”Olkaa ylpeitä brändistänne” – Tanskalaisasiantuntija kehuu Iittalan uudistusta ja ihmettelee Suomen kohua
KÖÖPENHAMINA Iittalan logo- ja markkinointistrategian uudistus sai monet suomalaiset suunniltaan. Maailmanlaajuisista designmerkeistä ja kauppaketjuista tunnetussa Tanskassa suomalaisbrändin uudistus saa sen sijaan kiitosta designasiantuntijalta.
Muotoilun ja markkinoinnin parissa vuosikymmeniä työskennellyt Jesper von Wieding kehuu uutta ilmettä aiempaa kansainvälisemmäksi.
Hän sanoo, että suomi on kaunis kieli, mutta sitä on vaikea viedä maailmalle. Skandinaavisista kielistä poikkeava suomi on jopa hyväntahtoinen vitsi graafikoiden keskuudessa.
– Suunnittelemme pakkauksia, ja meillä on hyvä idea – ja sitten siirrymme Suomen markkinoille. Suomen kielen sanoissa on aina miljoona lisäkirjainta, ja niitä on vaikea mahduttaa yhteen pakkaukseen.
Von Wiedingin mukaan Iittalan uusi logo voi toimia hyvin kansainvälisillä markkinoilla.
– Iittalan logossa kirjaimet I:t ja T:t ovat ikään kuin yhdessä. Siten sana on meille tanskalaisille ja todennäköisesti englanninkielisillekin helpompi lausua.
Alvar Aalto inspiroi tanskalaisia muotoilijoita
Von Wieding on N96-mainostoimiston luova johtaja ja designalan järjestön Design denmarkin varapuheenjohtaja. Hän huomauttaa, että suomalaisella designilla on roolinsa myös Tanskan muotoilussa ja kutsuu Alvar Aaltoa jopa ”Tanskan muotoilun isäksi”.
Esimerkkeinä Aallon vaikutuksesta von Wieding mainitsee Arne Jacobsenin ja Børge Mogensenin klassikkotuolit, jotka ovat edelleen iso osa tanskalaisperheiden sisustusta.
– Ne ovat hyvin suunniteltuja ja laadukkaita – mutta totta puhuen ne ovat Alvar Aallon inspiroimia.
Markkinointiasiantuntija näkee, että Iittalan uusi logo nimenomaan kunnioittaa brändin historiaa ja Alvar Aaltoa – ja tietenkin myös Aino Aaltoa, joka von Wiedingin mielestä jää usein miehensä varjoon.
Pohjoismaat voivat olla ”parhaiden joukossa”
Iittalaa kehuessaan Jesper von Wieding viittaa muutamaan tanskalaisklassikkoon, jotka ovat onnistuneet markkinoinnissa kirjainyhdistelmien ja kirjaintyyppien avulla. Esimerkiksi lelumerkki Lego ja Michelin-ravintola Noma ovat sanaleikkejä, joiden alkuperää harva tietää.
Lego tulee sanoista ”leg godt” (leiki hyvin) ja Noma sanoista ”nordisk mad” (pohjoismainen ruoka). Näissä on von Wiedingin mukaan jotakin yksinkertaista ja jotakin oleellista, aivan kuten Iittalan uudessa logossa.
Olutvalmistaja Carlsberg puolestaan keksi mainoslauseen ”Probably the best beer in the world”, jota jotkut ensin kritisoivat – kunnes siitä tuli maailmanlaajuinen menestys.
Von Wieding vertaa Carlsbergin aikanaan saamaa kritiikkiä suomalaisten huoleen siitä, onko Iittalan uudistus tarpeeksi kilpailukykyinen maailmalla.
– Me pohjoismaalaiset emme osaa sanoa itseämme maailman parhaiksi, toisin kuin esimerkiksi amerikkalaiset ja kiinalaiset. Olemme pieniä maita, mutta voimme olla ”parhaiden joukossa” ja erottautua muista.
Esimerkeillä hän haluaa kannustaa suomalaisia arvostamaan vanhaa ja samalla kokeilemaan jotakin uutta.
– Lopettakaa kiltit vähättelemästä itseänne ja olkaa ylpeitä brändistänne.
Suorapuheinen ja ylpeä hansakansa
Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin tehtävänä on levittää tietoa suomalaisesta kulttuurista – ja ennen kaikkea edistää suomalaistaiteilijoiden pääsyä Tanskan ja muun Euroopan markkinoille.
Esa Alanne on toiminut kulttuurialalla Suomessa ja Tanskassa yli kolme vuosikymmentä ja instituutin johtajana 25 vuotta. Hän on nähnyt, kuinka suomalaisen taiteen ja kulttuurin tunnettuus Tanskassa on kasvanut merkittävästi.
Yksi vitsi kertoo kuitenkin edelleen jotakin Pohjoismaiden välisistä eroista myyntityössä.
– Suomalaiset tekevät tuotteen, jonka ruotsalaiset paketoivat. Sitten tulevat tanskalaiset, jotka myyvät sen norjalaisille, joilla on rahaa.
Alanne sanoo, että tanskalaiset ovat vanha kauppiaskansa. He ovat välittömiä ja ystävällisiä mutta eivät nöyristele ketään. Maa on rikas, sillä on suuria menestyviä yrityksiä ja vauras ostajakunta.
– Suomalaisilla on opittavaa Tanskasta, mutta niin on Tanskallakin Suomesta. Meillä on osaamista, jota tanskalaisilla ei ole, mutta markkinoinnissa ja kaupanteossa tanskalaiset ovat todella hyviä.
Tanskasta myydään Suomeen esimerkiksi joulukuusia ja joulukinkkuja. Eikös se ole vähän erikoista, Alanne lohkaisee.
Mutta ovat jotkut tanskalaisetkin klassikkomerkit, kuten Lego ja laatuastioita valmistava Royal Copenhagen, tehneet huteja. Esimerkiksi Royal Copenhagen oli finanssikriisin aikaan noin 15 vuotta sitten konkurssin partaalla. Sitten yritys päätti palata perusasioihin.
– Yritys pienensi varastojaan ja alkoi tehdä tuotteita pieniä eriä, sen verran kuin oli myyntiä. Brändi jatkoi lähinnä perusastiastojen valmistajana, jollaisena se tunnettiinkin.
Toinen Alanteen mielestä nerokas ratkaisu oli ikuinen takuu tuotteille. Jos mikä tahansa Royal Copenhagen -astia menee koska tahansa rikki, kuluttaja voi tuoda palaset kauppaan ja saa heti uuden tilalle. Tarkoituksena on, että ihmiset käyttäisivät astioita mahdollisimman pitkään, sukupolvesta toiseen.
Suomalainen Fiskars osti Royal Copenhagenin vuonna 2012.
Tanskalaiskodeistakin löytyy Aalto-maljakoita
Kööpenhaminan vilkkaimmalla ostoskadulla Strøgetilla on vaikea löytää tanskalaisia, jotka tuntisivat Iittalan. Monet ohikulkijat, niin nuoret kuin vanhemmat, pyörittelevät päätään.
– Iittala? En kyllä muista kuulleeni. Tykkään kyllä skandinaavisesta designista, esimerkiksi Royal Copenhagenista, sanoo Esbergissä asuva Mette Christensen.
Katso allaolevalta videolta, miten Christensen ja muut Strøgetilla kohdatut kommentoivat Iittalaa ja sen uudistusta.
Suomi-instituutin johtaja Esa Alanne sanoo, että Iittalan Aalto-maljakkoja ja muumimukeja kyllä löytyy monista tanskalaiskodeista. Suomalaisille pyhä i-tarra on tosin monelle tanskalaiselle yhdentekevä.
– Sehän on vain yksi tarra, pieni symboli. Mutta Suomessa sille on tullut valtavan suuri arvo.