Oletko menossa Huuhkajien peliin illalla? Tällaisia parannuksia rajua kritiikkiä saaneelle Olympiastadionille on luvattu
Kun Suomen miesten jalkapallomaajoukkue lokakuun alussa isännöi MM-karsintaottelussa Ukrainaa, oli ottelu samalla peruskorjatun Olympiastadionin ensimmäinen todellinen tulikoe. Katsojia oli lähes 30 000.
Pitkästä aikaa tunnelma Huuhkajien ottelussa, tai yleisötapahtumassa Suomessa ylipäätään, oli katossa. ”Stadikalla” katsojia oli edellisen kerran ollut yhtä paljon Suomi–Espanja-ottelussa 2013. Mutta samalla ottelujärjestelyt saivat rajua kritiikkiä ja turhautuneiden viestien määrä esimerkiksi sosiaalisessa medissa oli suuri. Valtaosa kritiikistä koski jonoja stadionin sisäänpääsyssä sekä myyntipisteillä ja vessoissa.
On selvää, että asiakaskokemuksen pitäisi olla parempi, kun stadionin remonttiin käytettiin rahaa yli 336 miljoonaa euroa, ja sen myös myöntävät sekä Palloliitto että Stadion-säätiö.
Tiistai-iltana Huuhkajat pelaa yhden historiansa suurimmista otteluistaan, kun se kohtaa viimeisessä MM-karsintojen alkulohko-ottelussaan Ranskan. Olympiastadion on ollut jo pitkään loppuunvarattu, joten katsojaluku kipuaa reilusti yli 30 000:n.
– Se on selvää, että parannettavaa jäi siitä Ukraina-ottelusta. Oli tiettyjä osa-alueita, jotka menivät hyvin, mutta oli myös selkeitä ongelmia, kuten osa sisääntuloporteista, toteaa Palloliiton tapahtumatoiminnon päällikkö Kalle Marttinen viitaten sisääntulon ruuhkautumiseen.
”Kaikkiin ongelmakohtiin on haettu ratkaisua”
Olympiastadionille pääsee sisään viidestä eri portista, joista kullakin on useita sisääntuloväyliä. Ranska-ottelussa on Palloliiton mukaan yhteensä 73 sisääntuloväylää, 11 sisääntuloväylää enemmän kuin Ukraina-ottelussa.
Ennen Ukraina-ottelua katsojille ei ollut mennyt viesti perille esimerkiksi siitä, että stadionille voi mennä sisään mistä tahansa portista, riippumatta missä oma istumapaikka sijaitsee. Näin ollen osa katsojista jonotti turhaan, vaikka olisi voinut valita sisääntuloväylän, jossa on vähemmän jonoja.
Myös porttien käyttäminen osoittautui osalle katsojista haastavaksi. Marttinen myöntää, että lisäksi osa porteista toimi Ukraina-ottelussa paremmin kuin toiset.
– Kaikkiin ongelmakohtiin on haettu ratkaisua Ranska-peliä ajatellen. Olemme jonkin verran pystyneet lisäämään väyläkapasiteettia. Tärkein viesti ihmisille kuuluu, että kun meillä on viisi eri porttia, niin ei tarvitse mennä välttämättä stadionille sisään siitä oman paikan lähimmältä portilta. Jokaiselta portilta pääsee kiertämään omalle istumapaikalle stadionin sisällä. Se on selkeä viestinnällinen kärki, jota yritettiin jo viime pelissä tuoda esille, muttei silloin onnistuttu, Marttinen sanoo.
– Porteilla on lisätty kapasiteettia, eli lisää henkilöstöä on saatu rekrytoitua. Järjestyksenvalvojien määrässä on korona-aikana ollut ongelmia, koska moni on jättänyt ne työt. Lisäksi on selkeästi lisätty opastajien määrää, että pystytään ohjeistamaan ihmisiä oikeisiin paikkoihin sekä auttamaan lippujen lukemisessa, Marttinen jatkaa.
Lippujen lukemisesta Marttinen kertoo selkeän konkreettisen esimerkin: jos olet hankkinut otteluun PDF-lipun, kannattaa se tulostaa. Sisääntuloporteilla lipun lukeminen onnistuu nopeammin tulosteesta kuin mobiililaitteelta.
”Tässä on sata metriä vessoja”
Sisääntulojen lisäksi katsojia Ukraina-ottelussa turhauttivat kioskipisteiden sekä vessojen jonot. Palloliitto kertoi nettisivuillaan, että se on sopinut Olympiastadionin ja Olympiastadionin yhteistyökumppanin Compass Groupin kanssa toimenpiteistä palveluiden nopeuttamiseksi Ranska-ottelussa – myyntipisteiden määrää on kasvatettu ja myyjien määrää on lisätty.
Ukraina-ottelun jälkeen Stadion-säätiön toimitusjohtaja Ari Kuokkanen vastasi kritiikkiin, ettei yleisö vielä täysin osannut käyttää uudistettua stadionia, joten väki ei esimerkiksi löytänyt maanalaiseen wc-maailmaan.
Nyt muun muassa wc-tilojen sijainneista kertovien opasteiden määrää on lisätty rutkasti, kertoo Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi. Hän pohtii, että Ukraina-ottelussa oli useita, isompia tai pienempiä ongelmiakohtia, jotka yhdessä vaikuttivat ihmisten mielialaan.
– Ehkä ensimmäinen oli se, että jouduttiin jonottamaan ulkona. Nyt ollaan avattu lisää sisääntuloväyliä Palloliiton kanssa. Stadionilla on lähes 150 digitaalista näyttöä, joista yli sata on nyt valjastettu opastamaan ihmisiä vessoihin ja ravintolapalveluihin. Ravintolapisteitä on avattu 31 kappaletta, eli kaikki pisteet sekä kuusi lisäpistettä, Rautakivi luettelee.
Digitaalisten opastaiden lisäksi opasteita on maalattu ”vanhaan tyyliin” stadionin seiniin. Valaistustakin on Rautakiven mukaan parannettu.
Rautakivi kertoo hieman huvittavankin esimerkin Ukraina-ottelusta havaintona siitä, ettei ihmisten opastaminen ”kuuluisaan” wc-maailmaan D-katsomon taakse onnistunut.
– Kun Ukraina-ottelussa kävin katsomassa, tasan yksi ihminen oli täällä alhaalla (wc-maailmassa). Tässä on sata metriä vessoja, niin kyllä se vähän yksinäiseltä tuntui, Rautakivi heittää.
Äänentoistossa väliaikaisratkaisu – nurmimatto priimaa
Jonojen lisäksi yksi huomiota herättänyt asia Ukraina-ottelussa oli heikko äänentoisto. Palloliiton Marttinen ja Olympiastadionin Rautakivi myöntävät myös tämän ongelman – äänentoisto ei ollut riittävä.
– Palaute oli oikea. Äänentoistojärjestelmä on rakennettu enemmän hätäpoistumista ja hätäkuulutuksia varten. Viime viikolla täällä on suoritettu äänimittaukset, joissa on todettu noita puutteita. Ranska-peliin on rakennettu tilapäinen äänentoistojärjestelmä, joten meillä on 18 kaiutinta kentän tasolla. Ennen seuraavia pelejä ensi keväänä pyritään sitten saamaan nykyinen hätäkuulutusjärjestelmä palvelemaan myös ”entertainment”-äänentoistona, Rautakivi sanoo.
Yksi asia ainakin pitäisi olla kunnossa, vaikka Suomen syksyinen sää on Olympiastadionin kenttämestarin Jani Kurvisen mukaan laittanut tosissaan kampoihin. Olympiastadionin nurmi näyttää nimittäin olevan priimakunnossa – marraskuun pimeydessä näky on jopa hassu.
Ranska-ottelun jälkeen nurmikenttä on ollut käyttökunnossa yhtäjaksoisesti 236 päivää, mikä on Olympiastadionin ennätys. Kurvinen kertoo, että kun mukaan lasketaan kaikki Helsinki Cupin ottelut, on stadionin nurmella vedetty läpi tänä vuonna 182 peliä tai harjoitusta.
Ranska-ottelun jälkeen on selvää, pelaako Suomi keväällä ensi kertaa historiassaan MM-jatkokarsinnoissa. Illan ottelu kertoo myös, millaisia edistysaskelia suurtapahtuman järjestäminen uusitulla Olympiastadionilla on ottanut ensikokeilusta. Ukraina-ottelun kritiikistä oppineena kehitystä nähtäneen, mutta raja menee jossain, kun stadion on pitänyt korjata esimerkiksi Museoviraston suojeluohjeita noudattaen.
– Varmasti pystytään tekemään tästä parempaa, kun me opimme, stadionin väki oppii ja yleisö oppii. Tottenham taisi käyttää miljardin uuteen stadioniinsa, ja siitä tuli erinomainen. Reaalimaailma, missä me elämme, on erilainen. Käytetään sitä, mitä meillä on, Palloliiton Kalle Marttinen sanoi jo Ukraina-pelin jälkeen.
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtaa MM-karsinnoissa Ranskan tiistaina Helsingissä kello 21.45. Ottelu suorana lähetyksenä Yle Puheella.
Lue lisää: