700 tuntia vuodessa. Millainen määrä tämä on kilpahiihtäjäksi tähtäävälle 39-vuotiaalle aktiivikuntoilijalle?
– Mielestäni on makuasia, onko se 500, 600 vai 700 tuntia riippuen vähän, mitä tekee. Mutta jos se on juoksupainotteista, niin sen sanon ihan suoraan, että se on liikaa. Siinä on rasitusvamma- ja ylikuntoriski, Kyrö vastaa.
– Jos siinä on hiihdon muuta imitaatioharjoittelua, vaikka kesähiihtoa ja pyöräilyä tai soutua ja melontaa, niin harjoitusajat voivat olla paljon pidempiä ja riskit ovat pienempiä.
Määrään liittyen Kyrö kehottaa kuitenkin pitämään kiinni yhdestä rajasta.
– Jos ei 500 tuntia harjoittele, niin miesten SM-hiihtoihin ei kannata mennä. Jos ei siihen kykene tai ei jaksa tai joutuu rasitusvammakierteeseen, niin silloin se tavoite on liian kova.
”
”Jos ei 500 tuntia harjoittele, niin miesten SM-hiihtoihin ei kannata mennä.”
Antti Tuisku on asettanut tavoitteekseen hiihtää SM-hiihdoissa jo ensi vuonna.
Entinen poptähti juoksi joulukuussa elämänsä ensimmäisen maratonin. Loppuaika Málagan maratonilla oli aktiivikuntoilijalle komea 3.15.42.
Kyrön mukaan 3 500–3 600 metrin tulos Cooperin testissä olisi hyvä lähtötaso juoksutaustaisen Tuiskun hiihtoprojektille.
– Se 3 600 Cooperissa loisi semmoisen maksimikestävyyspohjan, jolla voi oikeasti tavoitella Eetu Isometsän voittamista. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.
Lue lisää: Näin Antti Tuiskun jymyuutiseen reagoitiin – Johanna Matintalo villiintyi
Takavuosien hiihtotähden Jari Isometsän poika sijoittui viikonloppuna Vantaan SM-hiihdoissa 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähdössä 54:nneksi. Lopputuloksiin pääsi kaikkiaan 131 hiihtäjää.
Tuisku aikoo osallistua SM-kisaan vapaalla hiihtotavalla.
”
”3 600 Cooperissa loisi maksimikestävyyspohjan, jolla voi tavoitella Eetu Isometsän voittamista.”
Miten kova temppu on, jos Tuisku pystyy sivakoimaan suunnilleen samalla osallistujamäärällä tuloslistan puoliväliin saakka tai sadan parhaan joukkoon?
– Se on pientä suurempi sensaatio, Kyrö vastaa.
– Miesten kymppi tai 20 vapaalla on kaikkein kovin kisa. Tampereella hiihdettiin viime vuonna 15 ja Rovaniemellä toissa vuonna kymppi, ja jos Antti Tuisku hiihtää sadan joukkoon, niin se on sensaatio.
Kyrö uskoo miesten lyhyeen vapaan hiihtotavan SM-kisaan osallistuvan 140–170 miestä paikkakunnasta riippuen.
– Jos sieltä sivulta kaksi tai häntäpäästä tai miten sen hienosti sanoisi, pystyisi voittamaan 20–30 miestä, niin se on hatunnoston arvoinen suoritus. Siellä ei ole mitään kuntoilijoita, hän sanoo.
”
”Jos Antti Tuisku hiihtää sadan joukkoon, niin se on sensaatio.”
Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö (oik.) ja Harri Kirvesniemi kuvattuna Ramsaun MM-viestissä 1999.
Kyrö pitää tätä säännöllisesti kilpailuissa hiihtävää nuorten miesten joukkoa suomalaisen kestävyysurheilun eliittinä.
– Kun suhteutetaan sadan joukkoon hiihtämistä, niin tämmöinen huippukaveri kuin Janne Ukonmaanaho, nykyinen huippuvalmentaja ja 10–15 vuotta sitten liki 8.30:n estemies pystyi sen tekemään, Kyrö sanoo.
Lue lisää: Harri Kirvesniemi innostui Antti Tuiskun jymyuutisesta – sitten jyrähti varoitus
Ukonmaanaho hiihti Tuiskun lapsuudenmaisemissa Ounasvaaralla sivakoidulla vapaan SM-kympillä 83:nneksi.
– Hän oli Rovaniemellä toissa vuonna niukka naukka sadan joukossa. Se on tosi kova suoritus. Sen tavoittelu vuoden keskittymisellä SM-hiihtoihin olisi minusta sensaatio. Eikä sen tavoitteen tarvitse olla niin kova, Kyrö sanoo.
Sekä Tuisku että Ukonmaanaho ovat syntyneet vuonna 1984. Ukonmaanaho juoksi 3 000 metrin esteet urallaan parhaimmillaan aikaan 8.27,08.
”
”Eikä sen tavoitteen tarvitse olla niin kova.”
Idolsin ensimmäiseltä tuotantokaudelta 2003 huipulle noussut Tuisku pohti tiedotteessaan, voiko hän muuttua reilussa vuodessa wannabe-urheilijasta oikeaksi vakavasti otettavaksi urheilijaksi.
Mihin kokenut valmentaja piirtäisi tässä tapauksessa rajan?
– Hän on varmaan tosi kurinalainen, ahkera ja paneutuva ihminen, niin pannaan yhdestä kolmeen vuotta aikaa ja tavoite sadan joukkoon. Jos sen tekee, se on tosi kova suoritus, Kyrö vastaa.
– Silloin voi kyllä sanoa olevansa mieskilpahiihtäjä.
Kyrön mukaan Tuiskun tavoite osallistua SM-hiihtoihin on ”ilman muuta mahdollisuus” koko lajille. Hän toivoo asian ympärillä pyörivän kiinnostuksen suuntautuvan kaupunkilaisiin ja nuoreen väkeen.
”
”Hän on varmaan tosi kurinalainen, ahkera ja paneutuva ihminen.”
Antti Tuisku lauloi itsensä Idols-kilpailun finaaliin vuonna 2003.
Erityisen tärkeänä Kyrö pitää kouluikäisten ja ylipäätään 10–20-vuotiaiden ikäluokan tavoittamista.
– Joka tapauksessa se mielenkiinto tuommoisella vuoden mittaisella tai pidemmällä projektilla on hiihdolle positiivinen asia, hän linjaa.
– Mutta ei niin, että sitten seuraavaksi 30 Antin lähtökohdissa olevaa 40-vuotiasta kuntoilijaa tulee näyttäytymään SM-hiihtoihin. Se ei ole mielestäni oikea kehityssuunta, eikä varmaan semmoista ole tapahtumassakaan.