Olympiamitalisti kuntoutti Elisa Holopaisen pahasta vammasta loistoiskuun – nyt tavoitteena on palauttaa Naisleijonien menestys
Jääkiekkoilija Elisa Holopainen, 22, äityi huippukuntoon pitkän kuntoutumisjakson jälkeen. Sparraajana toimi takavuosien alppihiihtotähti Tanja Poutiainen-Rinne.
Suomen parhaisiin naisjääkiekkoilijoihin kuuluva Elisa Holopainen palaa ensi viikolla Yhdysvalloissa MM-kaukaloihin vuoden tauon jälkeen. Viime vuonna pelatut kisat jäivät 22-vuotiaalta hyökkääjältä väliin polvivamman takia.
Kuopion KalPan pelaaja loukkaantui tuolloin vuoden alussa ja joutui polvileikkaukseen.
Kuten usein huippu-urheilijalla pitkän loukkaantumisen jälkeen, myös Holopaisella oli edessään pitkä kuntoutusjakso. Hän palasi kiekkokaukaloihin yhdeksän kuukauden jälkeen viime lokakuussa.
Huippu-urheilijalle loukkaantuminen on aina kova takaisku. Holopainen sai kuitenkin todella arvokasta ja nimekästä apua, sillä hänen tukenaan oli ex-alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne kokemusasiantuntijan roolissa.
Urallaan muun muassa olympiahopeaa ja neljä MM-mitalia saavuttanut Poutiainen-Rinne työskentelee kuntoutusklinikalla Rovaniemellä. Holopaiselle maajoukkueesta tuttu fysioterapeutti Pasi Lambacka työskentelee kyseisellä klinikalla.
Kuntoutuksen Holopainen hoiti pääasiassa Kuopiossa.
– Tanja ja Pasi tekivät minulle ohjelmat. Kävin aina säännöllisesti Rovaniemellä, jossa tsekattiin, että kaikki on kunnossa, Holopainen kertoo.
Ei pelkästään silmien varassa
Kuntouksen alkuvaiheessa Holopainen opetteli uudelleen kävelemään ja juoksemaan.
– Päätavoittena oli hankkia jalkaan voimaa. Tein oikeastaan kaikkea vähän laidasta laitaan, Holopainen avaa.
Poutiainen-Rinne kertoo, että kuntoutuksen sisältö on hyvin monipuolista. Urheilijoille teetetään esimerkiksi liikkuvuuteen, tasapainoon ja voimaan liittyviä testejä.
Esimerkiksi voimatuloksia testataan säännöllisesti.
– Se on tärkeää, sillä se antaa meille suunnan siihen, miten prosessi etenee. Ei olla pelkästään silmien ja tunteiden varassa. Katsotaan, ettei jää puutteita millekään osa-aluuelle. Keskitytään muun muassa reisi-, pakara- ja keskivartalon voimaan.
Voimaharjoittelu on olennainen osa kuntoutusprosessia. Myöskään taito-ominaisuuksia ei unohdeta. Koordinaatiota ja tasapainoa pidetään yllä.
– Pitää olla myös toiminnallista voimaa. Varsinkin jääkiekossa, joka on räjähtävää voimaa ja suunnanmuutoksia vaativa laji, lihaksiston pitää olla valmis reagoimaan ajoissa. Ei riitä, jos voima on hidasta tai tasapaino ja koordinaatio ovat heikkoja. Sellainen altistaa uusille vammoille, Poutiainen-Rinne sanoo.
Holopainen on erittäin tyytyväinen kuntoutukseensa.
– Kun loukkaannuin, tiesin, että on pitkä kuntoutus edessä. Ajattelin, että kun pääsen takaisin pelaamaan, olen valmiina. Mielestäni olen onnistunut siinä todella hyvin.
Takaisin mitaleille
Holopaisen kausi päättyi KalPan paidassa pronssijuhliin. Holopainen kuntoutui oivaan vireeseen, sillä runkosarjassa hän teki 19 ottelussa 57 pistettä ja pudotuspeleissä 14 pinnaa.
– Vähän tuntui siltä, ettei olisi poissa ollutkaan. Polven tilanne on hyvä. Välillä kovassa rasituksessa saattaa oireilla.
Poutiainen-Rinne koki oman uransa aikana kovia loukkaantumisia. Hän pystyykin toimimaan kuntouttaville urheilijoille eräänlaisena sparraajana.
Poutiainen-Rinne sanoo käyttävänsä siihen puoleen mielellään ylimääräistä aikaa.
– Olen varmasti vertaistuki monille. Olen kokenut sekä polvi- että säärivamman. Tiedän, mitä tarkoittaa tulla urheilijana takaisin ja ottaa kropasta uudelleen irti. Tiedostamme henkisen puolen merkityksen erittäin hyvin.
Naisleijonat oli kovassa nosteessa vuoden 2019 Espoon MM-kotikisoissa, jolloin Suomi kävi todella lähellä mestaruutta. Sen jälkeen pelillinen ja tuloksellinen anti ovat jääneet laihoiksi.
Edellisestä mitalisijasta on kolme vuotta aikaa.
– Odotan, että pystyn ottamaan kansainvälisen stepin. Toivon joukkueena, että pystymme palaamaan mitalikantaan, Holopainen sanoo.