Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_fdbca7c06f0a3311fc0eb938c12aafff, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Puolet raskaana olevista syö väärin – D-vitamiinia popsitaan jopa 20-kertainen määrä suosituksiin nähden – Uutisalue

Puolet raskaana olevista syö väärin – D-vitamiinia popsitaan jopa 20-kertainen määrä suosituksiin nähden

Huono ruokavalio lisää odottajan riskiä sairastua elintapasairauksiin, mutta sillä voi olla myös vaikutusta lapsen loppuelämään.

Toista lastaan odottava Maaria Toskala suhtautuu ruokailuihin rennosti. Kuva ja video: Arttu Kuivanen / Yle

Heinimaija Hirvonen,

Arttu Kuivanen,

Vesa-Matti Ruuska

Toista lastaan odottava Maaria Toskala, 32, pyörittelee käsissään kahta lapsiperheistä tuttua purkkia: D-vitamiinia sekä foolihappoa.

Molempia ravintolisiä suositellaan Suomessa raskaana oleville.

– En ennen ensimmäistä lasta ollut kuullutkaan foolihaposta, mutta tuttu terveydenhoitaja vinkkasi, että sitä kannattaa alkaa ottaa jo kun suunnittelee raskautta, Toskala sanoo.

Ruokailuihin Toskala kertoo suhtautuvansa toisen lapsen kohdalla rennommin kuin ensimmäistä odottaessaan. Esimerkiksi kasviksia ei välttämättä ole tarjolla joka päivä.

– En koe, että joka aterialla pitäisi syödä lautasmallin mukaan, mutta se on hyvä pitää mielessä. Toki se olisi hyvä muillekin kuin raskaana oleville, Toskala pohtii.

Jutun lopussa voit testata, miten hyvin tunnet raskaana olevien ravitsemussuositukset.

Nainen laittaa raejuustoa lusikalla pienen lapsen lautaselle.

Maaria Toskala suosii tavallista kotiruokaa, joka maistuu myös esikoiselle Kaarlolle. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Jopa puolet raskaana olevista ei syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Tämä käy ilmi Turun yliopistossa julkaistusta väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitettiin yli tuhannen raskaana olevan henkilön elintapoja.

Kolmasosa raskaana olevista ei esimerkiksi syönyt kasviksia päivittäin ja ainoastaan kolmannes söi kalaa suositellun määrän eli vähintään kaksi kertaa viikossa. Hedelmiä ja marjoja söi alkuraskaudessa päivittäin vain puolet vastaajista.

Väitöskirjatutkija Ella Koivuniemi huomauttaa, että ravitsemussuositusten noudattaminen olisi tärkeää, sillä huono ruokavalio lisää paitsi äidin, myös lapsen riskiä sairastua myöhemmin elintapasairauksiin.

– Kohdussa oleva sikiö pyrkii sopeutumaan ympäristötekijöihin, kuten äidin elintapoihin esimerkiksi muuttamalla solujen ja kudosten aineenvaihduntaa. Silloin voi ohjelmoitua riski sairastua elintapasairauksiin myöhemmin elämässä, Koivuniemi avaa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi lihoo herkemmin tai hänen sokeriaineenvaihdunnassaan tapahtuu muutoksia.

Huonolla ruokavaliolla voi olla haitallisia vaikutuksia lapseen, sanoo tutkija Ella Koivuniemi. Kuva ja video: Arttu Kuivanen / Yle

Ruokavalion aukkoja paikataan vitamiineilla

Raskaana oleville suositellaan Suomessa D-vitamiinia sekä foolihappoa, joka on tärkeää sikiön hermoston kehittymiselle. Huolestuttavaa on, että kolmannes vastaajista käytti ravintolisiä suosituksia enemmän.

– Äärimmäisessä tapauksessa käytettiin D-vitamiinia yli 20-kertaisena annoksena, Koivuniemi sanoo.

Tarkkoja syitä väärille annoksille ei tiedetä. Koivuniemi arvelee, että osa ottaa vitamiineja suurina annoksia varmuuden vuoksi tai että tietoa oikeasta annoksesta ei ole.

Moni otti myös useaa päällekkäistä ravintolisää eli esimerkiksi D-vitamiinia ja sen lisäksi monivitamiinivalmistetta, jolloin suositeltu päiväannos ylittyy. Ainakin yksi tutkimukseen osallistunut oli käyttänyt samaan aikaan yhdeksää eri valmistetta.

– Suositeltua suuremmasta annoksesta ei välttämättä ole välitöntä haittaa, jos ylitys on kertaluontoinen. Mutta tietysti erilaisia haittavaikutuksia voi tulla, jos jatkuvasti syö suuria annoksia, Koivuniemi varoittaa.

Kyse ei ole tiedonpuutteesta

Raskaana olevien heikko ruokavalio ei johdu tiedonpuutteesta, vaan taustalla on muita syitä, uskoo äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta vastaava kehittämispäällikkö Sanna Nieminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Esimerkiksi raskauspahoinvointi voi kaventaa ruokavaliota. Toisena tekijänä Nieminen nostaa esille perheiden kiireen.

– Ei ehditä valmistaa itse ruokaa, vaan joudutaan turvautumaan valmisruokiin. Yleisin on, että jo aamupala jää väliin, sitten vähän napostellaan ja syödään ehkä loppupäiväkin heikommin.

Vinksallaan oleva ruokavalio saattaa aiheuttaa odottaville äideille häpeää. Nieminen kuitenkin kannustaa ottamaan ruokailutottumukset neuvolassa puheeksi, jotta päästäisiin kiinni siihen, miten niitä voidaan järkevöittää.

Raskaan olevana henkilö keittää kahvia.

Toista lasta odottava Maaria Toskala suosii syömisessä maalaisjärkeä ja tavallista kotiruokaa.

– Ihan hyvä lapsi ainakin meidän esikoisestamme tuli näillä ruuilla. Ensisijaisesti yritän pitää huolta siitä, että syön säännöllisesti, koska muuten tulee helposti huono olo.

Source Link yle.fi